Mies tuli lenkiltä, sanoi että oli ollut seuraa, naisseuraa.
Kysyin kenen kanssa oli ollut. Liikuntaharrastuksensa parista kertoi sattumalta törmänneensä erääseen tyttöön ja ehdottaneensa että lenkkeilisivät yhdessä. Ok, eihän siinä mitään.
Mies kuitenkin vihelteli ja oli omituisen iloinen. Meni saunaan, itse viivyttelin, koska asia epäilytti. Katsoin hänen kännykkänsä (hyi mua) ja sieltä löytyi viestejä, joissa oli sopinut ETUKÄTEEN tämän tytön kanssa yhteisestä lenkistä... Kamala mustasukkaisuus valtasi ja menin saunaan tivaamaan mieheltäni asiaa, että mikä sattuma se muka on ollut. Mies suuttui, kun olin penkonut hänen puhelimensa. Siis suuttui minulle, vaikka itse jäi kiinni valehtelemisesta!
No, sain sellaisen hepulin, että vastasin sitten sen tytön lähettämään viestiin ja kysyin, käykö hän useinkin mieheni kanssa jossain. Kun ei vastausta kuulunut, soitin sille ja kysyin mikä on homman nimi.
Nainen sanoi heidän olevan seuratovereita ja luulleensa minun tietäneen asiasta. Itse on naimisissa ja pari lasta ja kertonut omalle miehelleen (=kysynyt sopiiko jos lenkkeilee minun mieheni kanssa). Nainen vaikutti olevan ihan ok. Illalla mieheni puhelin piippaili vielä, kun tämä nainen laittoi viestiä miehelleni, moittien tätä ettei ollut kertonut minulle asiasta. Olivat kuulemma treeneissä sopineet kesätauon ajaksi käyvänsä yhdessä silloin tällöin lenkeillä. Mieheni puheiden mukaan (hänelle) kun minä en moisille lähde. Tosiasiassa hän ei ole ikinä pyytänytkään, sitäpaitsi olen vuosikaudet lenkkeillyt yksin...
Tämä nainen ehdotti sitten tapaamista ja tapasinkin hänet seuraavana päivänä. Kaunis nuori nainen, ei siinä mitään. uskoin kyllä hänen tarinaansa, mutta minua on jäänyt vaivaamaan miksi mieheni valehteli minulle...
Omien sanojensa mukaan, olisin muka saanut kohtauksen, jos hän olisi kertonut asiasta etukäteen.. Siksi valehteli. Aika ontuvaa.. Jälkikäteen olen huomannut, että hän on poistanut tälle tytölle laittamansa viesti puhelimestaan, vaikkakin on ilmeisesti sopinut vain treeneistä. (Viestejä ehkä parin viikon välein, elleivät sitten soittele?) Minulle mieheni sanoi, että ei kai hän niin tyhmä ole että jättäisi todisteita puhelimeensa jos minua pettäisi...
Selvisi että on myös heitellyt tätä tyttöä kevään mittaan muutamia kertoja treeneistä kotiin, kun ei tällä ole ollut kyytiä..
Minua vaivaa mustasukkaisuus, ja epäilen miestäni. Hänhän valehteli minulle suoraan päin naamaa... Muutenkin tuon draaman jälkeen hän tuntui olevan enemmän huolissaan siitä mitä tuo tyttö hänestä ajatteli (kertoi olevansa pettynyt mieheeni), kuin se että oli loukannut minua valehtelemalla.
Mietin onko mieheni ihastunut tähän tyttöön (N.25 v, itse olemme nelikymppisiä) ja sen takia vihainen minulle, kun olen pilannut kaiken. Minua myöskin loukkaa asiat, joita hän oli meistä puhunut tälle tytölle. No, he jatkavat yhteistä harrastustaan edelleen, lenkeillä eivät tietääkseni yhdessä käy. Mieheni syyttää minua, ettei hänellä saisi olla vastakkaisesta sukupuolesta olevaa ystävää.
Miksi mieheni valehteli ja peittelee viattomia treeniviestejäkin, jollei tässä olisi muutakin (ainakin hänen puoleltaan)? Vai olenko nyt sairaalloisen mustasukkainen?
