Tahtoisin seurakseni naisen, jonka kanssa voisi todella keskustella elämästä, jolla olisi mielipiteitä, ja osaisi ilmaista ne, naisen jonka kanssa voisi keskustella filosofiasta ym. aamunkoittoon, naisen joka tarjoaisi minulle älyllistä haastetta.
Vaan johan on vaikea löytää! Naisiin ei ole mulla koskaan ollut vaikeaa tutustua, seurustella jne. Mutta kun ovat suurin osa olleet tyhmiä... Kun ei pysty keskustelemaan, ei nainen vierelläni kauan pysy. Yhdenyön jutut ovat erikseen, mutta kun en ole niitä muutamaan vuoteen enää jaksanut harrastaa.
Missä siis olette kaikki älykkäät ja itsevarmat naiset?
Vaan johan on vaikea löytää! Naisiin ei ole mulla koskaan ollut vaikeaa tutustua, seurustella jne. Mutta kun ovat suurin osa olleet tyhmiä... Kun ei pysty keskustelemaan, ei nainen vierelläni kauan pysy. Yhdenyön jutut ovat erikseen, mutta kun en ole niitä muutamaan vuoteen enää jaksanut harrastaa.
Missä siis olette kaikki älykkäät ja itsevarmat naiset?
Vastaukset 33
Vanhimmat
muualla kuin tämmöisillä palstoilla ;)
..nainen mutta varattu.. =/ pidän itseäni ihan suhteellisen fiksuna mutta enhän voi tietää miten sinä lasket naisen fiksuuden! Se on totta että meitä on moneen junaan mutta tässä kuitenkin pieni neuvo: hyväksy kumppanisi semmoisena kuin hän on, myös virheineen päivineen ja älä myös tee itse sitä virhettä että pitäisit itseäsi toisten yläpuolella!
Hyväksyn kyllä kumppanini sellaisina kuin ovat, ei siinä mitään, mutta en voisi kuvitella vuosikymmeniä mahdollisesti kestävää yhteiseloa jonkun tyhmän blondin kanssa. (ei loukkaus vaaleahiuksisia, vaan enempi henkisiä blondeja kohtaan) Itseäni en kenenkään yläpuolelle aseta, etsin vaan itselleni sopivaa kumppania, jonka kanssa voisin jakaa ajatukseni, siten, että hän niitä ymmärtäisikin. Samoin tahtoisin kumppanini olevan itsekin kykenevä tuottamaan vastaavanlaisia, korkealentoisia ajatuksia.
En pidä ns. tyhmää, kenties ÄO testissä vähemmän pisteitä saavaa, yhtään huonompana ihmisenä kuin itse olen, mutta en silti tahtoisi "tyhmän" ihmisen kanssa elämääni viettää.
niitä kun laajentaa vaan omaa elinpiiriään. Kavereita sikiää kyllä, mutta sitä "jotain" ei vaan löydy. Mukava viettää aikaa yhdessä, keskustella ja vaikka harrastaa seksiä. Mutta kun ei sitä rakkautta ole välillä niin ei sitä kannata sen vakavammaksi pistää. Kun molemmat tietää pelisäännöt niin voi olla elämää silläkin aikaa kun se oikea antaa odottaa itseään. Kyllä se on ihan eri asia nukkua hyvän ystävän vieressä ehkä jopa käsi ympärillä, kun että valvot pimeässä tyynyn kanssa miettien kaikkea paskaa. Kyllä ihan pelkkiä "unikavereitakin" voi olla, ei siinä tartte mitään seksiä olla.
Tässä olen. Älykkyyden lisäksi olen nautinnonhaluinen ja kauniskin. Ja tämänkaltaista yhdistelmää harva mies kestää. Nähty on.
Aikalailla täydelliseltä paketilta kuullostat :) Jaa miehet ei kestä? Kummaa porukkaa, mistä ne oikein luulevat paremman löytävänsä?
Useimmat miehet, niin kuin varmaan naisetkin, kuten aiemmin sanoit, ovat melkoisia raakileita henkisesti. Enkä tarkoita nyt sitä, että he eivät älyllisesti pystyisi keskutelemaan, mutta usein syvällinen keskustelu vaatii myös melkoista itsetuntemusta. Se, että miehet eivät kestä kanssani parisuhteessa, ei tarkoita, että olisin hankala. Ei ole myöskään kysymys paremman löytämisestä, vaan siitä, että olen kohtuullisen vahva henkisesti. En itsepäinen, en jyrä, vaan vahva. Olen itsetietoinen, mutta en omasta mielestäni;) itseriittoinen. Nautin enemmän kuin mistään muusta pohtia asioita syvällisesti ja älykäs keskustelu on mielestäni parhaimmillaan psykologista peliä. En myöskään pysty rakastelemaan tyhmän miehen kanssa.
