Minkä helvetin takia jotkut ihmiset luulee että jos nainen on yh ja köyhä niin se automaattisesti haluaa hyötyä muista ihmisistä??
Mua ei vois vähempää kiinnostaa jonkun ihmisen omaisuus tm. Ainoa mikä on väliä on se että pystyy itsensä elättämään, ja näin vahingosta viisastuneena koska tapailin kerran miestä joka lokkeili ja yritti että olisin hankkinut tyypille lainan omiin nimiin yms.
Aika helvetin loukkaavaa että kun sanoo olevansa yh jne. niin oletetaan heti että on rahan ym. perässä ja epäillään että haluaa käyttää toisia hyväkseen.
Mua ei vois vähempää kiinnostaa jonkun ihmisen omaisuus tm. Ainoa mikä on väliä on se että pystyy itsensä elättämään, ja näin vahingosta viisastuneena koska tapailin kerran miestä joka lokkeili ja yritti että olisin hankkinut tyypille lainan omiin nimiin yms.
Aika helvetin loukkaavaa että kun sanoo olevansa yh jne. niin oletetaan heti että on rahan ym. perässä ja epäillään että haluaa käyttää toisia hyväkseen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Että yh-äitiin suhtaudutaan NIIIN erilaisesti kuin yh-isään. Kumpikin saanut lapsia ja eronnut. Hmh... Kummankaan rooli ei mitenkään läheisesti kosketa, mutta tuo seikka on aina ihmetyttänyt.
Kuulehan kun isä joutuu todella taistelemaan jotta saa ne lapset itselleen Suomessa ja monessa muussa maassa ihan samoin. Riitaisista huoltajuusoikeudenkäynneistä isät voittavat reilusti alle puolet, vaikka mitään selvää syytä ei ole laittaa lapsia äidilleen, niin silti lapset äidilleen useimmiten menevät. Miksi, voisi kysyä yhtä lailla.
Kuka arvostaa sellaista, jonka ei tarvitse kuin vaatia jotain ja heti se annetaan? Kun isä määrätään huoltajaksi, jokainen tietää, että isän on todella tarvinnut tehdä työtä saadakseen lapset itselleen.
Siitä ero varmasti suurelta osalta johtuu.
mulla ja lapsilla onneks nykyään talous kunnossa, mutta kun kerron olevani yhteishuoltaja, monen kelkka kääntyy, ja luulo on että vika on minussa. tällä kertaa asia ei kuitenkaan niin ole, vaan asia on ihan toisinpäin.
haluan itselleni tasokkaan miehen ja lapsilleni hyvän miehen mallin, mutta ne on jo taineet tältä planeetalta kuolla sukupuuttoon :)
mutta eipä heitetä pyyhettä kehään, voisinhan vaikka unohtaa sen miehen mallin ja heittäytyä lesboksi,(vitsivitsi)naisilla kun tuntuu edelleen olevan arvot ja rehellisyys hallussa :))
ollut lasten kanssa enemmän kuin äiti. Eipä juurikaan näin ole! Oletus, että kumpikin vanhempi on normaali, päästään terve, ja molemmilla halu huolehtia lapsistaan.
Kuka hoitaa pienet vauvat kotona? -Äiti
Kuka on töistä pois, kun lapset sairastavat? -Äiti
Kuka on hoitovapaalla? -Äiti
Ketä itketään ja huudetaan paikalle, kun sattuu tai tarvitaan apua? -Äitiä
Vastaus voi toki olla isäkin, mutta harvemmin. Vai mitä?
Mutta mikä tekee eronneesta äidistä pahan? Eronneessa isässä ei ole mitään vikaa, halusi hän lapset tai ei. Ja hyvä niin, mutta miksi kuvitellaan ettei äiti voi ilman miestä olla hyvä? Vaatiihan se enemmän kun yksin vanhempi on, mutta miksi vaativuus tekee asiasta halveksuttavan?
ei kannata pohtia, miksi yh-äitejä ei arvosteta yhtä paljon kuin isiä.
Noihin voivat äidit itse vaikuttaa erittäin paljon omalla käytöksellään.
Jos haluaa uhriuttaa itsensä ja olla pirttihirmu niin käy kai se juuri noin kaikkein helpoimmin. Mutta aika asenteellinen ja vanhanaikainen oli näkemyksesi siitä, miten asiat hoidetaan ja sain sen käsityksen että vasten äidin tahtoa.
