http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/04_uutiset/2006-06-30-01.jsp
Ensi kuun alusta on työtön kusessa.
Työnhakusuunnitelma lyödään heti allekirjoitettavaksi ja jos et tee kaikkia temppuja, mitä tehdä täytyy, niin karenssi tulee.
Odottelen, että koska joku näistä työvoimatoimiston natseista keksii arestipannan työttömille.
Panta jalkaan ja työtön pysyy paremmin ruodussa. Ei pääse etelän maihin, ja on näin ollen paremmin työmarkkinoiden käytettävissä.
Ensi kuun alusta on työtön kusessa.
Työnhakusuunnitelma lyödään heti allekirjoitettavaksi ja jos et tee kaikkia temppuja, mitä tehdä täytyy, niin karenssi tulee.
Odottelen, että koska joku näistä työvoimatoimiston natseista keksii arestipannan työttömille.
Panta jalkaan ja työtön pysyy paremmin ruodussa. Ei pääse etelän maihin, ja on näin ollen paremmin työmarkkinoiden käytettävissä.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Köyhyyden kriminalisoiminen on jo alkanut.
Tämä uutinen on jo vanha.
Ihan hyvä vaan, että 5 kuukauden velttoiluaika otetaan välistä pois ja lähdetään heti tekemään töitä työllistymisen eteen.
Vai velttoiluaika. Haista kukkanen. Uskon, että monetkin hakevat töitä tuntimäärin per päivä netistä, soittelemalla, yrityksissä käyden, hakemuksia lähettäen ja hikihatussa. Niin minäkin. Tiukkaa teki, kun oli ikää lähemmäs 45. Nyt tärppäs. Kiitos aktiivisen hauan. Mutta seitsemän kuukautta meni ja uskokin moneen kertaan. Aina tarvitsee onneakin. Et kehtaisi näin häpeämättämästi kirjoittaa työttömistä. Moni on syytön työttömyyteensä ja töitä tekisivät, jos niitä olisi tarjolla.
käytänkin työpaikkani lääkevarastoa hyödykseni, joten olen koko ajan pilvessä ja sekaisin, lisäksi sekaannun eläimiin.
nyt niin kauheaa ole.
Antaa hypyttää vaan on mulla aikaa.
Seuraavasta hupikurssista aion tehdä tutkinto pyynnön, tämän ilmoitan jo kurssille meno vaiheessa, jos sitten sais kunnon koulutusta.
Työllisillä on jo panta kaulassa ja pallo jalassa.
---- siksi ne haluaa työttömän samaan kurjuuteen !!!
Työllisen elämä on todella makeaa verrattuna työttömään. Ilolla astelen työhöni vajaan vuoden työttömyysputken jälkeen. On loistavaa saada päivänsä kulumaan muuten kuin kotona nysväten. Töitä tehden ja PALKKAA nauttien elämä maistuu mansikalta. Palkka voittaa aina työttömyyskorvauksen.
Pistä sinäkin se pallo jalkaasi ja hyppää järveen.
täällä ole kohta ketään kirjoittelemassa jos ne toimii sinun ohjeiden mukaan.
Taidat olla hautausurakoitsija.
T:huolestunut työtön
provohan tämä on mutta... Lukiessani viestiäsi eteeni avautui kommunistinen propagandamainos.
Uljas nuori mies ja upea nainen seisovat ylväinä kukoistavan keltaisen viljapellon keskellä, viikate olalla, valmiina työhön. Taustalla kohoaa korkeuksiin tehdaskompleksi jonka piipuista, kohoava savu on sympoli koko kansan hyödyksi tehtävästä työstä, tai sitten vain fortumin optiomiljoonista.
Alla osin jo kulunut haalistunut teksi:
"Työ tekee vapaaksi" tosin se taisi olla tuttu jostain muualta, hmm.
Mutta vakavasti:
Työllä ei ole itseisarvoa. Se voi olla mitä tahansa elämää tuhoavasta, elämää rakentavaan.
Moni tekee säälittäviä töitä aivan tosissaan!!
-- apinan hommia ja pienellä palkalla -- säälittävää.... tosi säälittävää !!!
arbeit macht frei tai jotenkin näin. Jos työstä saa asiaankuuluvan palkan ja vastaa täysin koulutusta ja kokemusta, vähintään se vapauttaa sielun ja ruumiin. Näin on valta taloudellisella mahdilla ;).
