Mulla on 3vuotta vanhempi poikaystavä, hän on 20 ja mä 17. Ollaan oltu yhdessä vähän päälle 4kk.
Meillä on kaikki asiat tosi hyvin, tää jätkä on mulle se oikea (vastaa kaikkia mun kriteerejä). Olen onnellisempi kuin koskaan. Mutta kuitenkin painaa huoli tulevaisuudesta varmasti juuri tämän menettämisen pelon takia.
Poikaystäväni pääsee armeijasta 3.1. sen jälkeen hän jatkaa opiskelujaan ja töitään. Hän on minulle jo vihjannutkin että hänellä ei ole sitten paljon vapaa-aikaa.
Vaikka kuinka olen yrittänyt estää yhtä asiaa tulemasta mieleeni, se kuitenkin tulee takaisin aina. Onko poikaystäväni pitänyt mua vaan leikkikaluna armeija-aikansa ajan? Aina kun tulee lomille on joku jonka kanssa harrastaa vaikka mitä.
Hän on kyllä jo sanonut minulle että rakastaa minua ja hän viettää lähes kaikki lomapäivänsä kanssani.
Mua myös häiritsee, kun mä olen alaikäinen. En saisi edes lain mukaan juoda kaljaa. Mutta mähän en lakia noudata. Baariin pääsen poikaystäväni serkun papereilla.
Myös vanhempani ovat hyvin tiukkoja, heidän mielestään en saisi viettää yötä jätkäkamuni kanssa yhdessä ennen kuin olen 18. Ex-jätkani kanssa vietin tasan yhden(1) yön. Nykyinen on kyllä ollut meillä yötä kun vanhempani olivat viikon matkoilla.
Mä vaan olen miettinyt tässä hermostuneena, että tulenko tässä kuukauden sisällä menettämään miehen, josta niin paljon välitän ja jota eniten rakastan tässä maailmassa...
En tiedä miten poikaystäväni muhun suhtautuu sitten kun "oikea" arki tulee...
Meillä on kaikki asiat tosi hyvin, tää jätkä on mulle se oikea (vastaa kaikkia mun kriteerejä). Olen onnellisempi kuin koskaan. Mutta kuitenkin painaa huoli tulevaisuudesta varmasti juuri tämän menettämisen pelon takia.
Poikaystäväni pääsee armeijasta 3.1. sen jälkeen hän jatkaa opiskelujaan ja töitään. Hän on minulle jo vihjannutkin että hänellä ei ole sitten paljon vapaa-aikaa.
Vaikka kuinka olen yrittänyt estää yhtä asiaa tulemasta mieleeni, se kuitenkin tulee takaisin aina. Onko poikaystäväni pitänyt mua vaan leikkikaluna armeija-aikansa ajan? Aina kun tulee lomille on joku jonka kanssa harrastaa vaikka mitä.
Hän on kyllä jo sanonut minulle että rakastaa minua ja hän viettää lähes kaikki lomapäivänsä kanssani.
Mua myös häiritsee, kun mä olen alaikäinen. En saisi edes lain mukaan juoda kaljaa. Mutta mähän en lakia noudata. Baariin pääsen poikaystäväni serkun papereilla.
Myös vanhempani ovat hyvin tiukkoja, heidän mielestään en saisi viettää yötä jätkäkamuni kanssa yhdessä ennen kuin olen 18. Ex-jätkani kanssa vietin tasan yhden(1) yön. Nykyinen on kyllä ollut meillä yötä kun vanhempani olivat viikon matkoilla.
Mä vaan olen miettinyt tässä hermostuneena, että tulenko tässä kuukauden sisällä menettämään miehen, josta niin paljon välitän ja jota eniten rakastan tässä maailmassa...
En tiedä miten poikaystäväni muhun suhtautuu sitten kun "oikea" arki tulee...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minunkin ukko on armeijassa ja tasan nuo samat puheet olen hänen suustaan kuullut. Tosin hän suunnittelee, että lojuisi autotallissa jonkun auton raadon alla ja korjailisi sitä koko ajan ja joskus kävisi piipahtamassa töissä.... tai toisin päin...
Armeija sekoittaa jokaisen nuoren miehen ja naisen pään ihan totaallisesti. Miehet epäilevät naistensa pettävän ja naiset nyyhkyttävät, kun eivät koskaan miehiään näe.
Sinuna en ajattelisi, että armeijan loppuminen on kaiken loppu... ja se, että hän on sinulle oikea 4kk:n seurustelun jälkeen... Meillä tuo onni on säilynyt 3 vuotta, eikä vieläkään ole varmuutta, että olemme toisillemme sopivat... tuskin edes olemme.
Moni mies (valitettavasti) pitää naisiaan vain leikkikaluina armeijan aikana, ja epäilen sinun kohdalla käyneen juuri niin, koska olette ilmeisesti aloittaneet seurustelun armeijan aikana, ette ennen armeijaa... vaikka paha sitä on mennä näin vieraana ihmisenä mitään sanomaan...
Positiivinen ajattelu auttaa sinunkin tapauksessa... olet muutaman vuoden nuorempi kuin minä ja et ole yhtä pupsahtanut kuin meikäläinen... varmasti eteesi tulee vieläkin mahtavampi mies, joka häikäisee ulkonäöllään ja olemuksellaan koko salin ja silloin tämä nykyinen kundisi on unohtunut (kokemuksen syvällä rintaäänellä höpisen)
Pilkettä silmäkulmaan ja positiivisen ajattelun oppitunneille, niin ei paljoa enää armeijan päättyminen huoleta
Eli kerro hänelle peloistasi. ehkä hän antaa vastauksen. Jos ei niin potkaise pellolle!