Kysyin kenen kanssa oli ollut. Liikuntaharrastuksensa parista kertoi sattumalta törmänneensä erääseen tyttöön ja ehdottaneensa että lenkkeilisivät yhdessä. Ok, eihän siinä mitään.
Mies kuitenkin vihelteli ja oli omituisen iloinen. Meni saunaan, itse viivyttelin, koska asia epäilytti. Katsoin hänen kännykkänsä (hyi mua) ja sieltä löytyi viestejä, joissa oli sopinut ETUKÄTEEN tämän tytön kanssa yhteisestä lenkistä... Kamala mustasukkaisuus valtasi ja menin saunaan tivaamaan mieheltäni asiaa, että mikä sattuma se muka on ollut. Mies suuttui, kun olin penkonut hänen puhelimensa. Siis suuttui minulle, vaikka itse jäi kiinni valehtelemisesta!
No, sain sellaisen hepulin, että vastasin sitten sen tytön lähettämään viestiin ja kysyin, käykö hän useinkin mieheni kanssa jossain. Kun ei vastausta kuulunut, soitin sille ja kysyin mikä on homman nimi.
Nainen sanoi heidän olevan seuratovereita ja luulleensa minun tietäneen asiasta. Itse on naimisissa ja pari lasta ja kertonut omalle miehelleen (=kysynyt sopiiko jos lenkkeilee minun mieheni kanssa). Nainen vaikutti olevan ihan ok. Illalla mieheni puhelin piippaili vielä, kun tämä nainen laittoi viestiä miehelleni, moittien tätä ettei ollut kertonut minulle asiasta. Olivat kuulemma treeneissä sopineet kesätauon ajaksi käyvänsä yhdessä silloin tällöin lenkeillä. Mieheni puheiden mukaan (hänelle) kun minä en moisille lähde. Tosiasiassa hän ei ole ikinä pyytänytkään, sitäpaitsi olen vuosikaudet lenkkeillyt yksin...
Tämä nainen ehdotti sitten tapaamista ja tapasinkin hänet seuraavana päivänä. Kaunis nuori nainen, ei siinä mitään. uskoin kyllä hänen tarinaansa, mutta minua on jäänyt vaivaamaan miksi mieheni valehteli minulle...
Omien sanojensa mukaan, olisin muka saanut kohtauksen, jos hän olisi kertonut asiasta etukäteen.. Siksi valehteli. Aika ontuvaa.. Jälkikäteen olen huomannut, että hän on poistanut tälle tytölle laittamansa viesti puhelimestaan, vaikkakin on ilmeisesti sopinut vain treeneistä. (Viestejä ehkä parin viikon välein, elleivät sitten soittele?) Minulle mieheni sanoi, että ei kai hän niin tyhmä ole että jättäisi todisteita puhelimeensa jos minua pettäisi...
Selvisi että on myös heitellyt tätä tyttöä kevään mittaan muutamia kertoja treeneistä kotiin, kun ei tällä ole ollut kyytiä..
Minua vaivaa mustasukkaisuus, ja epäilen miestäni. Hänhän valehteli minulle suoraan päin naamaa... Muutenkin tuon draaman jälkeen hän tuntui olevan enemmän huolissaan siitä mitä tuo tyttö hänestä ajatteli (kertoi olevansa pettynyt mieheeni), kuin se että oli loukannut minua valehtelemalla.
Mietin onko mieheni ihastunut tähän tyttöön (N.25 v, itse olemme nelikymppisiä) ja sen takia vihainen minulle, kun olen pilannut kaiken. Minua myöskin loukkaa asiat, joita hän oli meistä puhunut tälle tytölle. No, he jatkavat yhteistä harrastustaan edelleen, lenkeillä eivät tietääkseni yhdessä käy. Mieheni syyttää minua, ettei hänellä saisi olla vastakkaisesta sukupuolesta olevaa ystävää.
Miksi mieheni valehteli ja peittelee viattomia treeniviestejäkin, jollei tässä olisi muutakin (ainakin hänen puoleltaan)? Vai olenko nyt sairaalloisen mustasukkainen?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Älä hyvä nainen kiihdytä itseäsi kuoliaaksi!
Kun tuon lukaisin, mielestäni siinä ei ollut mitään ihmeellistä. Kai nyt lenkillä saa käydä, varsinkin jos on treeneistä taukoa.