Mutta saa sitä riemua ihan pienestä jutustakin, vaikka työttömyyskorvauksen jälkeinen tili ei ole vielä ihan tässä kuussa kerennyt tililleni kopsahtaa:
Kävin tänään kaupassa, enkä saanut omasta mielestäni yhtä sujuvasti nimeäni kirjoitettua pankkikorttiostokseen. Sormet vain tönköttivät. Olipa kiva kehaista, että loma on tehnyt tehtävänsä... (vaikka on ollut lähes vuoden pituinen pakkovapaa, mitä en tietysti kertonut kassalle.) Kuulostin kuin kunnon kansalaiselta, olisin muka ollut kuukauden kesälomalla, ja jälleen ikeen ääreen palaamassa. Tuntui tosi mahtavalta! Tuo tunne on jo pienen palkan arvoinen. Siitä vois jo vaikka vähän maksaakin.
käydä lääkärin vastaanotolla?
Voi veikkosten. Kyllä lääkäristä pysyn loitolla, kun töihin pääsen. Kotona vanne pään ympärillä helpostikin kiristyy, huumorintaju loppuu, ja vitsit vähenee. Nytkin on jo niin vähissä, etten aina erota vitsiä todesta.
Todetustikkin useimmat ihmiset mieltävät minäkuvansa tekemisensä perusteella. Jos jatkaisin tätä: tiskirätti, luutu, imuri, pesukone, sohva, tv, kauppa, kaupunkikierros (vähillä rahoilla), jokunen puhekaveri, hieman opiskelua, lasten harrastukset, kuskaukset, koti, kauppa, keittiö, sänky... niin viimeinenkin järjenjyvä tulevana talvena häviäisi. Tiukkaa teki jo viime talvi. Omiin harrastuksiin ei paljon liikene varoja.
Kyllä työ vapauttaa, jos siitä palkkaa oikeiden taksojen mukaan maksetaan. Jos saisin saman tulon kotiinjäämällä, lähtisin silti töihin. On ihanaa saada taas oikea viikkorytmi ja tuntea olevansa muu kuin turha roju kotinurkissa. Minulla ainakin on ollut vaikea säilyttää päivärytmi kotioloissa, ja kaipaan jäsentyneempää elämää.
Tiedä häntä vaikka keksisivät kohta "lopullisen ratkaisun" työttömyysongelmaan.
Historialla on tapana toistaa itseään.
kuljettu tuota tietä jo varsin pitkään.
Työttömiä syytetään kaikesta...
Työttömille saa tehdä mitä tahansa...
Työttömien kokoomista palvelukeskuksiin on jo aloitettu... jopa toiset työttömät pitävät toimintaa hyväksyttävänä.
Nykymuotoinen toteutus "työnteon vapauttavasta vaikutuksesta" on saanut hyväksynnän.
Seuraavassa vaiheessa taitaa olla nykymuotoinen vaihtoehto kaasukammiolle... tai onkohan kyseinen toiminta kaikessa hiljaisuudessa jo aloitettu?
Tarkoitan "loppullinen ratkaisu" työttömien osalta.Se on vain hienostuneempi kuin kaasukammiot, nimittäin kun ei ole varaa ostaa kunnon ravitsevaa ruokaa niin terveys pettää. Ja kun on aikansa kuunnellut syytöksiä laiskuudesta ja siitä kuinka työpaikan saanti on vain itsestään kiinni, niin sen jälkeen pettää mielenterveys ja sitten se on kansi kiinni ja kuulemiin.
Työttömien kohtelu on niin nöyryyttävää, että sen voi laskea sellaiseksi henkiseksi pahoinpitelyksi jossa tuhoutuu minuus. Persoonallisuusrakenteet ovat monella jo vuosien saatossa viottuneet.
Toisista kehittyy sosiopaattityyppisiä, toisille kehittyy masennus ja kaikilla on selvästi ahdistusta joka häiritsee oman toiminnan suunnittelua vuorovaikutusta ja keskittymistä.
Alkoholinkäyttö on myös varmasti useimman kohdalla vain lisääntynyt. Ja syyksi en usko pelkkää työttömyyttä, vaan syyttävä sormrni osoittaa työvoimatoimistoon.
