NAISET!

Mielestäni on tärkeää että viihdytään toisen seurassa ja halutaan viettää aikaa yhdessä niin kotona kuin muuallakin. Läheisyys ja hellyys kuuluu tietty asiaan, siis niin että molemminpuolin on lähellä hyvä olla ja halutaan sitä. Ja jos toivoa saa, niin ihanaa on toisen hyvänäpito puolin ja toisin; mm. hartioiden tai jalkojen hierominen, silittely ym. Ilman ajatusta siitä automaattisesti seuraavasta seksistä, vaikka se siihen välillä johtaisikin (tai usein). Tällaisia hetkiä olen yhden miehen kanssa kokenut ja sen jälkeen olen oppinut antamaan sille todella paljon arvoa.- Jostain kun vielä saisi vastaavaa hellyyttä...

En tiedä, osaanko sen syvemmin kertoa, mutta voin yrittää. Mainitsemasi kunnioitus ja luottamus ovat tärkeitä, myös toisen arvostus. Mutta niiden lisäksi:

Huumori. Pitää osata nauraa edes joskus samoille asioille, tai ainakin ymmärtää toisen huumoria vaikka se ei itseä naurattaisikaan.

Läheisyys. Sekä fyysinen että psyykkinen. Me nukumme väliaikaisesti olohuoneen sohvilla, erillään siis. Vielä puoliunessa saattaa kurkottaa sipaisemaan toisen hiuksia tai kuiskata hyvää yötä, kauniita unia. Pieni läpsäisy pepulle ohi kulkiessa piristää kummasti, tai suukko niskaan kun toinen istuu koneella ja toinen nousee sohvalta lähteäkseen suihkuun. Tai yksinkertainen "mites päivä on sujunut?", kunhan muistaa myös kuunnella vastauksen =)

Seksi on myös keskeistä, mutta tällä en missään nimessä tarkoita runsasta määrää, vaan molemmille sopivaa ja sopivan usein.

Tunteiden ilmaisu. Sanoin tai teoin, niin että toinen ymmärtää, mitä tarkoitat. Meillä kesti viisi vuotta oppia tämä, mutta nyt aletaan olla oikealla tiellä.

Kaikesta pitää voida keskustella, mieluiten sovussa. Vaikka asia tuntuisi itsestä mitättömältä, jos se on toiselle tärkeä, silloin kuunnellaan ja neuvotellaan.

Yhteiset tavoitteet ja unelmat vievät myös pitkälle. Samantyylinen elämänrytmi voi helpottaa asiaa, mutta ei ole välttämätöntä. Kunhan sitä yhteistäkin aikaa jostain löytyy.

Oma aika. Siihenkin on parisuhteessa oikeus. Myös samassa huoneessakin voi viettää omaa aikaa, pitää osata "haistella" milloin toinen ei kaipaa syliin tunkemista tai iltasuunnitelmian plarailua.

Yhtenäisyyden tunne, ME-tunne. Tunne siitä, että me elämme meidän elämäämme ja me teemme meidän päätöksemme, jotta me voisimme olla yhdessä onnellisia. Ei tarkoita omasta elämästä luopumista tai jatkuvaa yhdessäoloa, vaan tuota tunnetta joka tekee parista parin.

Tasa-arvoisuus. Tai tasa-arvoinen epätasa-arvoisuus. On esimerkiksi aivan sama onko taloudessa naisten- ja miestentöitä vai vain molempien töitä, kunhan asiasta päästään yhdessä molempien toiveita kunnioittaen yhteisymmärrykseen.

Selkeät talousasiat. Masentavaa, että se on niin tärkeää, mutta se on. Raha-asioista saadaan monta mehevää riitaa aikaiseksi. Tästäkin pitää osata puhua ja sopia, ja sovittua tulee molempien osapuolien kunnioittaa. Kuin myös sitä, että joskus tulee yllättäviä menoja ja joskus kaipaa luksusta.

Siinä jotain, mitä mieleeni tulee. Mutta rehellisyyden nimissä oma ainoa suhteeni on ollut melko helppo, joten listani on aika pumpulisesta näkökulmasta kirjoitettu.