En mitenkään tarkoita loukata, jos niin tämän koet, mutta en ihmettele, että miehesi ei sinulle kertonut etukäteen (vaikka tämä kieltämättä olisi ollut parempi vaihtoehto, mutta miehet ei jostain syystä sitä aina tajua!). Ihan selvästi Ylireagoit aikalailla. Pengoit kännykkää, viestitit, soitit ja tapasit(!) tämän lenkkeilytoverin ja vedit siitä hirveät pinnat. Jotenkin tuntuu, että kuitenkaan tuo valkoinen valhe ei ollut se pääasia, vaan se nainen. Hän on sinua nuorempi ja puheittesi mukaan kaunis. Ethän vain potisi mustasukkaisuutta lopuujen lopuksi?
Jos astutu miehesi kenkiin, niin miltä sinusta tuntuisi? Alat mellakoimaan ihan olan takaa, ja minkä takia? Höllää vähän... Miehesi vain yritti välttää kaaoksen, tosin onnistumatta siinä. Olen satavarma, että naurat tälle vielä...
jotain muutakin kuin treeniseuraa, eihän hän muuten olisi halunnut asiaa salata.
Kummia nuo aikuiset miehet kun ne käyttäytyvät kuin pikkupojat jotka ovat tehneet tuhmuuksia, äiti-mammalin edessä. Eikö ne huomaa että puoliso ei ole heidän äiti.
Sano miehellesi, että enämmän sinä suutut siitä että valhetelee päin naamaa, kuin kertoo sellaisen asia jossa ei ole mitään piiloteltavaa.
Tosin eihän hän sitä salannut, että oli ko. naisen kanssa lenkkeillyt, vaan sen että oli sopinut sen etukäteen...
Tiedä sitten, joka tapauksessa valehteleminen asiasta sai epäilemään kaikkea muutakin :/
Ei niissä viesteissä kyllä mitään pusi pusi juttuja ollut, eikä vihjattu mitään sen sorttista muuta kuin että lenkkeilevät... Taisin tosiaan ylireagoida sen valehtelemisen takia koko asiaan.
Ja totta helvetissä olen mustasukkainen miehestäni, ensireaktio oli tosiaan että jahas, nyt sitä sitten on alettu vehtaamaan selän takana jonkun treenikaverin kanssa...
Mutta kyllä silti luotto kärsi, mitähän kaikkea muuta se mulle valehtelee/on aikojen saatossa valehdellut?
kertoa miehellesi nuo tunteet.
Olet melkoisen mustasukkainen, ehkä sairaalloisenkin, koska noin yksinkertainen asia lähes romuttaa koko elämäsi. En yhtään ihmettele, ettei miehesi kertonut asiasta etukäteen... sori vaan.
Ei nyt sentään elämä romutu.. Kunhan pelästyin. Ja samalla huomasin, kuinka paljon miehestäni edelleen välitän. Sekä senkin, ettei ole itsestäänselvää, että hän pysyy luonani..
Mustasukkainen kyllä olen, sen myönnän. Miksi? Ehkä suhde on ajautunut siihen arkeen, jossa ei muisteta huomioida kumppania ja kertoa tälle tunteista... Tilaan, josta usein on seuraamuksena nämä "toiset"..
Mutta mieluummin tosiaan niin päin, että vika on omassa käytösessäni (vaikken valehtelua siltikään hyväksy), kuin että mies juoksisi vieraissa... Vaikka eihän ne silti toisiaan pois sulje.
Nojoo, mietin asioita, kiitos :)
ala itsekkin lenkkeilä, ole salaperäinen kun lähdet lenkille. vihjase vain tyyliin hei, onko kello jo noin paljo mä myöhästyn heippa pitää lähtee lenkille.
tai voithan oikeastikkin jonkin miehen kanssa alkaa lenkkeilemään niin että lähdette teidän kohdaltanne aina liikkeelle. et ole turhaan mustasukkainen, noin juuri pettäjä käyttäytyy. mistä sitä tietää mitä ne sanalla lenkkeily tarkoittaa.
et tosiaan ole turhaan mustis. nimim. kokemusta on. ne jotka eivät tuollaisista välitä, tuskin itsekkään ovat ikinä petetyksi tulleet, tai jos ovat niin eivät sitä vielä tiedä, merkit on mun mielestä ihan selvät.ainakin miehen puolelta. Naisethan yrittää aina päästä kuin koira veräjästä. älä luota niin sinisilmäisesti siihen mitä luet heidän viestitelleen.
että minkävuoksi sinun miehesi tarvitsee ylipäätään käydä jonkun nuoren naisen kanssa lenkillä?etenkin jos ei ole mikään perhetuttu.