Työvoimatoimiston virkailijoiden toimesta pakkottamalla, kiristämällä ja uhkailemalla teetetyt työllistämisjaksot ovat niin ihmisarvoa alentavaa toimintaa, että vain erittäin vahvalla mielenterveydellä ja perheen sekä ystävien tuella niistä jaksoista voi selvitä lievillä vaurioilla.
Elokuvassa hoidettiin yksimielisellä kokouksella virallinen hyväksytä juutalaisten kaasuttamiselle. Asian laillisuudesta käytiin keskustelua ja asia oli helposti hoidetavissa uudella lailla. Keskustelua juutalaisten joukkosteriloinnista ja työpanoksesta sai samoja piirteitä kun nykysuomessa työttömien "auttaminen" nöyryyttämällä ja palkattomalla työllä.
Tuli mieleen, että samanlaisen elokuvan voisi vääntää suomen orjalaista.... vai olisiko elokuvanteon aika vasta kun kansa ymmärtää tapahtuneen epäinhimillisyydet ja syylliset ovat saaneet tuomionsa.
Harvoin täällä saa nauraa mutta nyt minä nauroin; kansi kiinni ja kuulemiin :)))
Joo, jotain tässä pitäisi keksiä ja lopettaa työttömien syyllistäminen, he kun osaavat sen ihan omasta takaakin ja elämä on jo tarpeeksi rankkaa. Mikä ihme tekee ihmisestä pedon toistaan kohtaan ja vielä yleensä heikommassa asemassa olevaa kohtaan?
Nuoret ovat saaneet ihmeellisen vanhanaikaisen kotikasvatuksen, sillä täällä heidän suullaan puhuu katkera perheen elättäjä jolta on jäänyt jotain pahasti hampaankoloon omaa elämäänsä vastaan.
Siellä Äkälompolollakin voisivat nuoret käyttää ihan omia aivojaan ja esittää hiukan myötäelämisen taitojansa inhimillisyyden ja välittämisen suhteen. Kuten myös Impivaarassa ja Perähikiälläkin; ei ne isät ihan kaikkea tiedä eikä ole kiellettyä käyttää omia aivojaan.
Juuri näin. Panta kaulaan tai tähti otsaan että tunnistetaan työtön jo kaukaa. Tää on niin tätä!
Siirrytään työvoimatoimistoista karenssipotilaina sitten sosiaaliluukuille. Ihan sama kummassa paikassa asioi. Vähimmäistoimeentulo on Suomen lain mukaan taattava kaikille tasapuolisesti. Kunnista riippuu mitä laskuja suostuvat maksamaan, sähkön nyt kuitenkin. Jos on ovela niin voi saada säästöön sukan varteen - voisi siirtyä sitten myöhemmin vaikka eläkeelle, ostaa tontin Lapista ja kalastella siellä joen mutkassa leppoisasti. Muutaman perunavaon kun jaksaa vetäistä ja vähän juureksi kasvattaa niin siinähän se ELÄMÄ ilman kiirutta ja pomoja :) t: Titta
Kehoittaisin kaikkia työvoimatoimiston asiakkaita
lukemaan tarkkaan, mihin nimensä allekirjoittaa.
Voi olla niin, että työtön ei edes tiedä,
mitä on lukenut ja milloin, milloin missäkin paperissa.
Yllätys on melkoinen, kun karenssilappu paukahtaa postiluukusta. Nykyinen systeemi on niin, että epäselvissä tapauksissa annetaan heti työvoimapoliittinen lausunto, jossa evätään työnhakijan oikeus päivärahaan..
Jos työtön ei osaa heti käydä oikaisemassa asiaa, niin hän huomaa sen viimeistään silloin kun päivärahat jäävät tulematta tilille.
Minä sain kerran jonkun allekirjoitettavaksi pyydetyn lapun ja tein vahingossa näin. Olin jotenkin muissa maailmoissa siellä työkkärissä siis jotenkin ajatuksissani, mutta käytös oli minulla fiksu ja kohtelias kuten pyrin aina olemaan. ( Olen 50vuotias herttainen ja aina ystävällinen ja kohtelias naisihminen)Otin lapun ja kiitin kohteliaasti, tatoin paperin pariinkertaan, sanoin myös näkemiin kauniisti ja laitoin tateltun paperin kauniisti käsilaukkuuni.
