Että mieheni, 36 vee, uusperheen miespuolinen ihminen soittelee äidilleen - melkein 80 vee, heti kun peheessämme on jotain kahnausta...haukkuu vaimoaan, haukkuu ei-hänen-lapsensa... Kertoo hänelle siis kaikki - paitsi ei tietenkään omaa ryyppäämistään. Meillä ei ole oikeastaan mitään ns. yksityisyyttä - paitsi se hänen ryyppäys. Sitten kun he keskenään mässäilevät ja päivittelevät näitä minun ja minun lasten edesottamuksia, niin sitten ollaan niin puhtia täynnä ja ojentamassa "meitä poloisia".
Tämä 8-kymppinen äiti soittelee päivittäin pojalleen ja haluaa kuulla mitä on tehty jne. Nyt minulla alkaa olla nuppi täynnä tätä pas**n jauhamista. Mieheni ei pidä omaa suhdettani vanhempiini normaalina kun ei olla yhteyksissä kuin ehkä noin kerran parissa viikossa. Mieheni arvostelee vanhempiani kun heiltä ei tule rahoja sillä tavalla kuin hän saa vanhemmiltaan. Voi pyhät hyssykät...jokaisen täytyy pärjätä omillaan eikä elää toisten siivellä. Tämä anoppini makselee muuten mieheni elatusmaksutkin. Voi hemmetti!
Tämä 8-kymppinen äiti soittelee päivittäin pojalleen ja haluaa kuulla mitä on tehty jne. Nyt minulla alkaa olla nuppi täynnä tätä pas**n jauhamista. Mieheni ei pidä omaa suhdettani vanhempiini normaalina kun ei olla yhteyksissä kuin ehkä noin kerran parissa viikossa. Mieheni arvostelee vanhempiani kun heiltä ei tule rahoja sillä tavalla kuin hän saa vanhemmiltaan. Voi pyhät hyssykät...jokaisen täytyy pärjätä omillaan eikä elää toisten siivellä. Tämä anoppini makselee muuten mieheni elatusmaksutkin. Voi hemmetti!
Vastaukset 6
Vanhimmat
sen lauluja laulat kenen leipää syöt !
Voi mihin olet joutunut!
Ei käy kateeksi, sillä miehesi ja hänen äitinsä välillä on symbioosi. Ei hyvältä näytä.
Olet sivuhenkilö, paitsi että ainoa tarkoitus, mikä olemassaolollasi on miehellesi, on että olet "paha", mihin kaikki p...a projisoidaan.
Totta kai nuppi on täysi sen jauhamista, koska anoppisi ja miehesi tekevät sinut puheillaan sen arvoiseksi.
Mitähän, jos alkaisit pikku hiljaa rakastaa itseäsi ja kelautuisit ulos sairaasta kuviosta?
Elämäsi on ainutkertainen! Älä tuhlaa sitä olemalla kenenkään tunkio. Sitä et ansaitse.
Tuollaiset äiti/poika -symbioosit ovat miltei mahdottomia purkaa. He eivät näet halua, että heidän suhteensa menisi rikki.
Anopillasi on vahva ote poikaansa ja hän paketoi seitillään sinut kuin hämähäkki saaliinsa. Kun anoppisi kuolee, ei ole takeita, että miehesi ryyppääminen loppuisi. Juominen pahenee ja mielenterveysongelmat astuvat kuvioihin. Nähty on monessa surullisessa tapauksessa.
Miestä ei kannata syyttää, ei yrittää saada ryhdistäytymään, ei kasvattaa, eikä saarnata. Se on turhaa, hän on "lapsi", eikä näe tilaansa aikuisen silmillä. Hän ei muutu noin vain.
Muutos tulisi lähteä TÄYSIN hänestä itsestään, joka lienee epätodennäköistä ainakaan vielä vuosiin.
Joten rohkeasti surutyö käyntiin ja etsimään parempaa elämänkuviota.
Tiedän miltä susta tuntuu!Olen itse ihan samas tilanteessa ja aivan loppu,meilläkin miehen ryyppäys kauniisti sivutetaan,mutta minun ja lasteni kaikki asiat riepotellaan ympäri sukua!Minkäänlaista yksityisyyttä ei ole.kumpa löytäisin tavallisen miehen!
Tähän en voi muuta kun todeta, että erotkaa juopoista miehistänne. Näin saatte rauhan sielullenne. Kenenkään arvostelua ja juopottelua ei ole pakko katsoa/kuunnella. Alkoholisoituneelta puolisolta ei saa muuta, kuin katteettomia lupauksia ja mielipahaa. ”Ruikuttamalla” se ei parane, eikä muuksi muutu. Mutta ero saattaisi auttaa. Ei kenenkään kannata pilata ainoata elämäänsä. On sitä elämää eron jälkeenkin.
Mieti nyt tarkkaan haluatko tuollaisen ressukan vaivoiksesi... parempaakin olisi tarjolla varmasti ja parempaa myös ansaitset.
mutta mies on vielä yli kolmekymppisenäkin täysin mammanpoika..Äidille soittaa JOKA asiasta, kun on esim. matkalla jonnekkin äidille on soitettava kun on perillä vaikka olisi aamuyö, samoin tuntuu Äiti tietävän kaikki pojat menemiset, tulemiset ja suunnitelmat paremmin kuin minä! siis, tuntuu kuin mies olisi pieni lapsi!
Kyllä tämäkin raivostuttaa aika lailla, en itse todellakaan vaadi mieheltäni tilitystä jokaisesta menemisestä ja tulemisesta! Mieskin on välillä ihan kypsä äitinsä käytökseen, mutta mielestäni ei anna äidilleen lainkaan aihetta alkaa kohtelemaan itseään aikuisena kun itse ihan vapaaehtoisesti tilittää kaiken äidilleen.
Se että sanon miehelleni, että pidän hänen käytöstään lapsellisena ja typeränä ei auta mitään. Hän myös pyytää äitiään mukaan MEIDÄN viikonloppureissuillemme esim. ostoksille ilman että vaivaituisi kysymään ensin minun mielipidettäni asiasta, yritäppä siinä sitten hillitä itsesi:( Kun ei puhuminen hänelle auta, niin jäänkin nykyisin pois noilta reissuilta, menköön äitinsä kanssa:(
Mies on niin äitinsä otteessa että tämä tilanne alkaa vaikuttaa negatiivisesti suhteeseemme..mies tuntuu lapsellisuudessaan välillä täysin sietämättömältä...