Selkeäasti hakee jotain muutakin seuraa kun ei oma eukko kelpaa seuraksi,ei kannata mahdollistaa
asiaa miehelle.(Mitä miehesi olisi sanonut jos
olisit tai kävisit jonkun nuoren miehen kanssa
lenkillä)
SE JOLLA EI OLE MITÄÄN SALATTAVAA,EI SALAA MITÄÄN!
Ja niinhän mä sille sanoin...
Mutkun vika on kuulemma mussa, kun otan pultit joka asiasta eikä mulle voi mitään kertoa?
Kerroin kyllä että valehteliminen satuttaa enemmän, kuin se että käy lenkillä jonkun toisen kanssa.
Ps. tein kyllä selväksi että ei tähän "kriisiin" tarvita ulkopuolisia ja sanoin, että enköhän mäkin itselleni äkkiä jonkun miesseuralaisen lenkeilleni saa... Lisäksi olemme nyt käyneet yhdessä muutamia kertoja fillaroimassa jne, uskoisin että ongelmana on ollut yhteisen ajan ja tekemisen puute.
Niin naiivi en kuitenkaan ole, ettenkö tajuaisi, että juuri tuollaisista jutuistahan ne suhteet alkaa. Eli stop alkuunsa, ennenkuin alkaakaan!
Sinänsä ei eka kerta kun valehtelee. Pojan syntymää ennen (joskus vuosia sitten) lopetettiin molemmat tupakanpoltto. No mun raskausaikana tämä herra oli kuitenkin repsahtanut uudestaan, muttei puhunut mitään vaan poltti salaa.
Monet kerrat kysyin, kun mielestäni haisi tupakalle, että oletko polttanut ja yhtä monesti valehteli päin naamaa ettei ole. Taisi poika olla jo yli vuotias, kun anoppi vahingossa lipsautti jotain poikansa polttamisesta. Ja minä äimän käkenä, että eihän ***** polta? Mutta niin vaan oli pari vuotta valehdellut siitäkin. Arvatkaapa miltä tuntui?
Ja on niitä muitakin kertoja, kun on jäänyt jostain tuollaisesta ihan typerästä valheesta kiinni. Luottohan siinä menee, kun ei tiedä mistä milloinkin valehtelee ja mistä puhuu totta, kun tarvii tuollaisistakin asioista valehdella. Syy oli kuulemma tuossa tupakkajutussakin se, ettei minua sitten raskaanaollessa ja imettäessä harmittaisi... Joo joo, sekös sitten on parempi, että huomaa elävänsä ihmisen kanssa joka pystyy valehtelemaan päin naamaa sujuvasti kerta toisensa jälkeen :(
No ei polta enää mieskään, mutta valehtelee näemmä vaikka silloin jo kerroin mitä mieltä tuosta valehtelemisesta olen. Tuntuu olevan automaatinen tapa kaunistella tekemisiään tuo valehtelu toisille!
Tämän naisjutun jälkeen sanoin, että vaikka olisit mitä tehnyt niin älä helvetti enää valehtele mulle!
Ja nyt te tietty innostutte, että olen tosi tyhmä ja annan ukon viedä itseäni kuin litran mittaa... Mutta eilen löysin itseni pönkimästä hänen tiliotteitaan ja tunsin itseni sitten tosi tyhmäksi. Ei niissä mitään epäilyttävää ollut.. Mietin, että skitsoksi kyttääjäksi en ala. Omalta taholtani hoidan suhdetta ja jossei se jollekulle riitä, niin ei voi mitään. Sitäpaitsi mies sanoo kuitenkin rakastavansa ja haluavansa elää minun kanssani, ei vietä öitä pois kotoa eikä muutenkaan ole epämääräisiä menoja tai muuta mikä antaisi aihetta epäillä.. Jos sitten salaa jostain toisesta päässään fantasioi, niin sille kai en mitään mahda.