Kotona ihmettelin papereita, kun niitä oli muitakin jotain työpaikkaesitteitä sun muita, ja hämmästykseni oli oikeasti suuri kun ymmärsin, että siinä pyydettiin allekirjoitustani. Ja siinä oli päivämäärä ja kaikki valmiina. Arvatkaa vaan kuin paljon likkakaverini nauroi kun kerroin jutun ja näytin paperin.
Silloin jälkeenpäin ymmärsin kyllä, että olin ollut vähän hassu, mutta minkäs enää teet muuta kun naurat ja hihität likkakaverin kanssa yhdessä.
Jotenkin muistan kyllä, että virkailija oli vähän erikoisen näköinen, mutta en tiennyt ennen kuin jälkeenpäin miksi. Taisi olla joku lappu saako antaa tietoja jonnekin. Ei tullut karenssia, eikä kotiin uutta kyselyä. Ja sitä en tiedä saivatko allekirjoitukseni myöhemmin, kun jostain syystä minulla pätkähtää ja en aina muista mitä siellä sanottiin. Minulla ei ole todettu dementiaa eikä mielisairauksia, mutta silti aina kun jokin auktoriteettiasemassa oleva alkaa minua painostamaan, niin jotenkin pätkähtää. Olen kyllä asiallinen ja käytös fiksua, mutta jälkeenpäin en aina muista yhtään mitään.
samankaltainen muisti etten muistaisi mitään työvoimatoimistossa tapahtunutta - ja mielellään saisi olla vielä sellainen tajuntakin, että voisi sulkea ympäröivän maailman tajunnan ulkopuolelle.
Minulla menee aina vaan useampia päiviä koota itseäni henkisesti työvoimatoimistossa käynnin jälkeen.
Minä menen työkkärin alaovesta sissään käännyn, kuljen vähän matkaa, käännyn, tilaan hissin ja ajan hissillä. Sitten taas käännyn käytävää vähän matkaa ja jään odottamaan odotushuoneeseen. Sitten kun virkailija hakee ja kävelyttää vähän matkaa taas käännytään ja kun istun vastapäätä, ja katson ulos, olen ihan väärin päin omasta mielestäni. Se kun katson ulos on hassu tunne, kun minun pitäisi oman teoriani mukaan katsoa puistoon päin ja oikeasti katson katsonkin torille. Kerran sanoinkin, sen muistan, katsos torin kello.
Siis todellakin, se on niin sokkeloisessa paikassa, että olen aivan pyörryksissä, enkä tiedä ilmansuunnista yhtään mitään. Aina olen kotiin osannut mutta muisti kyllä jotenkin pätkäisee.
Saan kyllä mukavan kohtelun omasta mielestäni aina koska ihan hyvällä mielen tulen kotiin. Viimeksi luulen, että virkailija olisi sanonut, että se antaa minulle kahdenkuukauden kesäloman. En ole kyllä aivanvarma onko se niin sanonut, lapussa lukee soitto 20.9 ja kun kävin pv. oli 15.6.
Kuten sanoin, minulla ei pitäisi olla muistivaikeuksia eikä mielisairauksia, mutta silti on muisti pätkässyt. Olen suhteellisen korkeasti koulutettu ja aina innokas kursseille. Minulla on myöskin aika vähän työttömyyskausia, vaikka onkin pätkätöitä viimeiset vuodet. Ehkä siinä syy kohteliaan käytökseni lisäksi, että ei pahemmin ole tullut karensseja tai muita vaikeuksia.
Nyt olen ollut työtön kesäkuusta alkaen kahden vuoden pätkätyön jälkeen. Olen ansiosidonnaisella ja suunnittelen täydennyskoulutusta. Vuorotteluvapaista saan ehkä jonkun pätkän jos hyvin sujuu. Itse toivoisin rehellisesti sanottuna vain osaaikaista sijaisuutta.
Miten oireilet työkkärin jälkeen? Oletko ollut kauan työtön?
Eipä tässä niin kauan ole oltu ilman töitä.
Toisaalta tunnen, että se on aika vastenmielistä
mennä työvoimatoimistoon. Ne eivät tee siellä muuta kuin selaavat samoja työpaikkoja, mitä kotonakin näen netissä.
Olen yleensä löytänyt itse työpaikan. Pakosta en lähde edes kokeilemaan mihinkään. Työvoimatoimiston tarjoamat paikat ovat niitä, joista vain työvoimavirkailijat ovat kiinnostuneita, niistäkin ammattinsa puolesta.
