Olemme päälle 40v pari. Asumme käytännössä yhdessä..Olemme olleet pari vuotta yhdessä ja mielestäni onnellisia.
Tahoillamme olemme olleet naimisissa ja minun lapseni ovat aikuisia.
Miten suhtautua miehen kännykkä leikkiin... Olen hieman pettynyt hänen käytökseen. Tullessaan kotiin, hän laittaa puhelimen piiloon.
Eikä ole enää tavoitettavissa kun minä olen paikalla.
Puhelin värisee ollessa vyöllä ja jos minä olen mukana hän kuittaa näin..En viitsi vastata tulee pian töitä.
Aina kun en ole paikalla hän on tavoitettavissa.
Ollessamme yhdessä jossain, häneltä kysytään et soitin mutta en saanu yhteyttä. Vastaus, en kuullu tai olin lenkillä jne...selityksiä.
Miksi ??? Olen loukkaantunut tälläiseen. Olen kysynyt, miksei koskaan vastaa minun ollessa paikalla tai miksi ei reilusti pidä puhelinta pöydällä.. vastaus että tulee töitä kuitenkin.
Tuo ei kyllä riitä minulle.
Asia on hänen, eikä tietty kuulu minulle, mutta se loukkaa minua ja kertoo sen, etten voi täysin luottaa häneen.
Tälläistä suhdetta ei ole kiva jatkaa. Surullista. Toisille ehkä ei merkitsisi mitään, mutta itse rakennan elämän rehelliselle pohjalle.
Ikävä jos toinen osapuoli on epäluotettava.
Tahoillamme olemme olleet naimisissa ja minun lapseni ovat aikuisia.
Miten suhtautua miehen kännykkä leikkiin... Olen hieman pettynyt hänen käytökseen. Tullessaan kotiin, hän laittaa puhelimen piiloon.
Eikä ole enää tavoitettavissa kun minä olen paikalla.
Puhelin värisee ollessa vyöllä ja jos minä olen mukana hän kuittaa näin..En viitsi vastata tulee pian töitä.
Aina kun en ole paikalla hän on tavoitettavissa.
Ollessamme yhdessä jossain, häneltä kysytään et soitin mutta en saanu yhteyttä. Vastaus, en kuullu tai olin lenkillä jne...selityksiä.
Miksi ??? Olen loukkaantunut tälläiseen. Olen kysynyt, miksei koskaan vastaa minun ollessa paikalla tai miksi ei reilusti pidä puhelinta pöydällä.. vastaus että tulee töitä kuitenkin.
Tuo ei kyllä riitä minulle.
Asia on hänen, eikä tietty kuulu minulle, mutta se loukkaa minua ja kertoo sen, etten voi täysin luottaa häneen.
Tälläistä suhdetta ei ole kiva jatkaa. Surullista. Toisille ehkä ei merkitsisi mitään, mutta itse rakennan elämän rehelliselle pohjalle.
Ikävä jos toinen osapuoli on epäluotettava.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...mulla on puhelin lähes aina äänettömällä, sekä ollessani kotona (eli miesystävän kanssa) että esim. jonkun ystäväni luona.
Tämä ei johdu siitä, että pelaisin mitään peliä, vaan siitä yksinkertaisesta syystä, etten halua käyttää yhteistä aikaa puhelimessa jauhamiseen enkä halua olla luurin orja, ts. vastata kesken hyvän keskustelun, yhteisen ruoanlaiton tai vaikka kiihkeiden K16-hommien ;).
Toki sitten soitan itse takaisin kun minulle sopii. Voin hyvin pitää puhelinta pöydällä ja kertoa miehelle, kenen kanssa olen jutellut, joten ei siinä mitään ongelmaa, mutta en vaan jaksa koko ajan olla kännykän päässä.
Jotkut puhelut puhun myös mieluummin omassa rauhassani, siitä yksinkertaisesta syystä, että esim. ystäväni puhuvat hankalista asioistaan minulle, eivät miehelleni ja minulle. Joten rauhassa puhuminen on heidän kunnioittamistaan, ei mitään epämääräistä peliä.
Toinen juttu tietenkin, jos miehesi käyttäytyminen on muuttunut tässä asiassa yht'äkkiä, ilman selvää syytä. Sitten voisi jo jotain epäilläkin.
