Työttömistä iso osa on opiskellut jonkun tutkinnon, jopa kaksi tai kolmekin sekä useimmilla on työkokemusta. Ainakin täällä saa monesta kirjoituksesta sellaisen kuvan, että tämä on näille joillekin järjen jättiläisille suuri yllätys.
Eivät työssäkäyvät/opiskelijat
tiedä tätä:
181478
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Täytyy sanoa että on kyllä pitänyt oikein yrittää valita väärin jos on kolmekin tutkintoa suorittanut aloille joille ei työllisty.
Tietysti aina löytyy näitä jotka vain opiskelee sellaista mikä on "kivaa" piittaamatta siitä mikä on elämänsä seuraavan 40 vuoden tilanne töiden suhteen.
ei sitä kukaan tulevaisuuteen näe.
Mutta suoraan sanoen sitten monella menee hieman överiksi tuo kouluttautuminen. Kun lukee juttuja, niin saa vaikutelman useankin lukeneen 3-4 tutkintoa ja olleen jatkuvasti jollain suht hyödyttömänkin oloisilla koulutuksilla yhtenään...
Sehän on kiistaton fakta ettei ketään työnantajaa kiinnosta pelkkä "moniosaaja" koulunpenkiltä ilman alakohtaista työkokemusta. Johan se maalaisjärjellä kuulostaa aika erikoiselta persoonalta, joka on jo 40 ikävuoden paremmalla puolella, ei ole kymmeneen vuoteen ainakaan tehnyt mitään järkevää duunia mutta tutkintopapereita on taskussa vaikka muille jakaa. Ja tällaisia ihmisiä tuntuu olevan PALJON.
Jotenkin tuntuu, että koulutukseen ja alan töiden saamattomuuteen tuijotetaan yhtenään eikä ajatella ihan yksinkertaisen helposti saatavan jokamiehen/naisen duunin silti olevan sitä parasta valuuttaa työpaikkaa hakiessa tai vaihtaessa. No...jokainen tavallaan mutta huonosti siinä käy jos ei duunia tee, vaan koko ajan koulunpenkillä istuu.
Työnantajaa ei kiinnosta työtön vailla työkokemusta.
Vastatkaa, oi wiisaat, kuinka kummassa sitä työkokemusta sitten oikein saa, kun ei pääse töihin, kun kerran ei ole työkokemusta.
Työkokemusta saat helposti aloilla joissa tekijöitä tarvitaan, esim. terveydenhuolto.
Kysymys on siitä, suuntaudunko alalle joka on "kiva" vai sellaiselle alalle jolla on töitä, suhdanteista riippumatta.
Sinä jankkaat tuota ja minä jankkaan sitä, että it-alallekin koulutettiin työvoimapulan takia. It-ala on itsellänikin se yksi turha tutkinto, mutta vastavalmistuneista otetaan nuoria. Minusta ei ole hoitajaksi. Ammattitaitoa on ymmärtää, että soveltuvuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä alaa valitessa. Omat tutkintoni ovat kaupallinen ala, missä sai hyvin töitä 80-luvun alussa. Sitten on tradenomi, kun aloitin koulun, sanottiin että viedään käsistä. IT-alalle koulutettiin työvoimapulan takia joka niemen notkossa. Olen valinnut nämä koulut kahdesta syystä: Olen pystynyt kouluttautumaan asuen perheeni luona ja niissä oli olevinaan töitä silloin kuin aloitin, en niinkään siksi että se olisi kivaa.
Ei kuule kannata keskustella tämän ”työmarkkinakelpoisen” kanssa. Se luulee keksineensä jonkunlaisen patenttiratkaisun joukkotyöttömyyteen ja jankuttaa sitä täällä vuosikausia: Jokainen yksilö itse yksin ratkaisee työttömyytensä kylmän järjen avulla sopeutumalla (aina vaan pieneneville) työmarkkinoille millä hinnalla tahansa. Jos ei saa työtä, on syy itsensä, ei ole järkeillyt ja sopeutunut tarpeeksi; ketään muuta ei voi panna vastuuseen työnsaannista, ei poliitikkoja, ei viranomaisia eikä kanssaihmisiä.