Tutkittua tietoa on sekin, että isät haluaisivat osallistua enemmän lasten- ja kodinhoitoon, mutta äidit eivät halua asemastaan luopua.
Ruotsissa on tilanne toinen, siellä ei tueta äitien kotiin jäämistä kotihoidontuella. Avioeron jälkeen siellä alkaakin olla tilanne jo hyvä sen kannalta, että harvemmin lapsi joutuu katkaisemaansiihen astisen elämänsä kestänen suhteen toiseen vanhempaansa. Kuten Suomessa hyvin usein käy.
Sitten kun on kuten minä, etä-äiti, kaikki kyselevät mikä vika sinussa on, kun lapsesi jäivät isälleen. Tämäkin saman asian kääntöpuoli, jota lapsia omivat naiset pitävät käytöksellään yllä. Monella äidillä on sellainen ajatus, että vain kuolleen ruumiin yli annetaan lapset isälle.
Ihan galluppina voisi heittää, että mon iko nainen haluaa, että kotihoidontuesta luovutaan. uskon, että ei kukaan ja juttua perustellaan juuri sillä, että lapsi tarvitsee äitiään. Plaa plaa.
on paha jos hän ei asu lastensa kanssa ja minä tiedän mistä puhun. Minua moittivat erityisesti toiset äidit, eronneetkin naiset, jotka sanovat mielluummin kuolevansa kuin luopuvansa lapsistaan.
Minä en ole ymmärtänyt mitä luopumista se on, jos lasten lähivanhemmuus on isällä? Kyllä minunkin lapset minun ovat vieläkin, vaikka erottu onkin. Vai johtuuko käsitys siitä, että he tietävät mitä ovat itse tehneet lapsiensa isille, kun ero on tullut?
Taas yksi ääliö kääntämässä asioita. Kun nainen tekee ruokaa niin mitä sitten, jos mies tekee niin WAUUU ja omat ravintolat ja tv-ohjelmat.
Sama juttu taas tässä.
Jos nainen ja yh niin on pummi huora ja jos taas mies niin on suuri SANKARI.
Paska äijä se on, juossut vieraissa ja tehnyt eukkonsa elämän niin helvetilliseksi, että eukko on joutunut tekeen itsarin tai joutunut hoitoon. Siinä teille sankari.
Tuttavaperheessä äijä just aivan kamala despootti ja nainen joutui juuri oman mielenterveytensä vuoksi lähteen.
Mies luonnollisesti, että kun täältä lähdet niin päälläs olevat vaatteet saat mukaas ja jos jotain muuta yrität niin pääsee helvetti irralleen.
Mitäs siinä, valmiiksi alistettu ja pelkäävä nainen voi tehdä ja lastenkin kannalta parempi ettei ala sen äijän kanssa riiteleen kun tietää miestä paremmin että lapset siinä eniten kärsii ja mies ei taas välitä siitä asiasta mitään...
Itkee lapsiaan ja mielenterveys taitaa kuitenkin mennä, meni uhraus hukkaam. Kyllä noi miehetkin osaa..
Kun olet kuivannut suurimmat kuolat suupielistäsi ajattele, miksi etä-äitejä pidetään kaikkein alhaisimpina äiteinä, mitä maa päällään kantaa. Samaan kastiin kuuluvat vain lapsensa adoptioon antaneet äipät.
Siis MIKSI? Mitä pahaa me olemme tehneet, kun olemme "antaneet" lapsen /lapset isille VAPAAEHTOISESTI, koska niin oli syystä tai toisesta lapsille ja kaikillekin osapuolille paras?
Sulla on karmeeta ennakkoluuoa ja yleistystä, suýyllostämisen lisäksi. Kuinka kehtaat?
Ed. vastaajalla oli ilmeisiä ongelmia itsensä kanssa, joten tekstin voi jättää omaan arvoonsa.
Ette te mitään pahaa ole tehneet, mutta monet naiset tykkäävät puhua pahaa ja mustamaalata toisiaan. Ehkä siinä on kateuttakin mukana, koska sinulla luullaan olevan enemmän aikaa, rahaa tms. itsellesi?