...tuollainen itsearviointi, totuutta itsestäsi et voi määritellä itse, siihen tarvitaan ulkopuolisen puolueeton arviointi.
Joku voi olla älykäs, kuitenkaan hänellä ei ole hajuakaan todellisuudesta.
Ehkä olet niitä tyyppejä joilla on suuri pätemisen tarve, he ovat äärimmäisen rasittavia, luulevat olevansa älykkäitä mutta ovatkin todellisia typeryksiä, tällaisia ihmisiä välttelevät kaikki.Eritoten miehet.
Monesti mies haluaa naisen jota voi ihailla, ulkonäköä, ajattelutapaa tai välitöntä sosiaalista käytöstä, jotain mikä vaikuttaa positiivisesti ympäristöön, älykkyys voi olla negatiivista mikäli sitä käytetään itsetunnon pönkittämiseen muiden kustannuksella.Yleensä tämä onkin "älykkään" naisen tunnusmerkki, todella epämiellyttävä piirre!
Arvostan naista, joka arvostaa itseään, tietää mitä tahtoo, ja uskaltaa ottaa sen. Keskustelu on peliä, jos antaa itsensä täysillä leikkiin mukaan. Mitä syvällisempiin asioihin edetään keskustelussa, sen enemmän tosiaan vaatii itsetuntemusta/luottamusta, että kykenee jatkamaan, eikä ajaudu "lukkoon".
Itseluottamus on tärkeä tekijä, väittäisin, että hyvän itseluottamuksen voi saavuttaa vain pitkän itsetutkiskelun kautta. Oma itseluottamukseni on muiden mukaan kuulemma jopa liiallista.
Naisista olen huomannut mielenkiintoisen piirteen, he näyttelevät tyhmempää kuin ovatkaan, kenties siksi, että monet meistä miehistä pelkäävät älykkäitä naisia, saattaa joillakin käydä itsetunnon päälle jos nainen on älykäs.
Sinulla, Caaleppi, taitaa olla katastrofaalisen kamalia kokemuksia naisista?
"Yleensä" älykkäät naiset ovat yksinkertaisesti vain niin voimakkaita persoonallisuuksia, että siinä heppelhessu kokee itsensä hyväksikäytetyksi itsetunnon pönkäksi. Pitäisikö sinun mielestäsi fiksun naisen pitää kynttiläänsä vakan alla ja heittäytyä "blondiksi" vastoin luonnettaan?
H: Useimmiten naisen on viisaampaa todella esittää tyhmempää kuin onkaan. Tai pitää ainakin matalaa profiilia älykkyydestään. (kuten edellä Caalepin kannanotosta voimme havaita, naisen äly koetaan usein uhkaavana) Matalan profiilin vetäminen voi joissakin tilanteissa ilmentää sosiaalista älyä, jonka luen yhdeksi älykkyyden alalajiksi. Mahtaisitkohan asiasta toiseen haluta antaa sähköpostiosoitteesi?
...nimittäin se, että älykkäät ja kauniit naiset hakevat miesseuransa kyseenalaisin kriteerein ja siksi suhteet epäonnistuvat.
Onko pakko yrittää niitä näennäismenestyjiä, joiden itsetunto ja -tuntemus on murrosikäisen luokkaa?
vastarannankiiski: Nyt aliarvioit minua väittämällä, että hakisin seurani näennäismenestyjien joukosta. En tarvitse näennäismenestyjiä pönkittämään itsetuntoani. Pääsääntöisesti pyrin etsimään seurani sellaisten ihmisten parista, joiden kanssa on aidosti hyvä olla. Ja se on melko kokonaisvaltainen kriteeri se.
Kais nyt jonkinlainen täky piti nakata, että otat kantaa?
Kerrohan, millaisessa seurassa viihdyt.
Vastarannan kiiski: Haluat siis älyllistä peliä? Kuinka viehättävää.
Mieltymyksestäni kerroin jo aiemmin. Äly on yksi kova kriteeri. Mutta älykäskään henkilö ei aina välttämättä ole viisas. Tietynlainen älykkyys mahdollistaa viisauden, joka ei ole myötäsyntyistä vaan vaatii aktiivista työstämistä koko elämän ajan ja kykyä oppia.
Toinen kriteeri on nautinnonhalu, joka liittyy myös älyyn. Nautintoa voi suoda esimerkiksi hyvä keskustelu. Se voi olla toki aistillistakin.