Työvoimatoimisto ei sinällään ole muuta kuin instanssi muiden joukossa, mutta nämä virkailijat ovat kuin toiselta planeetalta.
Kovin ovat tietäväisiä minun asioistani. Hyvä vaan kun joku tietää.. heh heh..Otan lunkisti siihen asti, kunnes pääsen jatkamaan määräaikaisena ed. työpaikassa.
Sääliksi käy nuoria, joilla ei ole kokemusta ensimmäisestäkään työpaikasta. Joutuvat heti ns. ristikuulusteluihin, joita työvoimatoimisto järjestää. Ehkä se on hyväkin. Hakevat työtä vaikka väkisin, jotta ei tarvitsisi näitä em. virkailijoita katsella.
Köyhän työttömän osa ei todellakaan ole helppo. Se, joka muuta väittää, ei tiedä, tai ei haluakaan tietää. Provoilu kyllä kiinnostaa.. Tosipaikan tullen onkin toinen ääni kellossa.
Asiallisella asenteella ja ystävällisellä käytöksellä yritän taas itsekin jotain löytää. Kiirettä ei olisi työpaikan suhteen, kun on ansiosidonnainen, mutta kun intoa ja haluja kyllä löytyy. Muutama tuttu olisi harkitsemassa vuorotteluvapaan ottamista, ja niitä toivon lomien jälkeen saavani.
puhutaan nöyryyttävästi ja harjoitetaan yksinkeskustelua, vaikka työtön vastailisi mitä tahansa, niin vastausta ei kuunnella esim. kerrot juosseesi naratoonin huippukuntoisen ajassa ja hetken päästä työvoimavirkailija pääsee "tauotetussa yksinkeskustelussa" kohtaan, jossa hän ottaa esille työttömän heikon fyysisen kunnon...
Nöyryytettynä ja häpäistynä sieltä tulee aina lähdettyä. Tilannetta ei helpota yhtään, että työvoimavirkailija vaikuttaa poikkeuksellisen tyhmältä ihmiseltä, joka päästää suustaan kaiken mitä sylki suuhun tuo.
Joutuuko siellä käymään useinkin? Itse olen tehnyt viimeiset vuodet pätkätöitä, joten ei ole paljon kokemusta. Hassua jos siellä pitää käydä, vaikkei ole mitään asiaakaan. Minun tekisi mieli mennä kyselemään esim. täydennyskoulutuksesta, että onko pakko ola työpaikka kun lukee että opiskelun voi suorittaa työn ohessa. Mutta koska jälkeenpäin en tiedä mitä virkailija puhui, niin en uskalla mennä kysymäänkään. Voi olla, että äkkiä joutuu johonkin ilmaisharjotteluun. Olen ottanut likkakaverini mukaan pari kertaa kun olen käynyt, eivät ole sitä pistäneet pahakseen. Hauskempaa se on yhdessä käydä ikävässä toimistossa.
Näet kaiken kurssitarjonnan netistä ja pystyt itse etsimään sen kurssin, jolle haluat mennä.
Sen jälkeen tarkistat oman oikeutesi työvoimatoimiston järjestämään työllisyyskoulutykseen.
Sen jälkeen vain hakupaperit sisään.
Työvoimatoimisto ilmoittaa, milloin on seuraava työnhaun uusinta ja mitään määrättyä aikaväliä ei ole. Joku on kirjoittanut joutuvansa käymään joka viikko - toinen taas kirjoitti käyvänsä puolen vuoden välein.
Työvoimatoimistossa voi käydä kysymässä tietoa, mutta paremmin tiedon löytää netistä ja on myös huomattavasti luotettavampaa.
Niinpä. Uusia asioita on tullut paljon sillä aikaa kun olen ollut kaksi vuotta työssä. Oman liittoni kautta löysin sellaisen kuin koulutuspäiväraha. Sitä saa hakea parin kuukauden työttömyyden jälkeen. Ehtona on 10vuoden työhistoria takana.
Täytyy yrittää vaan itse metsästää sitä tietoa, että tippuuko peruspäivärahalle, saako ansiosidonnaisella opiskella jos lukee kerran, että koulutuksen voi suorittaa työn ohessa. Ei ole kuitenkaan helppoa näin 50vuotiaalle, joka on työkennellyt lastenhoidon parissa.