On kyse fanaattisesta ääriliberalismista, uusliberalismista. Kaveria voi verrata uskonnolliseen fanaatikkoon. Se luulee olevansa joku messias ja saarnaa ”pelastusta” kaikille. Kaikki asiallinen kritiikki hänen systeemiään ja ideologiaan kohtaan valuu kuin vesi hanhen selästä. Se vaan jankuttaa samaa ja samaa, ja vaikka kuinka yrittäisi järkeä puhua sille, se ei auta mitään. Se elää jossain teorian maassa eikä todellisuudessa.
Teoriassa kaikki on mahdollisuutta, mutta kun mennän todellisuuten, teoria ei aina toimikaan käytännössä, mutta siitä tämän kaverin kanssa on täysin mahdotonta keskustella. Itsekritiikkiä se ei tunne laisinkaan.
Ei tämä kaveri ainakaan yliopistossa ole lukenut, jossa opitaan kriittiseen ajattelukykyyn ja teorioiden käytännössä testaamiseen.
Saman olen huomannut. Jutut jopa harhaisia varsinkin öisin, huomaa kohta työttömille kaulapanta.
Ei aikuiset työssäkäyvät ihmiset oikeasti jaksa netissä öisin roikkua ja olla kiinnostuneita työttömien asioista. Ja luulee olevansa työmarkkina kelpoinen.
Tarkoitatko "järjen puhumisella" yhteiskunnan, työnantajien tai päättäjien haukkumista? (palstan ainoa hyväksytty näkökulma ja keskusteluaihe)
Haluatko katkerana syytellä muita vai hoitaa ongelman kuntoon?
Riippumatta siitä kenen syytä työttömyytesi on, voit sinä itse hoitaa asian kuntoon jos haluat.
Jos olet päättänyt että työttömyytesi on esim. työministerin vika niin saat luultavasti maata sohvalla hyvin pitkään jos odotat hänen hoitavan elämäsi kuntoon.
Onko työmarkkinakelpoinen silloin valmis?
Työttömänä on monta hakkerinörttiä jotka voivat penkoa osoitteesi seville....
Toki terveydenhoitoalalta töitä löytyy. Mutta ei ihminen voi tietylle alalle vaikka olisikin suuri mahdollisuus työllistyä.
Esim. jos on luonteeltaan hajamielinen introvertti kuten minä olen, niin työskentely terveysalalla vaarantaisi jo potilasturvallisuuden.
Itse olen merkonomi ja ja toinen koulutus on it-alan teknikko. Eipä alan töitä ole löyutynyt.
It-alan tunnen omakseni, muuhun en edes kykene nörttiluonteen ja hajamielisyyteni vuoksi.
Rajoitat suotta mahdollisuuksiasi päättämällä että olet "nörttiluonne ja hajamielinen".
Luulisi, että it-hommissa vasta tarkkuutta tarvitaankin. Kyllä ihmisten kanssa(hoitotyö) pärjää aika pitkälle ihan vaan järjellä ja sydämmellä.
Sitä kun etukäteen päättää, että se ja se ei onnistu, niin ei sitten varmasti onnistukkaan.
Itse kestän juuri ja juuri lapsen ruhjeet, mutta muuten en verta siedä. Lisäksi olen hajamielinen minäkin. Äitini sairaskohtauksen tullessa oltiin tappaa huolimattomuuden vuoksi, sekoittivat toisen ihmisen kanssa ja olivat antaa vääriä lääkkeitä, onneksi oli omaisia paikalla. Oikeastaan "tapettiinkin", kun makuutettiin ensiavun käytävällä vaikka olisi tarvinnut tehohoitoa. Minulla on vaikeuksia muistaa ihmisiä, tuttujakaan. Ei sellainen sovi ihmisläheiselle alalle.
Sen sijaan on kymmeniä muita aloja missä pärjään.