Toki on sosiaalisesti älykästä pitää matalaa profiilia tietyissä tilanteissa, mutta vain väliaikaisesti. Väittäisin, että pyrkimällä rajoittamaan älynsä käyttöä, tai ainakin sen näyttämistä ei itsellensä mitään positiivista saavuta, eikä varmaan ympäristöllekään. Tämä vain tunnepohjalta kirjoitettua, itse en ole koskaan tavoitellut älykkyyden peittelyä, sikäli kun siihen nyt on tarvetta? Olen mies, ja naisia, ainakin osaa heistä viehättää tietynlainen älykkyys, kunhan ei mene liian pitkälle kumppanin henkisiin resursseihin nähden.
Mailiosoitteen antaminen on riskipeliä aina, kaikki sen näkevät tästä, mutta vetoankin nyt kaikkiin, joilla ei ole mitään järkevää sanottavaa, että älkää kirjoitelko mulle, saan roskapostia riittäviin päivittäin.
Osoitteeni siis: [email protected]
Verbaalishakkia - mielipiteiden vaihtoa - kevyttä jutustelua - jää nähtäväksi.
Älykkyys on hyve ja useat ihmiset ovatkin sitä. Monet vaan eivät ole tietoisia älykkyydestään. Miksi sitten näin on? Väittäisin, että edelleen älykkyys määritellään kovin yksniitisin kriteerein ja jos joku ei sovi "normiin", todetaan hänet nopeasti blondiksi tai luuseriksi.
Allekirjoitan varauksin sen, mitä sanot viisaudeta. En kuitenkaan korostaisi älyn merkitystä kovinkaan korkealle. Monet vanhukset osoittavat mielipiteillään ja elämänviisaudellaan todeksi sen, että hyvin keskinkertaisella älyllä varustettu ihminen voi ymmärtää elämää ja olla "viisas".
Fanaattisuuteen sortumattomuus on mielestäni yksi vahvimpia viisauden tunnusmerkkejä. Mitä mieltä sinä olet?
...ei kestä itseään älykkäämpää miestä...
Älykkäälle naiselle miehen älykkyys ei ole ongelma - joillekin heistä se on haaste.
naisten on pitänyt piilottaa älykkyytensä, sillä älykkäällä naisella ei ole vientiä miesmarkkinoilla. Miehet eivät kestä itseään älykkäämpiä naisia. Ja ilman miestä ei entisaikaan nainen pärjännyt, fakta.
Nykyajan nainen selviää itse, ei tarvitse nääntyä nälkään luolan perällä tai olla seuraneitinä toisten nurkissa opettamassa huonotapaisia kakaroita. Siksi nykyajan nainen uskaltaa olla älykäs avoimesti - ja siksi nykyajan mies on ajautunut kriisiin....
Melkoista PASKAA kynäilit.
Noinhan se taitaa suunnilleen olla. Moni mies kokee asemansa "miehenä", perheenpäänä ym. vanhakantainen ajattelu, uhatuksi, jos nainen on häntä älykkäämpi. Itse kestäisin kyllä itseäni älykkäämmän naisen, jos hän taas kestäisi itseään tyhmemmän miehen:)
Ja muuten, kyllä älykkäistä naisista muutkin pitävät kuin minä, moni ystävistäni on asioista pitkälti kanssani samaa mieltä (onnistunut aivopesu?)
Jotta me miehet kriisissä? En itse ainakaan tunne olevani. Älykkäät naiset, jotka todella osoittavat älykkyytensä tuovat juuri oikeanlaista väriä elämään, ja tähän yhteiskuntaan. Rohkaisenkin kaikkia älykkäitä tulemaan esiin vaan, sillä lailla saatte itsellenne tasoanne vastaavaa miesseuraa, kun tyhmemmät eivät kertakaikkiaan uskalla :)
...kestää!
Itse olen joutunut kokemaan, että "älykkyyteni" paljastuttua miehillä on kaksi tapaa reagoida: paeta tai yrittää "voittaa" minut omalla pätevyydellään abstraktin ajattelun ja mielipiteiden kiemuroissa. Harva ymmärtää, että kuunteleminen se vasta olisi merkki oikeasta älykkyydestä, ei saarnaaminen. Älykkäät miehet kokivat minut uhkana omalle älylleen ja halusivat näyttää, älyllisesti rajoittuneemmat taas pakenivat suorin tein paikalta. (Tai yrittivät päteä sillä vähällä, mitä heiltä löytyi. Se on surkea näky!)