Ja eläluuloni työvoimatoimistoa kohtaan on vahvistunut lähinnä näitä juttuja lukiessa. En ole enää niin tyhmä, kuin tässä joskus aikaisemmin, että uskon työvoimatoimiston virkailijan miettivän aina minun itseni kannalta, minulle edullisimpia vaihtoehtoja. Ja käyn varmuuden vuoksi parissa erissä työvoimatoimistossa. Niin, ja otan 10 vuotta nuoremman likkakaverini, merkonomin, mukaan jotta ymmärrän koulutuspäivärahavaihtoehdot kunnolla.
Se on niin hassua, kun ei ole ennen tarvinnut rahojansa ajatella näin tarkkaan ja kuumeisesti. Nyt on se tulevaisuus osattava arvioida ja laskeskella useita vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja minun tapauksessani tuntuu olevan niin monta. Voi kun osaisi laskelmoida ja saisi rahallisesti parhaan vaihtoehdon koulutuksen ajaksi. Ja jos tuo koulutus huonontaa tilannettani entisestään moneksi vuodeksi eteenpäin, niin ymmärtäisin sitten olla hakematta siihen. Olen kuullut, että saatua koulutuspaikkaansa ei voi sitten enää perua jos huomaisikin sen huonoksi vaihtoehdoksi. Huolia, huolia.
kannattaa muistaa miten kävi sille televisiossa olleelle naiselle.
Sai lopulta eläkkeen takautuvasti ja oli onneton ollut työllisyyskurssilla "tietämättä saavansa myöhemmin samalle ajalle eläkettä". Eihän eläkeläisellä ole oikeutta saada "osoitettua" ilmaista työllisyyskoulutusta, joten tämä nainen joutui itse maksamaan omasta eläkkeestään tämän työllisyyskurssin ja nämä työllisyyskurssithan on sikakalliita.
Koulutusraha on yksi vaihtoehto. Jos opintosi on mahdollista suunnitella ja jaksottaa siten, että suoritat max 3 ov (vastaa n. 5 op) kuukaudessa, niin saat tähän tahtiin opiskellessasi samat päivärahat kuin muutenkin työttömänä ollessa. Sinun täytyy kuitenkin anoa lupa opiskeluun työttömyysturvalautakunnalta. Käytännöstä saa lisätietoa puhelimitse, mutta jos asut Hesassa suosittelen henkilökohtaista käyntiä paikanpäällä. Sain itse niin hyvät ohjeet, että hakemus meni heittäen läpi ja vakituinen työpaikkakin löytyi pian opintojen aloittamisen jälkeen.
Työttömien opiskelukäytännöissä olisi kyllä kirveellä työtä. Jos haluat opiskella jotain sellaista, jonka tiimoilta työkkäri ei järjestä koulutusta, niin yleensä et ole kovin vahvoilla. Kun et voi opiskella, myös mahdollisuutesi työllistyä saattavat heikentyä. Ja kehä on valmis.
Kiitos kun ajattelit minua ja ongelmaani. Olen psyk. sairaanhoitaja. Olen tehnyt töitä aiemmin kaupassa ja vanhainkodissa nuorenpana ja myöhemmin autistisen lapsen avustaja, lastenkotityö ja työ erityislasten parissa ohjaajana. Olen ollut aika lyhyitä aikoja työtön pätkätöiden välissä. Vuorotteluvapaan sijaisuutta on ehkä lomien jälkeen tiedossa kylläkin taas lastenohjaajana. Nyt ikää jo karttuessa ja selän reistaillessa haluaisin kuitenkin suuntautua aikuisiin. Minua kiinnostaisi kuntouttava työ esim. viriketoiminta mielenterveyspotilaiden, kehitysvammaisten, alkoholistien yms. parissa esim päivä-, työ- ja toiminta keskuksessa.
Ajattelin hakea psykiatrisen hoidon erityisammattitutkintoon. Sellainen koulutus on suunnitteilla alkavaksi eräässä oppilaitoksessa. olen löytänyt yhden ositteen missä kerrotaan aikuisopintoraha asioista: www. kuolutusrahasto.fi
Olet kyllä valinnut hienon alan.
Toivotan sinulle parasta menestystä opinnoissasi!
Sanelukone on kätevä.. Kysyt vaan luvan keskustelun nauhoittamiseen. Voit olla varma, että kohtelu on erittäin kohteliasta.
