Se, että oon sinkku. Se kaivaa mieltä kokoajan (ihan sananmukaisesti) ja kokoajan on pelko etten löydä enää ketään (toista). Jotenkin en vain voi olla onnellinen, kun olen sinkku. Kaikki parit ärsyttää jne...
Kyse ei olisi siinä, etten osaa olla yksin vaan haluisin vihdoin taas löytää (nais)ihmisen, jonka kanssa olla ja joka tykkäisi olla minun kanssani.
Välillä pystyn ajattelemaan, että kyllä se löytyy mutta välillä valtaa "paniikki" ja tulee oltua äkäinen kuin vasta talviunilta herännyt karhu...
Kyse ei olisi siinä, etten osaa olla yksin vaan haluisin vihdoin taas löytää (nais)ihmisen, jonka kanssa olla ja joka tykkäisi olla minun kanssani.
Välillä pystyn ajattelemaan, että kyllä se löytyy mutta välillä valtaa "paniikki" ja tulee oltua äkäinen kuin vasta talviunilta herännyt karhu...
Vastaukset 19
Vanhimmat
vastaantulevasta parista, jotka lääppii ja nuohoo
toisiaan ihmisten ilmoilla, että mikä on älykkyysosamäärä ja kuinka kauan se homma kestää ja koska avioerokellot soivat tai avoerokello kilkattaa. Sinkkuna on hyvä olla, mutta ehkä jätettynä sinkkuna on kurjempaa, jos noissa nykynaisissa on jotain mitä surra. En ole vielä huomannut sellaista puolta, ikävä kyllä.
Itse kun seurustelin niin koskaan ei nuoltu ihmisten ilmoilla. Ei ollu tarve esittää mitään...
hei mitä huolit oot vielä niin nuori että sulla on paljon aikaa löytää se oikea..eihän se eka suhde yleensä ole se lopullinen,etsimällä löytää ja lopulta se kolahtaa kun aika siihen on..
Ei sitä tiedä, milloin kuolee. Toisekseen etsimällä ei ole löytynyt, joten fiiliksellä "Tulee kun tulee" (kun vaan aina malttais...)
tajua?
jos kuolet, sinun perspektiivistä kaikki olevainen lakkaa eikä millään ole merkitystä.
tämän takia "elä kuin viimeistä päivää" filosofia on aivan väärä ajattelutapa!
siinähän menee parhaat nuoruusvuodet hukkaan kun niitä pitää yksin viettää. Ja lisäksi ne parhaat viedään ensin... siksi meitä nuorukaisiakin huolestuttaa.
Olen huolestunut siitä, että ihmiset eivät uskalla enää tehdä aloitteita. Olen itse yllättänyt ihmisiä sillä, etten ole ylpeänä torjunut lähestymistä. Vaikka normaalia juttelua.
Itse en ole aloitteellinen ehkä pienen ujouden takia, jota ihmiset ei aina huomaa.
Juu mul on kans tullut tehtyä kaikenlaista vähemmän älykästä, kun oon aatellu sitä tosiasiaa et sitä saattaa kuolla ennen "pelastusta". Joten siis on hyvä elää täysillä, mutta maltti on kans valttia. Tosi hyvä kun tästäkin asiasta tuli puhe!
pääset huolistasi kun rupeat sitten tekemään niitä aloitteita kun huomaat että kukaan muu ei niitä tee :)
Mietin vaan koko ajan sitä et voi kun olis joku jonka kanssa tehdä sitä ja tätä.. ja kun on taas noita sukujuhlia yms. tulossa, ni kiva mennä TAAS ilman avecia.. ja keksiä vastauksia et miks ei oo miestä.. Ei mussa kyllä mitään vikaa pitäis olla.. (suht. hyvännäkönen, normaalipainoinen, suht. fiksu jne.) ehkä se vaan johtuu siitä, että asun aika pienellä paikkakunnalla, ni täällä ei oikein ole mahdollisuutta löytää sopivaa miestä.
Mut se kalvaa.. koko ajan! :(
Minusta on ihan mukava mennä mihinkä tahansa tilaisuuteen tai sukujuhlaan ilman puolapuuta, johon nojata. Täytyyhän ihmisen olla itsenäinen olento ja ajatella omilla aivoillaan eikä olla kenenkään jatke tai kävelykeppi toiselle ihmiselle.