Lasten etuahan sitä pitäisikin ajatella, ja jos vanhemmat ovat yhtä mieltä asiasta, on se kaikkein parasta. En minä ainakaan ole koskaan etä-äitejä syyllistänyt, enkä myöskään etäisiä. Olisi parempi, jos suuremmassa osassa eroja lapset määrättäisiin isälle, niin moiset epäluulot hävenisivät, eivätkä miehet olisi enää pikku perheenäitien lapsentekoruiskuja, jotka heitetään pihalle, kun oma 5-vuotiaana rakennettu optimaalinen nukkekoti-illuusio osoittautuu epätodelliseksi, eikä tuokaan suurta autuutta mukanaan.
Ajatteletteko TE sitten yhtään, että voisitte jotenkin auttaa tuota äskeistä suu vaahdossa puhujaa? Tasa-arvo on yksilötasolta lähtevää asennetta- KAIKKI ollaan ohmisiä täällä? Toisilla vähän paremman kodin eväät kuin toisilla. Totuus kuuluu lasten suusta, kun iskät ja äipät osaavat opettaa vain omista epätäydellisistä lähtökohdista käsin jälkeläisiään.
enkä ole ikinä yrittänyt hyötyä kenestäkään miehestä millään tavalla. Sen sijaa on löytynyt miehiä, jotka ovat jääkaapin syöneet tyhjäksi, lainailleet autoa, rahaakin koskaan maksamatta takaisin.
Sen verran olen oppinut, että minua köyhää yh-äitiä ei enää hyväksi käytetä.
Nekin suhteet ovat loppuneet onneksi lyhyeen.
En ole ollut keltään rahaa kerjäämässä, mutta miehillä kyllä pokka riittää siihenkin kevyesti.
Onko liikaa vaadittu, jos haluaisi vain löytää kunnollisen miehen, joka ei halua käyttää toista hyväkseen. Eikä kuvittele, että nainen on hänen äitinsä.
Kunnolliset miehet kuolleet kai sukupuuttoon, niin että parempi olla yksin.
täysin samanlaista. Ex-poikaystävä tosiaan käytti ihan häikäilemättömäst hyväksi. Söi meillä, pyyteli ostaan röökiä ja töihinkin piti ostaa eväät. Sillä oli myöskin tapana käydä töiden jälkeen kaljalla ja valitettavan usein soitti että tule sinne limpparille ja tiskillä.. Arvakkaas kuka maksoi kaljan ja limpan?
Minun autolla ja bensoilla kuljettiin ja lopussa piti myös hakea sen lasta ja käyttää harrastuksissa kun äidillä ei ollut bussirahaa, eikä iskällä.
Sitten kun vein omaa poikaani kouluun niin tää keksi, että alan viemään ja hakemaan myös hänen poikaa koulusta (siis ne oli eronnut mutta lapsi oli eka äidillä ja siirtyi sitten isälle kokonaan) Mun poika oli erisuunnassa koulussa ja ylimääräistä matkaa tuli päivässä n 20 km (he eivät asuneet meillä vaan naapuritalossa)
Jos halusin mäkkiin niin (minä 3 lasta) niin "poikaystävä" ilmoitti että he tulee kans mukaan ja rahaahan ei tietysti ollut ja jouduin maksaan kaiken.
Alkoi tulla niin kalliiksi, että aloin käydä "salaa" ettei tarvi aina maksaa heidänkin kaikkia syömisiä ja juomisia. Jos se huomas että ollaan käyty jossain niin oikein loukkaantu, kun ei ollut pyytänyt heitä mukaan.
Yritin hienovaraisesti vihjailla, että tässä on nyt seurusteltu pari kuukautta ja ei asuta yhdessä yms ja minun rahat riittää vain omilleni, että hänen pitäis huolehtia omistaan niin ei mennyt perille.
Hänen tilipäivinään saatoin kysästä hienovaraisesti, että antaisitkohan vähän ruokarahaa takaisin niistä ruuista, bensoista, röökeistä yms. Äijä oikein tiuskahti, että mitä siinä pummit en ole sinulta rahaa lainannut.. Olin ihan ällistyksestä sanattomana! Totta, en ollut tajunnut mäkkärin tiskillä yms lyödä 20 e käteen ja sanoa että olet tämän sitten velkaa (tyhmätyhmä)
Kaikki tämä ja paljon muuta kerkesi tapahtua sen 6kk seurustelun aikana, siitäkin 2kk yritin päästä siitä eroon.
Seuraava osoitti heti samoja merkkejä ja juttu loppu välittömästi. Osasin paremmin olla varuillani ja tunnistaa tyypin.