Sanelukoneesta voit jälkeen päin kuunnella, mitä työvoimaneuvoja kertoi, ja miksi.
J-lauta, toi oli hyvä neuvo kaikille. Tuskin sitä voi kukaan kieltää, sehän on sama kuin muistiinpanot paperille. Samalla työkkärin inkvisiittori näkee jotta työtön on tosissaan.
Tulen vastaisuudessa tekemään tämän tempun, kiitos vinkistä.
Työvoimavikailija haki työvoimatoimiston johtajan, joka ilmoitti silmät raivosta palaen etten saa nauhoittaa keskustelua. Hän sanoi, että laiki kieltää nauhoittamisen.
Hänen mukaansa voisin nauhoittaa käynnin puhumatta itse mitään... taisi ukko olla tietoinen, mitä työvoimatoimiston virkailijat möläyttelevät, kun työtön on kiltisti hiljaa.
Vai panta jalkaan. Ei mikään hassumpi toimitus. Panta poistetaan kun työtön astuu ansiotyöhön, tosin pienemmällä tuloilla kuin mitä perus/ansiosidonnainen on. Ja se ei ole mitenkään tekemisissä vapaudenriiston kanssa. Hehe, eihän työtön muutenkaan mitään tee. Se vaan on työtön ja onhan se mukavaa tutkia pari päivää jalkapannan ihmeellisyyttä.
Sain tietoa että se panta rekisteröi olemassa olosi ja paikkasi, missä olet työttömänä. Jos kulkeudut pidemmälle kuin työkkärivirkailijan huuto kuuluu, niin ko. värkki antaa sähköimpulssin. Ja kun impulssimittarin lukemat näyttää tietyn summan niin, työnhakusi keskeytyy, niin ja päivärahat.
Jotenka, työtön, saat mennä minne haluat mutta jalkasi kertoo kun käännyt ja palaat takaisin, ystävällisen virkailijan huomaan, joka ajattelee vain SINUN parastasi.
Ei siis muuta kuin, panta jalkaan ja baanalle. Eikä siinä vielä kaikki, saat myös kätevät, kenkiin asennettavat natinanestolaitteen ja eikun, mittailemaan katuja työkkärin ympärillä.
T: natinavapaa tallustelija.....
Hyvä, että joillakin on tuo huumorin taju vielä tallella. Eipä kannata niin vakavasti ottaa tätä työttömyyttä. Saahan sitä joskus työtönkin naureskella..Toisaalta vitsit on tosi vähissä. Nauretaan kuitenkin tilaisuuden tullen.
Starttiraha kiinnostaisi, mutta sitä ei saa
kuin puoli vuotta, vaikka olisi lain mukaan mahdollista 10 kuukautta.
Lähes aina olen törmännyt työvoimatoimistossa niihin virkailijoihin, jotka tarjoavat vain puolen vuoden starttirahaa..
Puoli vuotta ei riitä yrityksen kannalta.
Ehkä tämä on just sitä joustamattomuutta, jolla ylläpidetään työttömyyttä.
Voin vain mielenkiinnolla seurata ensi kuun postivirtaa...
Todennäköisesti työvoimatoimisto ehdottaa minulle voimatoimia työttömyyden katkaisuun..
Hyvässä lykyssä pääsen aktivointikursseille ja työelämään ennen syksyä..
Eihän työtön mikään rikollinen ole, vai onko?
Arestipanta kaulaan ja orjatyöhön ilmaiseksi.
Se taitaa olla nykyajan suuntaus halpatyövoiman
esille tuomiseksi.
Näin voisi sanoa, kun näitä ennustuksia lukee.
Kesä loppuu ensikuussa. Työttömän näkökulmasta katsoen kesää ei ole edes ollut. Yksi työtön kun ei kesää tee..
Huomenna alkaa työttömille uusi arki.
Panta haetaan lähimmästä työvoimatoimistosta.
Kiireisimmät jonottavat makuupusseineen koko yön, jotta saisivat ensimmäisenä kokeilla porvareitten uutta keksintöä..
Minäkin haluan sellaisen arestipannan.
Olen vähän erikoinen kaveri muutenkin.
Se olis kohta silleen aika muotia..
Uusi muotioikku.. Arestipanta..
Sellaista ei joka pojalla oliskaan..
www.mol.fi