Eli aloitan ihan alusta. Olemme olleet yhdessä jo monta monituista vuotta, joiden aikana olemme menneet kihloihin ja saaneet lapsen.
Nyt lapsemme on jo puolitoista vuotias ja minä olen kotiäitinä ja mieheni töissä.
Alussa osallistuimme molemmat lapsen hoitamiseen, nyt jo vuoden ajan kaiken syöttämisen, vaipan vaihtamisen, puistoissa käymisen, nukuttamisen yms. hoidan minä yksin.
Tämä tuntuu ajoittain raskaalta.
Olen puhunut miehelleni asiasta ja aluksi syynä oli töiden stressi, annoin asian olla ja jatkoimme samaa rataa. Nyt myöhemmin otin asian puheeksi koska mieheni on mieluummin töissä kaiken vapaa-aikansa kuin meidän kanssamme. No nyt syynä sitten olikin että kun minulle pitää olla kuulema hyvä auto ja tuhlaan myös kuulema niin paljon. En edes muista milloin olisin laittanut rahaa johonkin turhaan. Ainoita asioita joita ostan ovat lapsemme välttämättömät tarpeet. Sain myös kuulla olevani hyvä äiti ja "taloudenhoitaja" mutta maailman surkein puoliso, joka on tyhmä kuin saapas eikä ymmärrä mistään mitään, lisäksi hän sanoi että jos lastamme ei olisi hän olisi lähtenyt jo ajat sitten, ja tämän sanottuaan kuinkas ollakkaan lähti taas töihin.
Se sattuu ja pala palalta se murtaa minusta näkymättömämmän.
Onko väärin vaatia että hän käyttäisi hieman vapaa-aikaansa meidän huomioimiseen. Tai kyllähän hän huomaa lapsemme, leikkii ja hyvittelee, mutta missä se apu jota minä välillä pyydän. Saataisin itsekkin joskus saada ripauksen huomiota, mutta pelkästään seksin merkeissä.
Onko muita jotka tuntevat olevansa miehellensä vain ja ainoistaan lapsen- ja taloudenhoitaja?
Nyt lapsemme on jo puolitoista vuotias ja minä olen kotiäitinä ja mieheni töissä.
Alussa osallistuimme molemmat lapsen hoitamiseen, nyt jo vuoden ajan kaiken syöttämisen, vaipan vaihtamisen, puistoissa käymisen, nukuttamisen yms. hoidan minä yksin.
Tämä tuntuu ajoittain raskaalta.
Olen puhunut miehelleni asiasta ja aluksi syynä oli töiden stressi, annoin asian olla ja jatkoimme samaa rataa. Nyt myöhemmin otin asian puheeksi koska mieheni on mieluummin töissä kaiken vapaa-aikansa kuin meidän kanssamme. No nyt syynä sitten olikin että kun minulle pitää olla kuulema hyvä auto ja tuhlaan myös kuulema niin paljon. En edes muista milloin olisin laittanut rahaa johonkin turhaan. Ainoita asioita joita ostan ovat lapsemme välttämättömät tarpeet. Sain myös kuulla olevani hyvä äiti ja "taloudenhoitaja" mutta maailman surkein puoliso, joka on tyhmä kuin saapas eikä ymmärrä mistään mitään, lisäksi hän sanoi että jos lastamme ei olisi hän olisi lähtenyt jo ajat sitten, ja tämän sanottuaan kuinkas ollakkaan lähti taas töihin.
Se sattuu ja pala palalta se murtaa minusta näkymättömämmän.
Onko väärin vaatia että hän käyttäisi hieman vapaa-aikaansa meidän huomioimiseen. Tai kyllähän hän huomaa lapsemme, leikkii ja hyvittelee, mutta missä se apu jota minä välillä pyydän. Saataisin itsekkin joskus saada ripauksen huomiota, mutta pelkästään seksin merkeissä.
Onko muita jotka tuntevat olevansa miehellensä vain ja ainoistaan lapsen- ja taloudenhoitaja?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Yritän ainakin töiden jälkeen ja viikonloppuisin ja osallistun lapsen hoitoon,siivoan,tiskaan ym.
Kuitenkin välillä tuntuu,ettei sekään riitä vittuilua tulee ja laiskaki oon.
kun luin tekstisi, tuntui kun olisit kirjoittanut minun elämästäni! aivan sama tilanne.ja sitä tilannetta kesti melkein neljä vuotta. nyt laitoin pari viikkoa avioeron vireille ja mies etsii itselleen asuntoa. päätin, että minäkin olen jonkin arvoinen, eikä tuollaista kohtelua tarvitse sietää. olen nyt jo niin väsynyt, että yksin jääminen neljän lapsen kanssa ei pelota, koska olenhan minä tähänkin asti hoitanut kaiken yksin.voimia sinulle!
Tämä voisi olla kuin vaimoni kirjoittamaa. Vaimoni valittaa samoista, lukuunottamatta rahaa/autoa, asioista. Minä tosin teen normaalia 8h päivää ja oman vapaa-ajan vieton olen karsinut lähes kokonaan pois.
Ongelma onkin se, että mikään ei tunnu vaimolle kelpaavan. En huomioi häntä tarpeeksi, en osaa lukea hänen ajatuksiaa, jotta osaisin sanoa oikeita asioita ja tehdä asiat hänen haluamallaan tavalla. Siivoa väärin, olen laiska, en leiki tarpeeksi ja oikein lasten kanssa jne. Jos unohdan tehdä jonkin asian, hän ei sano siitä heti, vaan vasta sitten moittivaan sävyyn kun on myöhäistä, esim nukkumaan mennessä: "et sitten tehnytkään sitä ja sitä..." Minun pitää täyttää hänen puolestaa kelan kaavakkeet, selvittää kaikki vakuutus- pankkiasiat jne. Lisäksi hän sanoo määräävänsä lasten kavatuksesta, koska heitä hoitaakin, minun mielipiteellä ei ole väliä, jos se on eri kuin hänen.
Kun saa vain moitteita ja tekemisiä vähätellää niin ei sitä kauaa jaksa yrittääkään, vaikka vilpittömästi haluaisi.
suosittelen menemään töihin, niin olet tasavertainen miehesi kanssa ja pistät miehen osallistumaan lapsen päivähoitoon viemisiin ja arkeen muutenkin.