Minulla oli suhde missä mies aina sulki puhelimensä kun tavattiin. Mukavaa ja aika huomaavaista tietysti alussa, mutta 6 kuukauden jälkeen se tuntui kyllä aika oudolta. Koko seurustelun aikana kuulin vaan kerran että hän olisi vastannut puhelimeen ja silloin puhelin taisi olla vahingossa päällä. Eikä hän edes sanonut mitään vaan lopetti puhelun kun kuuli mitä toinen sanoi. Olen jälkeenpäin kertonut tästä muutamillemiehille jotka ovat kaikki sanoneet että hänellä oli varmaan joku toinen. Mutta en oikein usko-hän oli vaan outo, eikä pystynyt olemaan avoin. Kysymykseni johtuivat eroomme, josta olen erittäin pahoillani. Kannattaa tietysti pitää silmät ja korvat auki, mutta pitää ehkä myöskin hyväksyä sen että toisella on eri käsitys läheisyydestä kun mitä sinulla on. Jos et pysty siihen niin keskustele hänen kanssaan, ehkä hän ymmärtää asian sinun kannaltasi. Jos sekään ei auta niin ero on ehkä välttämätön asia koska muuten riitelette niistä asioista koko ajan, etkä pystyisi koskaan luottamaan toiseen.Tsemppiä!
Kun luin vain otsikkosi, niin ajattelin; tuollapa on luottamuspula, ja nyt kahtena iltana tätä palstaa seurattuna olisin tiennyt vastauksen, jolla parantaa luottamuspula; Alkakaa tutkia toistenne kännyköitä, se kuulema lisää rehellisyyttä ja luottamusta...
....alentuisi sille tasolle.
Jokaisella ihmisellä on omat henkilökohtaiset asiat, jotka todellakaan ei kuulu toiselle. Puhelin on yksi niistä.
Kuitenkin täytyy toiseen voida luottaa ja olla rehellinen eli ellei ole salattavaa voi puhelimen pitää hyvin esillä ja voida myös vastata siihen, myös toisen läsnäollessa. Monelle se herättää uteliaisuutta ja halua tarkistaa toisen puhelinta. Itse en koskaan tekisi sitä.
Niinpä.
Tänään oikein seurasin mieheni ja minun puhelimen käyttöä, kun asiaa viime yönä pohdin... Vietin koko päivän sängyssä, kun yöt olen töissä. Puhelimeni oli siinä sängyssä kanssa. Mieheni vietti myös aikaa seurassani, kun oli tullut töistä kotiin. Koira oli myös sängyssä ja nukkui söpösti miehen mielestä, niinpä otti luonnollisestikin lähimmän kameran, eli minun puhelimeni ja otti kuvia koirasta. Sitten kun alkoi niitä katsomaan, eli meni kuvagalleriaani, mietin onko tämä nyt jotain toisen puhelimen tutkimista, sillä katsoi luonnollisestikin muutkin uudet kuvat joita ei ollut katsonut. Samahan olisi toiminut toisinkin päin, jos kuvat olisi otettu miehen kameralla olisin minä ne katsonut, sillä tottakai halusin nähdä millaisia kuvia hän otti. Tuo ei kuitenkaan ollut minkääntasoista yksityisyyden loukkaamista, jonka tasolle mennään silloin kun tehdään erikseen sopimuksia siitä, että toisen yksityiselämä on julkista, eli kuuluu toisellekin. Olisin luonnollisestikin huomauttanut jos mieheni olisi alkanut muutenkin tutkimaan, kenelle olen soitellut ja millaisia viestejä lähetellyt, mutta ei se käynyt miehelläni mielessäkään. En näe mitään syytä miksi hänellä sellaisen pitäisi käydä mielessä. Tai miksi minua kiinnostaisi hänen vastaavat...
Ainut syy minkä voisin keksiä, että minulla joskus olisi tarvetta tutkia mieheni puhelinta hänen yksityisyyttään loukkaavalla tavalla, on se, että epäilisin hänen tekevän jotain josta ei kerro minulle. Eli en luottaisi häneen ja tarvitsisin vahvistusta suuntaan tai toiseen. Jos olisi tarvetta epäillä jotain, niin minä todellakin saattaisin vaikka alentua tutkimaan puhelinta, ei siinä mitään, ei silloin enää muutenkaan olisi mitään syytä kunnioittaa sitä ihmistä jos en pystyisi luottamaan.
Jotain outoa miehesi puhelimen salailussa on, jotain on tekeillä. Toivottavasti hän kuitenkin on vain järjestämässä sinulle jotain älyttömän suurta synttäriyllätystä tai vastaavaa positiivista asiaa ja siksi ei voi puhua kuullesi...