Piste tälle asialle minun puolestani, kunnes toisin todistetaan ja toivottavasti ei todisteta!
voin kertoa sinulle. On erittäin todennäköistä,
että miehelläsi ei ole puhtaat jauhot pussissa.
Et ole turhaan mustasukkainen. Ei missään tapauk-
sessa ole normaalia käydä "nuoren naisen kanssa
lenkillä". Miehesi oli luultavasti sopinut tytön
kanssa kertomisesta... luultavasti joku tuttu oli
nähnyt heidät!
Anna asian olla vähän aikaa, käytä energiasi it-
seesi... mene kanpaajalle, osta uusia vaatteita,
laihduta jos tarttee, liity kuntosalin jäseneksi,
nauti siitä, että olet hyvän näköinen...
Jo luulisi, että totuus valkenee. Ketään miestä
ei voi väkisin pitää, tuskin haluatkaan.
Päätä sitten vasta myöhemmin, mitä teet. Nyt on
sinun aikasi varmistua tulevaan. Varmista oma
tulevaisuutesi niin henkisesti kuin taloudelli-
sestikin.
Niin onhan tuo tietty yksi mahdollisuus.. Että joku oli nähnyt ja siksi kehittivät tarinan.
Ei se minunkaan mielestäni hyväksyttävältä kuulostanut tuollainen kahdestaan lenkkeily toisen, minulle vieraan naisen kanssa. Mutta minähän olin tiukkapipo, kun en hyväksynyt sellaista viatonta (?) liikuntaharrastusta. Ehkä miehelläni sitten oli tarve ystävystyä tämän ihmisen kanssa lähemmin. Mielestäni olellisempaa kuin tämä ihminen on kuitenkin se, mistä se tarve johtui.
Mieheni jopa ehdotti silloin aluksi, että voinhan minä käydä heidän kanssaan.. Kuitenkin kun asiasta keskustelimme hän sanoi, ettei hänen ole mikään PAKKO käydä juuri ko. ihmisen kanssa, vaan että ylipäätään ei ole mukava käydä yksin. Miksei sitten ollut pyytänyt jotain miespuolista seuratoveriaan? Näitä mietin...
Olemme keskustelleet asiasta ja suhteestamme aika lailla tämän jutun seurauksena ja mieheni on kokenut kuten minäkin, ettei häntä huomioida jne blaa blaa, nämä perinteiset jutut mihin suhteet ajautuvat. Sen verran kuitenkin, että minä olen aina ollut meillä seksuaalisesti aktiivisempi, joten mistään "pihtaamisesta" johtuvasta vieraanvonkaamisesta ei ollut kyse.
Tämän naisen kanssa keskustelin pitkään, myöskin hänen elämästään. Jotenkin olen taipuvainen kyllä uskomaan hänen sanoihinsa. Mieheni ei myöskään piilotellut puhelintaan, eikä tehnyt sitä tämän tapauksen jälkeenkään. Antoi minun lukea ja vastata tämän naisen lähettämiin viesteihin.
Btw, olen hyvännäköinen, siitä saan jatkuvasti palautetta. Ongelmani on lähinnä omat harrastukseni ja niihin käyttämäni aika. En ole ehtinyt (enkä välttämättä ole ollut niin kiinnostunutkaan) viettämään aikaa mieheni kanssa. Paitsi nyt kun heräsin totuuteen, että joku muu voi tulla täyttämään paikkani, jollen itse sitä tee.
No, kaksi vaihtoehtoa. Joko skitsoilen ja kyttään, tai luotan ja nautin elämästäni.. Kuten sanottu, väkisin ei voi ketään pitää. Ehkä kyseessä oli orastava ihastus, kelläpä niitä ei olisi vuosien varrella ollut?
Olen tullut siihen tulokseen että tätä palstaa ei kannata lukea. Täällä saatujen vastausten ja luettujen juttujen jälkeen ei voi enää luottaa kyllä kehenkään. Oli virhe kysyä täällä yhtään mitään, kyseessä olevia henkilöitä tuntemattomat ihmiset latelevat kylmiä totuuksiaan tuosta noin vain.
Mutta hyvät jatkot ja kesät kaikille petetyille, ja pettäjillekin. Kaikella on kai sitten tarkoituksensa :)
kun pystyt olemaan itsellesi rehellinen.
Mukavaa kesänjatkoa.