Minäkin löysin älykkään ja minun älykkyyttäni arvostavan miehen vasta pitkän etsinnän jälkeen, ja pelkään, että jos hän olisi minun ikäiseni, eikä runsaasti vanhempi, hän toimisi aivan samoin kuin kaikki ne paenneet tai itsensä ulos puhuneet pikkupojat ja itsetunnon puutteesta kärsivät miehet.
Älykkyyden peittelyssä, eli yksinkertaisemmalle tasolle asettumisessa on todella se ongelma, että sinne saattaa vahingossa jäädä, saattaa sulkea itseltään ovet avarampaan ajatteluun, ikään kuin vahingossa. Minulla on paljon naisystäviä, jotka eivät hyväksy älyn perusteella tekemiäni päätelmiä, arvostelmia, kritiikkiä ja ajatuksia, koska ne saattavat sotia jonkun toisen ajatuksia vastaan. He ovat pidätelleet älyänsä niin pitkään, että kokevat sen suurena uhkana, silloin kun se tulee naisen taholta. He eivät ymmärrä, että tukahduttavat itseänsä ja kriittistä ajatteluaan sillä, että kieltäytyvät arvostelemasta mitään. Lopulta heille ei enää edes synny ajatuksen tasolla kritiikkiä mistään, koska he eivät kuitenkaan sallisi itsensä sanoa sitä ääneen. He pystyvät ainoastaan reagoimaan annettuun virikkeeseen ja siihenkin vain tietyllä emotionaalisella (suotavalla) tasolla.
Sinne ne älykkäät naiset katoavat. Onneksi minä aina tiesin oman arvoni ja uskoin, että jossain on hyviä, älykkäitä miehiä, jotka eivät pelkää rakastaa minua.
..olen kyllä samaa mieltä vanhuksien viisaudesta, mutta myös toisenlaisia vanhuksia ikävä kyllä mahtuu tähän maailmaan, kuten voi myös olla viisaita nuoria. Äly on keino jalostaa kokemus viisaudeksi, typeryys katkeroittaa ja myrkyttää ihmisen mielen.
Älykkyys voi olla hyve, mutta myös pahe. Viisaus muuttaa älykkyyden hyveeksi.
Fanaattisuudesta olen kanssasi samaa mieltä.
Älyä tai paremminkin viisautta voi olla myös se, että ymmärtää vaieta oikeassa tilanteessa.
Kysymys ei missään tapauksessa ole älyn rajoittamisesta tai pimittämisestä saatikka taantumisesta, vaan siitä, että silloin kun näkee, että ihminen jonka kanssa on sosiaalisessa kanssakäymisessä ei tunne itseään kovin hyvin ja ahdistuu, jos jutut lähtevät liitelemään liian korkeisiin sfääreihin on viisautta olla polkematta tällaista ihmistä. Em. tilanteissa oman älyn alleviivaaminen on paitsi rumaa, myös typerää.
Minulla henkilökohtaisesti ei ole tarvetta pyrkiä polkemaan ketään henkisesti maanrakoon. Päinvastoin, henkinen listiminen on usein osoitus listijän pohjimmiltaan heikosta itsetunnosta.
Sillä, että älykkyyden jättää joissakin sosiaalisissa tilanteissa alleviivaamatta pätemällä verbaalisesti ei ole mitään tekemistä sen kanssa miten aivojaan sitten pään sisällä käyttää:)
H: Laitan meiliä, kunhan ehdin.
mulla on yks semmonen vaimona.
Ekonomi ja kansainvälisesti palkittu työansioistaan. Korvien välien suhteen meillä synkkaa tosi hyvin.
MUTTA...
Tämä yksilö on siis jo leikattua kauraa.
Onnea etsintään!
..liian älykäs kun niin monet miehet on juosseet karkuun kun ovat tajunneet että minulla on aivot.. egokysymys?
Fiksut naiset omaavat sosiaaliset perustaidot.
Älykkäät naiset osaavat leikitellä aivosilloilla.
Viisaat naiset hyödyntävät historian muistijälkiä.
Tyhmät naiset...vasta opettelevat...
...voidaan ehkä pitää sitä, että vanhemmat naiset ovat älykkäämpiä?
Minusta ihmisen synnynnäiset ominaisuudet vahvistuvat iän karttuessa...myös tyhmyys voi lisääntyä...
...iän myötä kokemukset lisääntyvät...
Älykkyys , viisaus ja tyhmyys ovat synnynnäistä...
Fiksuus opittua...
Juubs.
Samanlaista olen etsiskellyt ja hakusessa on vielä. Luulin viimeisen seurusteluni alussa sen jo löytäneeni (taas) mutta suhde kariutui. Tosin muista syistä :D
Viisaat naisihmiset mailailkaa ihmeessä ajatuksianne! :)