En koe olevani velvollinen elättään ketään muita kuin lapsiani ja itseeni.
Nyt en enää edes halua yrittää.. :(
itsetunto vai miksi tuollaisia jaksatte hyysätä? Onko yyhoot todellakin niin miehenkipeitä ja epätoivoisia seuranhakijoita kuin väitetään? Ns. varmoja nakkeja.
Jokuhan siinä on oltava syynä, että kaikki suhteet on samalaisia joillakin.
Tsemppiä paremmille kalavesille. Mulla nyt meneillään vähän samanlainen tilanne. Olen itsekin tosin "oppinut pummi" - elämän tilanne on joskus päässyt niin kurjaksi. Hyväksikäytön alkeet olen siis oppinut elämässä kantapään kautta, mutten tahtoisi elää sillä tavalla, vaan löytää jotakin todellista ja aitoa. Olla onnellinen.
Mistä te noita luusereita löydätte, minä en alku vaiheessa mitään halua tarjota kun kuitenkaan siitä mitään heru, mutta juttu alkaakin olla jotain voin alkamaan tarjoamaan jotain, enkä tarvi mitään vastikkeeksi. Enkä myöskään halua mitään toiselta alussa, koska en tarvitse mitään muilta. Muutenkin olen aika varakas ja todennäköisesti jään eläkeelle siinä 35-40 iässä. Aika harvalle kelpaan ja kaikki ei mulle kelpaan, mutta joskus kyllä ihmettään miksi silti saan paljon pakkeja vaikka en ole kovin huono ihmisenä ja perseaukinen pummi.
Jos sen yksinhuoltaja-sanan voisi heittää jo romukoppaan.Ei määritä muuta,kuin miehen/toisen elättäjän puuttumisen..Ennen muinoin taisi olla joku "vanhapiika"-termi ja se hävisi..Miksei tämä niin negatiivisia tunteita herättävä yksinhuoltajakin..voisi hävitä?..Tarvitaan vain paljon naisenergiaa ja tahtotilaa..
"Olen nainen,minulla on lapsi/lapsia..Joo,kasvatan yksin.."
"Olen elatus-ja kasvatusvastuussa yksin"
Plus tuhat ja sata tapaa kertoa asiasta positiivisesti.Ja ajatella....Siitä se lähtee,itsestänne,tavasta ajatella/julkituoda itseänne ..Vuorovaikuttaa maailman kanssa..Ja kohta huomaatte,että kaikki ajattelevat kanssanne samalla tavalla;)
että sen on pakko?
Eivät ne sossun rahatkaan hyllyllä kasva, vaan ne ovat veronmaksajien, eli muitten ihmisten taskuista poissa.
Todella rasittavia nämä ennakkoluulot... Jokainen eroava perhe tietää parhaiten kenellä lapsien on parempi olla ja isä voi aivan hyvin olla ihan yhtä hyvä lähihuoltaja kuin äiti! Itsekin olen yhteishuoltja ja vaikka lapset minulla pääasiassa niin isänsä hoitaa heitä myös todella paljon. Ei tulisi mieleenkään rajoittaa tapaamisiaan, sillä lapset on yhdessä hankittu ja isä rakas.
Minulla on myös kaveri, jonka lapsi jäi isälle ja nostan hattua hänelle rohkeudestaan. Itse en olisi kyennyt luopumaan niin paljon eli yhteisestä arjesta ja onneksi exälle sopi, että olen pääasiallinen huoltaja.
Toinen juttu on tämä iänikuinen myytti sossun tuilla elävistä lähibaareissa viihtyvistä yh-äideistä, joilta saa helpolla. Haloo...kyllähän suurin osa meistä on ihan tavallisiä työssäkäyviä sinnikkäitä naisia, jopa ihan ministeritasolla asti. Ihan itse pärjätään ja lapsemme kasvatetaan joko yksin tai yhdessä exien kanssa. Yhtään emme ole huonompia kuin muutkaan. Lippu korkealle vaan!
Aloittaja painotti köyhyyttä ja köyhyys liittyy olennaisena osana käytävään keskusteluun. Toki rikkaitakin yh-äitejä on, mutta keskustelun aiheena ovat köyhät yh-äidit. Siksi tässä puhutaan köyhyydestä. Voit aloittaa uuden ketjun vaikkapa niistä yh-ministereistä tms., mistä halusitkin.