Katsoin tässä eräänä iltana "Punaisen langan", jossa Maarit Niiniluoto haastatteli Nokialla työssä ollutta Hannaa (hänen sukunimeään en muista).
Meitä toisinajattelijoita on paljon, mutta kaikilla ei ole kanttia niin kuin Hannalla kieltäytyä optioista, sanoa irti itsensä hyväpalkkaisesta työstä ja alkaa opiskella toiseen huonommin palkattuun ammattiin.
Yleensä "toisinajattelun" saa maksaa itse, niin kuin kävi minun kohdallani. Jollei pidä turpaansa kiinni, joutuu ulossavustetuksi ja seuraavat instanssit yhteiskunnassa tulevat jyräämään kriitikon alleen. Kun ottaa puheeksi työpaikkakiusaamisen, se kääntyy kiusattua itseään vastaan eli hänet leimataan hulluksi.
Hannaahan Nokialla ei kiusattu, hänellä oli vain paljon selkärankaa lähteä ikävästä työympäristöstä.
Meitä toisinajattelijoita on paljon, mutta kaikilla ei ole kanttia niin kuin Hannalla kieltäytyä optioista, sanoa irti itsensä hyväpalkkaisesta työstä ja alkaa opiskella toiseen huonommin palkattuun ammattiin.
Yleensä "toisinajattelun" saa maksaa itse, niin kuin kävi minun kohdallani. Jollei pidä turpaansa kiinni, joutuu ulossavustetuksi ja seuraavat instanssit yhteiskunnassa tulevat jyräämään kriitikon alleen. Kun ottaa puheeksi työpaikkakiusaamisen, se kääntyy kiusattua itseään vastaan eli hänet leimataan hulluksi.
Hannaahan Nokialla ei kiusattu, hänellä oli vain paljon selkärankaa lähteä ikävästä työympäristöstä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Löytyy nykyään enää harvoilta ihmisiltä.
Työpaikan perässä "nöyristely" ja "hattu kädessä kulkeminen" on päässyt repsahtamaan työpaikoilla yleiseksi asenteeksi.
Nuoret työmaailmaan tulevat eivät halua kuulua liittoihin tai puolustaa oikeuksiaan, miten voisivatkaan, kun eivät tiedä mitä etuja tai millainen palkka heille kuuluu.
Työpaikkakiusaaminen tullaan ottamaan puheeksi maamme päättäjienkin taholta, kunhan he tajuavat ensin kuinka paljon se valtiolle maksaa.
Hannankin tapaus olisi voinut muuttua kiusaamiseksi ajan myötä, liian usein kiusaamiseen johtaa työyhteisön selvittämättömät erimielisyydet.
Hyvä työilmapiirin mittari on juoruaminen, mitä enemmän työpaikalla puhutaan pahaa "seläntakana" sitä huonompi on ilmapiiri.
Jos taas häiritsevät asiat sanotaan suoraan, heti, ei juoruamista pääse syntymään, ei tarvitse kostaa.
Foorumimme tuo kiusattujen asiaa esiin joka päivä, myös tulevaisuudessa, pidän siitä huolen. :)
että Hanna otti ensimmäisen kerran v. 1997 vastaan optioita, mutta sanoi hävenneensä koko hommaa. Toisen kerran hän kieltäytyi niistä. Sairaanhoitajaksi opiskelun aloittaminen hänelle siis kuitenkin oli helppoa, kun hänen ei tarvinnut ottaa opintolainaa. Suunnitteli lähtevänsä Intiaan, kun valmistuisi ammattiin.