Sitten tämä juttu, että tunnen ihmisen, joka teki seitsemän vuotta putkeen määräaikaista hoitotyötä. Kun hän lopulta riitautti asian, joutui "mustalle" listalle, eikä sen alan töitä enää saa. Että sellaista se terveydenhuolto on. Näitäkö sinä haluat lisää? Sukulaistyttömme on ollut alalla 10 vuotta saamatta vakivirkaa. Muutti paikkakuntaa, kun luvattiin vakivirka, osti asunnonkin. Vaan kun tuli aika vakinaistaa: Ei sittenkään. Että sellaista se muuttaminenkin on. Tämänkin olet kuullut ainakin kolmesti ennenkin, mutta nämä vaan sivuutat haukkumalla nämä ihmiset.
Suomalaisissa on se vika etta pelkaavat tyottomytta niin etta valitsevat opiskelupaikankin tyollisyystilanteen mukaan.
Jos sen sijaan tekisivat ja opiskelisivat sita mista ovat kiinnostuneita niin se toisi tyytyvaisyyden tyosssa seka tekijalle etta tyonantajalle.
Minusta jonkun alan opiskelu vain siksi etta silla on tyovoimapulaa, on kun myisi sielunsa pirulle jo elinaikana.
Maailman monista IT-miljonaareista monellakaan ei ole yhtakaan tutkintoa tai korkeintaan yksi. Monet autotallista aloittaneet nollarahoituksella.
Yhteinen tekija: usko ja kiinnostus alaan jolla ovat.
Siinä jenkkimallin ihannoinnissa sitten vaan pääsee aina jostakin syystä unohtumaan se, että jokaista IT-miljonääriä kohden on miljoona sellaista, jotka eivät ole samassa projektissa onnistuneet, kuin se yksi onnekas.
Eli usko ja kiinnostus alaan riittää tasan tiettyyn pisteeseen asti. Siitä eteenpäin kyse on vain onnesta.
Jos mietitään todennäköisyyksiä voisi kuitenkin olla fiksua hankkia ensin esim. terveydenhuollon ammatti ja alkaa vasta sitten yrittämään uudeksi Bill Gatesiksi.
Ihan vaan varmuuden vuoksi jos ei miljoonat alakkaan taskuun valumaan.
Jospa nyt kuitenkin pidetään mielessä mikä terveydenhoitoalan työllisyystilanne on Suomessa ollut hyvin pitkään; suomalaiset sairaanhoitajat tuntuivat kelpaavan takavuosina töihin minne tahansa maailmankolkkaaan paitsi Suomeen. Suomessa oli pitkään kortistot täynnä päteviä sairaanhoitajia joista moni lähti ulkomaille töihin.
Jos nyt lähtee opiskelemaan hoitoalalle sitä ei tiedä pirukaan mikä työllisyystilanne vallitsee 4-5 vuoden kuluttua.
Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.
Osasyy sairaanhoitajien työttömyyteen lienee ainakin se, että Suomen kattavaa julkistasektoria höylättiin, vai pitäisikö sanoa kuritettiin, koko 90-luvun ajan, eikä se kuntien ja valtion säästöpolitiikka ole vieläkään loppunut, vaikka talousnäkymät ovat parantuneet. Taustalla ovat lähinnä ideologiset syyt.
Sinänsä huvittavaa, että työllistämällä sairaanhoitajia ja vakinaistamalla työsuhteita saataisiin työttömien määrä pienemään ja samalla parannettaisiin palveluita. Sairaanhoitajille maksetut palkat tulisivat osittain takaisin kulutuksessa ja pienissä kunnissa mm. kulutuksen synnyttäminä uusina työpaikkoina.
Mutta tuskin onnistuu, sillä meillähän on täällä Suomessa edelleen voimissaan tämä porvareiden ajatus siitä, että julkista sektoria ei saa laajentaa ja jokainen maksakoon hoidon omasta pussistaan - ja samalla huudetaan ja valitetaan korkeaa työttömyyttä kuten tämä eräs työmarkkinakelvoton...