Itseeni kyllä välillä tuo "sinkkuus" iskee, mutta kuten se jo monessa viestiketjussa on todettu niin jos ei vain löydy oikeaa niin ei löydy. Sen sijaan aattelin sitten tehdä asioita mitä itse voi tehdä. Opiskelut päätökseen, hyvä työpaikka alle, lainat ja velat pois maksettua, hyvä kämppä alle jne. Kaikkea tämmöistä mitkä varmasti hyvin moni joutuu itse kuitenkin tekemään. Näin laskeskelin, että jää tuota "odotteluaikaa" tuonne kolmenkympin tienoille tai pitemmällekkin. Siihen vielä jos ottaa jonkun kivan harrastuksen, mitä on aina tehnyt mieli tehdä. Tai sitten lomailee kohteissa, jotka itseä kiehtovat, vaikka yksin sitten. Tietty hieman ehkä lohdutonta puhetta, mutta samallahan nuo ovat tilaisuuksia ja paikkoja, joissa tapaa muita ihmisiä. Työpaikat, harrastukset ja vaikka pankkijonot.
En siis masennu ylenpalttisesti kun näenkin pareja pussailemassa tai vain nauttimassa toistensa seurasta. Heilläkin on nämä tietyt elämänvaiheet, mitkä he ovat joko käyneet tai ovat vielä käymässä läpi. Pitää vain itsensä aktiivisena.
Loppujen lopuksi tietysti on joku raja, mihin asti sitä haluaa ja/tai voi yksin asioita tehdä, mutta ainakin sinne asti on hommaa. Kunhan muistaa vain nauttia siitä mitä on (usein unohtuu monelta) ja kulkee vakaasti unelmien viitoittamaa polkua. Tiedä vaikka sitten jos se unelmien tyttö/poika astuu samalla polulle. :)
Ei saa lannistua vaikkei se oikea oo vielä tullu kohdalle! Helppoa sanoa joo.. Välillä ärsyttää nähdä töissä pareja mut sitten ajattelen etten katkeroidu ja sitäpaitsi, jos sopivaa ei tuu kohdalle niin oon suunnitellut tulevaisuutta jo ilman miestäkin! ;) Voi olla onnellinen yksinkin mut tietysti olen valmis jos hyvä tyyppi tulee kohdalle. Tosin, niitäkin on aika harvassa..
Kuitenkin on kiva lukea että pojatkin kaipaavat tyttöystävää ihan samoin kuin me tytöt poikaystävää.. Tuntuu vaan et olen ainoa joka joutuu tsemppaamaan itseään mut kyllä meitä vissiin on aika paljonkin! :) Vitsi, jos joku päivä vielä löydettäis toisemme kun täällä palstalla on vuodatettu.. hehe.. elämä on siistii! xD
mieleeni tulee sellainen asia, että kuinkahan kauan noikin jatkaa eli missä on päätepysäkki?
Tuleeko uusiosinkkuja vai yh-ihmisiä vai otetaanko joskus lapset huostaan, tuleeko terveitä lapsia, koska tulee ero, miten tulevat taloudellisesti pärjäämään tulevaisuudessa, koska toinen käy vieraissa ja toinen kostaa ja lähtee lätkimään etc. loputtomiin. Tämä on nykyajan faktaa. Ikävä kyllä. En maalaa piruja seinille, koska ne ovat jo tavallaan siellä odottamassa.
Kehitä itsellesi muuta tekemistä, vietä aikaa kavereittesi kanssa ja pidä silmät aina varulta auki jos joku sattuisi kulkemaan. Älä rupea ajattelemaan sitä sinkkuutta enempää tai sitten keksi jotain hyviä puolia miksi sinkkuna kannattaa olla.
Itselläkkin on vähän sama ongelma kuin sinulla, mutta ku menee keskustas jne nii silmät auki varalta ja tarvittaessa toimintaa :D
Tekisi mieli sanoa, että kyllä se aika tuo sen oikean jos sellaista nyt on eteesi, mutta tämä ei auta pätkääkään. Ainakaan minua. Kauhea haku aina päällä :D
Mutta yritä olla optimisti ja kehittää muuta mielelle.
Mutta eipä se tunnu mistään tulevan. Juuri tuli oltua laivallakin eikä sieltäkään. No ei voi mitään, pakko alkaa totuttelee ikuiseen poikamieselämään :)
itsekki tulin just eilen laivalta ja meni yks namupala ohi oman ujouteni takia. vtuttaa nii saatanasti. ens kerralla en mokaa ;D
mutta hei kuule. kyl se tulee sillo ku vähiten odotat ;)
tuo sun vika lause :P :)
no onhan se jo, mutta ei sitä koskaan tiedä.