Meidän uusperheestä tuli uuserhe! Nyt ollaan kuitenkin vielä naimisissa. Mistä saisi rohkeutta vain ottaa ja lähteä? Kun ei olisi asuntoa, asuntolainaa eikä yhteistä lasta. Kun erosta ollut puhetta, niin mies kommentoi vain, että mene sinä vain, mutta lapsi jää hänelle. Miten tästä toimisi eteenpäin? Miten on jos/kun tulee kiista huoltajuudesta, niin kumman luona lapsi on?
Miten uskaltaa lähteä?
Heta68
102307
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Lapsi jää pää sääntöisesti äidille,riippuu tietenkin siitä onko äiti kykenevä hoitamaan lasta.Alko ongelma ja psyykkiset häiriöt esim. voivat muuttaa tilannetta.
..ellette itse saa ratkaisua aikaan.
pääsisit helpommalla. Hirvee tommonen itsekäs vaikeroiva akka. Lapsellekin.
Kumman se lapsi on? kai se nyt ratkaise paljon kenelle lapsi jää!!
kun ei kerran ole yhteistä lasta niin kummn lapsi on sille se jää. ei kai kumpikaan ota vierasta lasta.
"Kun ei olisi asuntoa, asuntolainaa eikä yhteistä lasta."
Hän kirjoittaa olisi, eli kaikki olisi helpompaa jos ei olisi asuntoa, lainaa eikä yhteistä lasta.
Tähän vielä selvennykseksi. Meillä vakiasukkaita tyttöni ja yhteinen lapsi. Lisäksi meillä on molemmilla lapset, jotka asuvat toisen vanhemman luona. Nyxäni käyttäytyminen minua ja minun lapsiani kohtaan ei ole aikuismaista. Asiaan olen hakenut apua perhetyöntekijältä ja hän on sitä mieltä, että kyseessä on vahvat perusteet henkiseen väkivaltaan ja ettei lasten henkisen kehitykselle ole tällainen elämä hyväksi. Miestä en ole tähän avunhakuun saanut mukaan. Eli tästä yhteisestä lapsesta tulee varmaankin taistelu vaikka olen hänelle sanonut, että mikäli ero on ratkaisu, niin siinä vaiheessa pitää saada molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu - siis siinä mielessä, että lapsella on hyvä olla. Enkä tarkoita sitä, että isä ei kuuluisi kuvioon. Tunnollisena ihmisenä olen huolissani käytännön kuvioista, saadaanko talosta ym. omaisuudesta senverran, että päästään veloista eroon. Mutta henkinen hyvinvointi on nyt kuitenkin se, joka painaa vaakakupissa eniten.
Joku kirjoitti, että äiti saa pääsääntöisesti lapset. Kymmenisen vuotta sitten näin ehkä olikin, jos ei kysymyksessä ole vauva. Kunnon iaällä on yhtäläiset mahdollisuudet.
Älä hötkyile avioeron kanssa. Pyydä miehesi parisuhdeterapiaan yms. jossa on ehkä mahdollisuus saada todistusaineistoa henkisestä väkivallasta ja kykenemättömyydestä hoitaa pääsääntöisesti lasta, jos haluat olla varma, että saat lapsen asumaan pääsääntöisesti kanssasi. Yksinhuoltajuuden saamiseksi täytyy olla isän kykenemätön hoitamaan lasta ja päättämään hänen asioistaan (alkoholismi yms.)
Muista aina, että Sinun täytyy jatkossakin olla tekemisissä lapsen isän kanssa, koska tapaamiset yms. on järjestettävä, joten ei kannata lopettaa suhdetta paiskaamalla ovea lähtiessä kiinni. Mikäli miehesi kykenee henkiseen väkivaltaan, on erotilanteessa mahdollisuus harrastaa sitä lapsen tapaamisten yms. kautta.
Jos haluat erota ja velkaa on, sinulla täytyy olla voimia aloittaa puhtaalta pöydältä. Osituksessa varoista vähennetään velat ja loppuosa jaetaan fifty fifty. Mikäli velkaa vielä jää maksatte sitä yhdessä (kannattaa tietenkin irtisanoa vanha velka ja ottaa uusi, jolla maksaa osuutensa pois). Mikäli Sinulla ei ole kovin isot tulot, voit saada asumistukea ja saathan elatusapua ja lapsilisiä.
Itse erosin uskottomasta miehestä ja jätin taakse taloudellisesti turvatun elämän. Vaikka olen nykyään vain osa-aika työssä ja tiukilla (lapset jo aikuisia) olen silti onnellinen ja henkisesti tasapainossa.
.
voi jeesus ämmä... ota vastuusi!! Ei se kenellekkään muulle kuulu, sotkun aiheuttaja korjaa sotkun! ÄLÄ siirrä, sinun sotkus!! AIHEUTTAMASI!!
vähän älyä mukaan!!!!