Olemme seurustelleet neljä vuotta. Ensimmäinen puoli vuotta meni hyvin jonka jälkeen hän alkoi näyttää todellisen puolensa eli juo, valehtelee, on väkivaltainen. Olin kuullut hänen tavoistaan jo aiemmin mutta itse hän kiisti aina kaiken. Nykyään hän vaan on mieluummin kavereidensa kanssa ja juo. Minulle lupaa joka maanantai että ensi v.loppuna tehdään yhdessä jotain kivaa. Taas eilen sain kokea sen kaamean tuskan kun hän haukkui minut jälleen kerran lyttyyn. En ymmärrä mikä häneen on mennyt. Hän on muuttunut kesän alkaessa ihan erilaiseksi. Ei halua puhua mistään ongelmista ja kaikki pitäs tapahtua niin kuin hän haluaa. Kelpaan hänelle silloin kun hänellä ei muuta tekemistä ole. Miksi en itse pysty unohtamaan vaikka kuinka oikeasti haluaisin? Onko muilla samanlaisia kohtaloita?
Mitä tarkoittaa?
Pettynyt
3689
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
meillä ihan sama homma. eilen piti tulla neljään jälkeen kotiin, ku baarit menee kiinni, vaan ei ku yheltätoista aamulla suvaitsi herra tulla kotiin. Nytkin on jossain ryyppäämässä ja minä täällä yksin itkeskelen että kun taas näin! eipä tässä taitais olla oikeasti kuin yksi ratkaisu - ero. Ku osais vän ottaa ja lähtee..
Paljonkin on kokemusta... Varsinkin toi lupaileminen et joo tehdään jotain vkl:na jne.. Se on ikävää että toinen tuottaa pettymyksiä pettymysten perään. Jos ei jaksa, ainahan suhteen voi lopettaa ja toinen vaihtoehtohan on toivoa vain parasta. Elin tuollaisessa suhteessa aikanaan missä kaverit ja viina ja baarit olivat paljon tärkeämpiä kuin minä, kunnes yhtenä päivänä ukko sanoi että voit lähteä. Noh yritettiin vielä kerran sen jälkeen yhteiseloa mutta totuus on se ettei ketään voi muuttaa vaikka kuinka haluaisi. Joten oman jaksamisen mukaan kannattaa tehdä päätökset. Sitä sanotaan että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella muttei se kyllä aina ole niin...
Totuus on että päihteet lopulta aiheuttavat muutoksia aivoissa ja muuttavat ihmisen persoonallisuutta. Päihteidenkäyttäjät (siis pitempiaikaset) ovat lopulta tunnekylmempiä ja valitettavasti itserakkaampia kuin raittiit kaverinsa. Heille kuuluu kaikki ja kaikki on toisen syytä, oma paha olo on tpisen syytä. Uskon että hän tarkoittaa sillä hetkellä mitä lupaa mutta viinan himo vie voiton. Jos hän on tottunut käyttämään alkoa viikonloppuisin niin se on jo pelkästään tapa jota on vaikea rikkoa ja kun siihen lisätään riipuvaisuus päihteestä, ei siinä paljoa yksi annettu lupaus paina. Lupaus voidaan antaa nyös siksi että puoliso lopettaa nalkuttamisen.
Lopulta mies alkaaa tuntemaan syyllisyyttä ja tunteekin ehkä jo ja sen seurauksena hän voi alkaa jopa vihaamaan sinua koska sinut nähdessään hän tuntee aina syyllisyyttä? Tilanne on vaikea puolisolle ja päihdeongelmaiselle itselleenkin. Mutta usein paras keino on valitettavasti ainakin väliaikainen pesäero. Näyttää että enää en tällaista siedä. Koska monesti se sietävä ja asioita hoitava puoliso on jopa se jatkuvan juomisen mahdollistaja!
Muutos lähtee itsestä, nalkuttaminen, tunteisiin vetoaminen eikä edes uhkailu auta varsinkin kun mies huomaa ettet kuitenkaan ole tosissasi. Surullista on että tilanteen pahetessa ja päihteidenkäyttöhistorian kasvaessa, paluuta ei ole. Jos hän joskus lopettaakin päihteidenkäytön, hän ei ole enää se sama ihminen ja paljon katkeruutta jää välillenne.
Lopuksi, toivottavasti olen väärässä. Onnea!