Itse olen 27-vuotias miekkonen, takana yksi pitkä suhde (8 vuotta). Nyt olen seurustellut kohta 4 kuukautta pari vuotta nuoremman tyttösen kanssa. Periaatteessahan asiat on tosi kivasti, tyttö on tosi suloinen ja meillä on hyvä olla yhdessä. Pystymme lähes kaikesta puhumaan ja sinänsä tuntuu että tällä suhteella on kaikki edellytykset olla se, joka kestää.
Itse olen mieheksi aika herkkä luonne ja kaipaan paljon kosketusta, hellyyttä ja sen semmoista. Joka ikinen päivä annan kullalleni suukkoja, halailen sitä ja silittelen kun mahdollista. Edellisessä suhteessani totuin myös nukkumaan lähekkäin, joka tuntui mukavalta.
Yks juttu mua vaan vaivaa, eli tyttökaverini ei vastaa juuri millään lailla antamaani huomioon ja hellyyteen. En muista milloin viimeksi mua olisi seksin ulkopuolisessa tilanteessa suudeltu, siis annettu edes poskipusua tms. Tyttö ei myöskään tykkää nukkua lähekkäin, jonka kyllä ymmärrän ja olenkin opetellut nukkumaan omassa rauhassani.
Joskus vaan alkaa ahdistaa, kun niin kovasti toivoisi, että toinen oma-aloitteisesti tulisi ja sanoisi "Tykkään susta maailman eniten" ja antaisi vaikka hellän suukon tms. Joku aika sitten tulin 4 päivän reissulta takaisin kotiin ja ajattelin että mahtavaa nähdä oma rakkaansa, on ollut ikävä. Tulin ovesta sisään toivoen, että olisin kuullut sanat "Ihana kun tulit, on ollut sua iso ikävä", kenties halin tai suukon kera. Sen sijaan sain kuulla "Käytä koirat". Eihän se nyt aivan sama juttu tietysti ole.
Oon monesti sanonut, että tarvitsen huomiota edes joskus, ja että saa mua suudellakin. Jos itse menen suutelemaan suulle, niin mut systemaattisesti torjutaan. Tyttö sanoo syyksi, että se ei osaa oikein suudella. Kuitenkin kiihottuessaan sänkyhommissa suutelee todella ihanasti ja muutenkin seksin aikana tunnen hellyyttä (kosketusta, hyväilyjä ym) jota en siis muulloin juurikaan saa. Joskus tyttö saattaa halata ja silloin tällöin ottaa kädestä kiinni. Tällöin oon yleensä muistanut mainita, että musta tuntuu kivalta kun tekee niin.
Turhauttavaa ajatella, että toinen ei halua / viitsi / kykene toteuttamaan omalle kumppanilleen sen haluamia asioita, varsinkin kun itsestä tuntuu, että antaa kaikkensa ja asettaa tytön etusijalle joka asiassa. Asiasta puhuttuamme kultani kyllä sanoi että tykkää musta kovasti, ja kyllähän minä sen tiedän. Perusteluna mun huomioon-ottamattomuudelle oli "mää vaan oon tämmönen".
Neuvoja anyone?
Itse olen mieheksi aika herkkä luonne ja kaipaan paljon kosketusta, hellyyttä ja sen semmoista. Joka ikinen päivä annan kullalleni suukkoja, halailen sitä ja silittelen kun mahdollista. Edellisessä suhteessani totuin myös nukkumaan lähekkäin, joka tuntui mukavalta.
Yks juttu mua vaan vaivaa, eli tyttökaverini ei vastaa juuri millään lailla antamaani huomioon ja hellyyteen. En muista milloin viimeksi mua olisi seksin ulkopuolisessa tilanteessa suudeltu, siis annettu edes poskipusua tms. Tyttö ei myöskään tykkää nukkua lähekkäin, jonka kyllä ymmärrän ja olenkin opetellut nukkumaan omassa rauhassani.
Joskus vaan alkaa ahdistaa, kun niin kovasti toivoisi, että toinen oma-aloitteisesti tulisi ja sanoisi "Tykkään susta maailman eniten" ja antaisi vaikka hellän suukon tms. Joku aika sitten tulin 4 päivän reissulta takaisin kotiin ja ajattelin että mahtavaa nähdä oma rakkaansa, on ollut ikävä. Tulin ovesta sisään toivoen, että olisin kuullut sanat "Ihana kun tulit, on ollut sua iso ikävä", kenties halin tai suukon kera. Sen sijaan sain kuulla "Käytä koirat". Eihän se nyt aivan sama juttu tietysti ole.
