Sinkku mikä sinkku,koko elämä pelkkää sinkkuilua. Väsyttää/masentaa ainainen yksinolo.Miksi en anna itselleni mahdollisuutta (miehelle mahdollisuutta) mihkään suhteeseen- tyrmään heti toisen jos/kun huomaan että toinen olisi kiinnostunut...ehkä kyse o luottamuksen puutteesta toista kohtaan ja omaa huonouden tunnetta-en tunne olevani kyllin "hyvä" tms. toiselle.Tai ihan sama mistä johtuu,mutta se on alkanu ottaa ni perkeleesti päähän...Vakuuttelen itselleni että kyll mie vielä löydän itselleni sen "oikean"(se positiivisuus mitä ny viel löytyy,jei) ,mut miten löytää ku valmiiksi niin helevetin negatiivinen kuitenki olen tämän asian suhteen.Tiedän, pitäisi muuttaa ajatustapaani,mut se o niin perkeleen vaikeaa ku se vaan on *huoks*
Arghhhh
BlaahBlaah
4450
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
uskonpa kokemusteni perusteella, ettei mitään oikeata ole olemassakaan... pelkkää paskaa sellainen... On vain olemassa vähemmän ja enemmän sulle sopivia ihmisiä... Luulenpa että tämä on karu tosi asia, mutta tää on vaan mun mielipide.
Mutta melkein...Tähän paskaan on jo tottunu eikä muuksi muutu!
Luulen että jos ajatukset menee tolleen kuin sulla niin kantsii ottaa ihan rauhassa, antaa ittelleen aikaa kelata omia fiiliksiään, suhdetta itseensä jne. Ei se väkisin yrittämällä tuu jos on joku luottamuslukko tms. nimim. kokemusta on, itselläni tilaisuuksia menneisyydessä ollut riittämiin, mutta oma sitoutumiskammo ja romuna ollut itsetunto pilasi kaikki yritykset. Aikaa tollaisten juttujen käsittelyyn kyllä menee eikä oo ihan helppoa...
lukkoja on,jotka pitäisi saada avattua.Itse kärsin kanssa itsetunto ongelmista,mikä on edesauttanu siihen että ei lähde mihinkään suhteeseen.Vaikka on kehuttu kauniiksi tms. Mut jännä ku en vaa ota sitä kehuna,vaan piän sitä jonain peliliikkeenä mieheltä:/ Eli tässä tulee se luottamus vaikeus esiin :/ Aikaa menee kyllä että alan luottaa ja että nostan itseäni enempi jalustalle:(