Onko tavallista, että vaaditaan vuosien päästä "kohtuullistamista", ja vielä täysin p-aukiselta? En omista kuin auton ja normaalia irtainta kamaa. Vaatimus on useita kymmeniä tuhansia euroja.
Naurattaisi jos ei olisi kysymys lastemme äidistä. Mistähän hän kuvittelee minun ottavan rahat? Tällä hetkellä tuloni hädintuskin riittävät alkeelliseen toimeentuloon, ja elatusmaksuista maksaa kunta osan.
Mistä ylipäätään voi tulla noin päätön idea? Kertokaa joku edes arvaus!
Naurattaisi jos ei olisi kysymys lastemme äidistä. Mistähän hän kuvittelee minun ottavan rahat? Tällä hetkellä tuloni hädintuskin riittävät alkeelliseen toimeentuloon, ja elatusmaksuista maksaa kunta osan.
Mistä ylipäätään voi tulla noin päätön idea? Kertokaa joku edes arvaus!
Vastaukset 12
Vanhimmat
ja nyt tarvitaan elatusapua.
olla joku perustelu.
Kerroppa, miten vaatimus perusteltiin? Jos ei perusteltu, heitä menemään, ja unohda koko juttu.
kun tietoa, on niin vähän.
Mitä kohtuullistetaan ja miksi?
Mun pitäisi maksaa kymmeniä tuhansia ex:lle, koska hän on keksinyt, että on ostanut "kaiken" perheellemme.
Asia on kyllä täysin päinvastoin. Hän on kuluttanut kaikki tulonsa itseensä, mutta myös lasten vaatteisiin. Shoppaushullu kun oli. Vaatteita oli kuin Imelda Marcosilla kenkiä. Järjettömästi.
Hän kyllä tietää totuuden, mutta miksi yrittää jotain noin naurettavaa?
Jos hänellä olisi perusteet, pitäisikö minun tehdä valtava velka maksaakseni, koska rahaa ei ole yhtään?
Maksuvelvollinen.
Tarinasi haiskahtaa pahalta provolta.
... on se, kuka voi kohtuullistaa osituksen ja jaon, elleivät puolisot siitä tahdo tai pysty sopimaan.
Pesänjakajan määrää käräjäoikeus, mikäli toinen "existä" sitä vaatii.
Teidän tapauksessanne aikaa kulunut ... silti, onko koskaan tehty kirjallista ositussopimusta, missä mm. yleensä lukee tteis sopimusta moitita...
Ellei, exä voi vaatia ositusta "takautuvasti .. ja periaatteessa myös kohtuulistamista. Se on sitten eri asia, onnistuuko ... mutta voip olla.
Mitä tästä opimme, olkoon kuinka vähän tahansa omaisuutta avioerossanne "jaettavaksi" ... ositussopimus kannattaa aina tehdä, ja oikein... ei käy sitten kuten a.p. kirjoittajallle.
Sosiaalitoimistossa luvattiin auttaa kaikessa. Joskus kyselin, että eikö sen tavaran hakemisen pitäisi joskus loppuakin, mutta en saanut vastausta. En minä mistään sopimuksista ollut tietoinen. Jos niissä sellainen oli, se on mappi Ö:ssä. Ei siinä tilanteessa juuri kiinnostanut.
Eteen lyötiin pino papereita, ja käskettiin allekirjoittaa. Ilme oli sellainen, että en oikein edes uskaltanut niitä edes kunnolla lukea.
Nyt sitten tuli oikein asianajajalta käsittämättömän iso vaatimus. Jos en suostu maksamaan, joudun oikeuteen.
Tuskin saan mistään niin isoa lainaa, ja jos saankin, elämäni ei riitä takaisinmaksuun. Niin tarkkaan rahani menivät yhteiseen käyttöön. Taisin jo mainitakin, että ex käytti omat tulonsa itseensä ja lasten vaatteisiin. Ei tainnut ostaa mitään sellaista, joka olisi hyödyttänyt myös minua. Edes ruokaa. Hänellä kun oli erityisruokavalio. Terveellä ihmisellä.
Sehän tässä pointtina onkin, että onko hänen järjenvalonsa sammunut, kuten usein ehdin itsekseni joskus ajatella? Niin mieletön tuo hänen vaatimuksensa on. Miten menettelen, jos niin todella olisi? Vaikea suoraankaan töksäyttää.
Jos oikein ymmärsin tekstisi, vaatii entinen aviopuolisosi avioliiton aikaisista menoista korvausta. Jos nämä ovat normaaleja elatusmenoja, niin ne kuuluvat puolison elatusvelvollisuuden piiriin, eikä niitä saa tasattua/kohtuullistetta avioliiton päätyttyä. Elätetty mikä elätetty.
Kun kysyt neuvoa, kannattaisi kertoa vähän enemmän ja yksityiskohtaisemmin mistä on kysymys, niin vastaaminenkin olisi helpompaa.
ainakaan parit sellaiset kohtuullistamisvaatimukset, joista kuulin. Toinen oli sellainen, että pari oli eronnut myös vuosia sitten ja ositus oli tehty. Mies jäi asumaan omakotitaloon joka oli hänen lapsuudenkotinsa ja vaimo maksettiin ulos. Kun sitten 80-luvun lopulla ok-talojen hinnat nousivat pilviin, keksi vaimo että hän oli saanut liian vähän koska talon arvo on xxxx markkaa. Ei mennyt vaatimus läpi, koska ositus oli tehty talon silloisen arvon mukaan eikä jälkitasinkoa voinut vaatia talon arvon kohoamisen peusteella.
Toinen tapaus oli sitten aivan ufojuttu. Taisi olla niin, että entinen vaimo oli hassannut kohtuullisen isot osinkonsa taivaan tuuliin ja kun piti maksella asuntolainan lyhennyksiä, tuli entinen mies omaisuuksineen taas mieleen... Ei mennyt läpi sekään.
Ei se oikeastaan ollut kysymys lainkaan.
Kunhan ihmeissäni naputtelin, että mistä noin järjetön vaatimus voi syntyä.
Jos nyt jotain kysyn, niin voinko joutua maksamaan jos vaikka todetaan, että olen elänyt siivellä koko avioliiton ajan, ja nyt olen kuitenkin tyhjätasku?
Näin ei mielestäni ole, vaan juuri täysin päinvastoin, joten voinko vastata vaatimukseen vastavaatimuksella? Toki ex:kin on P/A, joten tyhjästä on paha nyhjäistä.
Antaisin asian jo olla, mutta minkäs teet, kun tuollaisia esitetään.
Onko väliä, milloin rahat on tuhlattu loppuun? Eron jälkeen kun piti ostaa kaikenlaista, koska anopin räsymatot ym. lähtivät, ja tili tyhjeni?
Jos perusteita ex:n vaatimukselle löytyy, joudunko tekemään velkaa viiden vuoden nettotulojeni verran! Ei kuulosta mahdolliselta, mutta miten on?
... mutta ainahan on saanut yrittää.
... anna exäsi vaatia vaikka kuuta taivaalta sinun laskuusi. Jos haaste oikeuteen tulee, niin sitten eri asia (ole heti yhteydessä oikeaan juristiin tai oikeusavustajaan *wirn*) ... mutta kun lukee kertomaasi, kyseessä kahden ilmeisen vähävaraisten uhittelusta ... niin sille tasolle jäänee.
Mutta olisi se ositussopimus silti kannattanut tehdä ... ja paikka ei ole "sossu".