Oon monesti sanonut, että tarvitsen huomiota edes joskus, ja että saa mua suudellakin. Jos itse menen suutelemaan suulle, niin mut systemaattisesti torjutaan. Tyttö sanoo syyksi, että se ei osaa oikein suudella. Kuitenkin kiihottuessaan sänkyhommissa suutelee todella ihanasti ja muutenkin seksin aikana tunnen hellyyttä (kosketusta, hyväilyjä ym) jota en siis muulloin juurikaan saa. Joskus tyttö saattaa halata ja silloin tällöin ottaa kädestä kiinni. Tällöin oon yleensä muistanut mainita, että musta tuntuu kivalta kun tekee niin.
Turhauttavaa ajatella, että toinen ei halua / viitsi / kykene toteuttamaan omalle kumppanilleen sen haluamia asioita, varsinkin kun itsestä tuntuu, että antaa kaikkensa ja asettaa tytön etusijalle joka asiassa. Asiasta puhuttuamme kultani kyllä sanoi että tykkää musta kovasti, ja kyllähän minä sen tiedän. Perusteluna mun huomioon-ottamattomuudelle oli "mää vaan oon tämmönen".
Neuvoja anyone?
Vastaukset 6
Vanhimmat
valitettavasti antaa:( Toivottavasti jollakulla olisi. Itse samanlaisessa suhteessa, ollut jo monta vuotta. Välillä vituttaa ihan älyttömästi, ku ukko ei tajuu, kuinka tärkeetä läheisyys mulle on. Mutta kaikkeen tottuuu..
auki mutta sen voin sanoa että itse olin nykyisessä suhteessa alkuun aivan samanlainen. En tykännyt mieheni julkisista hellyyden osoituksista, en osannut olla spontaani halausten ja suukkojen suhteen mutta ajan kanssa opin spontaaniutta ja nyt saatan suukotella miestäni missä vain eikä julkiset halaukset ja suukot häiritse yhtään.
Sama juttu meillä, minä toimin kuten sinäkin, kerroin tunteistani kehun, hellin, suukottelen, kerron rakastavani jne. Mies on oppinut myös halimaan ja suukottelemaan mutta puhumaan ei ole oppinut vieläkään. Minun mielestäni myös olisi ihanaa joskus kuulla "oli ikävä sinua" tai "oli ihanaa päästä viereesi" tms. Puhumattakaan rakkaudentunnustuksia, niitä saan aina yksin vain sanoa.
Sinulla on oikeus hellyyteen seksin välilläkin, se kuuluu parisuhteeseen.
Yritä tehdä asia selväksi naisesi kanssa ja jos ei mikään ei muutu uhkaa jättää tämä. Jos senkään jälkeen ei asiat muutu niin jätä. Ei kannata elää onnettomassa parisuhteessa koko elämää. Sillä meillä on vaan yksi elämä.
koska en voi käsittää parisuhdetta niin, että halailut, ohimennen annetut poskipusut ym. huomionosoitukset puuttuvat. Me mieheni kanssa sanomme päivittäin (jopa muutamia kertoja päivässä) rakastavamme toisiamme, suukottelemme ja halaiselle. Jos jompikumpi on yötä pois kotoa soittelemme iltaisin ja kotiin tullaan kunnon halien kanssa. Kerro siis selvästi tyttöystävällesi, että kaipaat noita juttuja ja kysy siitä miksi hän muuttuu ns. "pedoksi" sängyssä mutta muuten ei muka osaa.
Tuore parisuhde ja sama ongelma jo nyt parin kuukauden jälkeen. Eluksi halailtiin, pussailtiin ym. mutta sama selitys tulee meilläkin "oon vaan tämmönen". Olis hienoo jos joku "semmonen" osais kommentoida, eli kuinka toisen tulisi toimia jos itseä ei läheisyys ja hellittely kiinnosta. En suhdetta sen takia haluis lopettaa mutta voinko aina vaan kaivata jotain mitä en kumppaniltani saa..