Silloin ensimmäisinä yhteisinä vuosinamme minä olin hukassa. Minä en rakastanut itseäni tippaakaan - enkä siis kyennyt rakastamaan ketään muutakaan oikein. Tottakai minä sinusta välitin, mutta en osannut arvostaa sinua vähääkään. Minä tarvitsin sinua, ettei minun olisi tarvinnut olla yksin. Sinä olit minun turvani. Minä en pitänyt itsestäni, ja tämän takia nostin kaiken saamani huomion arvoon arvaamattomaan, todella korkealle jalustalle. Sinä olit pikkukaupungin poika, saman pikkukaupungin josta minäkin olin kotoisin. Tunsin, että ihastuit minuun vain siksi, kun meidän pienen kaupungin tarjonta oli rajallinen, ja niihin muihin tyttöihin verrattuna olin melko kivannäköinen tapaus. Ja sitten... Suoraan sanottuna menin ihan totaalisen sekaisin kun komea, jotenkin saavuttamattomana pitämäni mies, osoitti minulle kohteliaisuuksia, piti minua seksikkäänä, kauniina ja haluttavana... Ja kun siihen vielä lisäsi humalatilan... Tein elämäni virheen ja petin sinua.
Tämä tapahtui kauan sitten, enkä koskaan kertonut sinulle. Tajusin, että en rakastanut ja kohdellut sinua oikein, ja että suhteemme on väärin, ja tunsin oloni ahdistuneeksi. Halusin erota. Erosimme, emmekä aikoneet koskaan palata yhteen.
Meni puolisen vuotta kunnes löysimme toisemme uudestaan. Ero oli muuttanut minut eriksi ihmiseksi. Se sisältä ruma ja paha ihminen oli poissa, ja tilalla oli terve ja sisältä kaunis nainen, joka oli löytänyt oikeat elämän arvot. Tämä uusi nainen huomasi rakastavansa ex-poikaystäväänsä, ja niinpä palasimme yhteen. En kertonut aikaisemmasta mokastani, sillä ajattelin, ettei se ollut minun tekemäni, vaan aivan jonkun toisen ihmisen. Tiesin, että voisimme olla onnellisia, elämämme loppuun asti. Olimme hurjan rakastuneita ja otimme toisemme huomioon joka asiassa. Tiesimme, että haluamme olla yhdessä koko loppuelämän, joten menimme kihloihin. Joinain hetkinä mietin, pitäisikö minun kertoa mitä minä - tai se toinen minäni - teki silloin joskus kauan sitten. Mutta en osannut kertoa, en pystynyt siihen, ja ajattelin, että tämä on se uusi elämä, johon aikaisemmat mokat eivät liity mitenkään.
En siis koskaan kertonut. Nyt olemme muuttamassa yhteen ja minua kalvaa pelko. Entä jos saatkin tietää kaiken joltain ulkopuoliselta. Entä jos se sattuukin sinuun niin paljon, ettet kykene antamaan anteeksi ja unohtamaan. Minä en haluaisi menettää sinua sen ihmisen takia joka joskus olin.
Tämä tapahtui kauan sitten, enkä koskaan kertonut sinulle. Tajusin, että en rakastanut ja kohdellut sinua oikein, ja että suhteemme on väärin, ja tunsin oloni ahdistuneeksi. Halusin erota. Erosimme, emmekä aikoneet koskaan palata yhteen.
Meni puolisen vuotta kunnes löysimme toisemme uudestaan. Ero oli muuttanut minut eriksi ihmiseksi. Se sisältä ruma ja paha ihminen oli poissa, ja tilalla oli terve ja sisältä kaunis nainen, joka oli löytänyt oikeat elämän arvot. Tämä uusi nainen huomasi rakastavansa ex-poikaystäväänsä, ja niinpä palasimme yhteen. En kertonut aikaisemmasta mokastani, sillä ajattelin, ettei se ollut minun tekemäni, vaan aivan jonkun toisen ihmisen. Tiesin, että voisimme olla onnellisia, elämämme loppuun asti. Olimme hurjan rakastuneita ja otimme toisemme huomioon joka asiassa. Tiesimme, että haluamme olla yhdessä koko loppuelämän, joten menimme kihloihin. Joinain hetkinä mietin, pitäisikö minun kertoa mitä minä - tai se toinen minäni - teki silloin joskus kauan sitten. Mutta en osannut kertoa, en pystynyt siihen, ja ajattelin, että tämä on se uusi elämä, johon aikaisemmat mokat eivät liity mitenkään.
En siis koskaan kertonut. Nyt olemme muuttamassa yhteen ja minua kalvaa pelko. Entä jos saatkin tietää kaiken joltain ulkopuoliselta. Entä jos se sattuukin sinuun niin paljon, ettet kykene antamaan anteeksi ja unohtamaan. Minä en haluaisi menettää sinua sen ihmisen takia joka joskus olin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mennyt on mennyttä ja nyt on nyt. Elämäsi menee päin prinkkalaa, jos mietit loputtomiin yhtä vaivaista virhettä.
ei taidakaan olla läheskään niin vahva ja muuttunut, kuin luulet.
Uusi minäsi elää edelleen salaisuuden kanssa, joten mennyt minäsi kulkee varjona kiinni sinussa.
Miten löydät oikean minäsi. Tiedätkö, olemalla rehellinen ja katsomalla asioita sellaisina, kuin ne on, kaunistelematta ja kauhistelematta.
Kuinka luulet, että voitte kasvaa yhteen, ellette näe toistenne kasvua ja kehitystä ihmisinä?