Kiitos anoppini siitä että sait minut kerran tuntemaan itseni tärkeäksi.
Pyydän anteeksi että olin vielä silloin nuori ja villi eikä minun elämäni ollut samanlaista kuin sinun ja lastesi.
Anteeksi että halusin olla nuori ja tein nuorten temppuja.
Kiitos anoppi kun puhuit selkäni takana paskaa minusta, asioista jotka eivät edes olleet totta.
Ystäväsi sanoi että "Nuoret ottaa viinaa, se kuluu elämään." Mutta ei minä olin sinulle piikki lihassa ja sinä sait minut tuntemaan itseni mitättömäksi.
Kiitos anoppi että vääristelit asioita kun läheiseni kuoli, hän ei todellakaan kuollut niinkuin sinä kaikille kerroit.
Anteeksi anoppi että vein sinun lapsesi ja rakastuin häneen. Mutta niin hänkin rakastui minuun.
Kun meille oli tulossa vauva, sinä kerroit jälleen kaikille valheita. Kuinka lapsen äiti ryyppää ja vetää kessua, tottahan se ei ollut.
Anteeksi anoppi etten voi sietää sinua noiden valheitesi takia, jos vain pyytäisit anteeksi ehkä asiat voisivat muuttua.
Minä olen sinulta monta kertaa anteeksi pyytänyt ja nyt mietin että mitä?
Sitäkö että olin joskus nuori ja menevä?
Sitäkö että tapasin lapsesi ja rakastuimme?
Sitäkö että meille syntyi maailman ihanin lapsi?
Ehkä sinä et ole koskaan juonut tai polttanut mutta tiedät rakas anoppini, maailma muuttuu muuttuisit sinäkin.
Kunnioitan vanhempia ihmisiä koska teissä on se elämän viisaus, mutta sinua en osaa kunnioittaa.
Et ole ansainnut kunnioitustani etkä luottamustani.
Ehkä jonakin päivänä huomaat kuinka syvästi sinä minua olet loukannut niiden valheitesi takia.
Sillä minä olen ihminen ja erehtyväinen mutta niin olet sinäkin.
Anteeksi anoppi että kuulun elämääsi.
Pyydän anteeksi että olin vielä silloin nuori ja villi eikä minun elämäni ollut samanlaista kuin sinun ja lastesi.
Anteeksi että halusin olla nuori ja tein nuorten temppuja.
Kiitos anoppi kun puhuit selkäni takana paskaa minusta, asioista jotka eivät edes olleet totta.
Ystäväsi sanoi että "Nuoret ottaa viinaa, se kuluu elämään." Mutta ei minä olin sinulle piikki lihassa ja sinä sait minut tuntemaan itseni mitättömäksi.
Kiitos anoppi että vääristelit asioita kun läheiseni kuoli, hän ei todellakaan kuollut niinkuin sinä kaikille kerroit.
Anteeksi anoppi että vein sinun lapsesi ja rakastuin häneen. Mutta niin hänkin rakastui minuun.
Kun meille oli tulossa vauva, sinä kerroit jälleen kaikille valheita. Kuinka lapsen äiti ryyppää ja vetää kessua, tottahan se ei ollut.
Anteeksi anoppi etten voi sietää sinua noiden valheitesi takia, jos vain pyytäisit anteeksi ehkä asiat voisivat muuttua.
Minä olen sinulta monta kertaa anteeksi pyytänyt ja nyt mietin että mitä?
Sitäkö että olin joskus nuori ja menevä?
Sitäkö että tapasin lapsesi ja rakastuimme?
Sitäkö että meille syntyi maailman ihanin lapsi?
Ehkä sinä et ole koskaan juonut tai polttanut mutta tiedät rakas anoppini, maailma muuttuu muuttuisit sinäkin.
Kunnioitan vanhempia ihmisiä koska teissä on se elämän viisaus, mutta sinua en osaa kunnioittaa.
Et ole ansainnut kunnioitustani etkä luottamustani.
Ehkä jonakin päivänä huomaat kuinka syvästi sinä minua olet loukannut niiden valheitesi takia.
Sillä minä olen ihminen ja erehtyväinen mutta niin olet sinäkin.
Anteeksi anoppi että kuulun elämääsi.
Vastaukset 19
Vanhimmat
älä välitä, anopillas täytyy olla päässä jotain pahasti viksallaan, ei tollainen ole todellakaan normaalia. anoppis on varmaan mustasukkainen kun olet "vienyt" hänen poikansa, olis ilmeisesti halunnut itse oman poikansa sänkyyn. toivottavasti et anna tollaisen hullun pilata teidän välejä. ole mahdollisemman vähän tekemisissä anoppis kanssa.
ihmettelemättä miniöiden mustasukkaisuutta miehensä äidistä ! ettehän "kilpaile" lainkaan samassa sarjassa. vai suututtaako vain se että äiti on tuntenut poikansa kauemmin kuin te ?
miniät vaihtuu, äiti on ja pysyy , kuolemaan asti.
vanhemmilleni. Ja minä en anopille.
Olen silti yrittänyt, että lapseni ei tarvis kärsiä. Olen yrittänyt mahdollisimman hyvin kääntää asiat.
Mutta nyt olen väsynyt, ja melkein itkettää, vaikka sitä pidetään heikkoutena.
luulet että viina ja tupakka on joku muuttuneet maailman uusi keksintö :)
voi lapsiraukka, ne on keksitty jo ennen anoppisi syntymää ...
ellet ole saivare.
Ehkä sinä et ole koskaan juonut tai polttanut mutta tiedät rakas anoppini, maailma muuttuu muuttuisit sinäkin.
eikös tämä lause tarkoita että raitis anoppi ei ymmärrä että maailmaan on tullut nykyisin viina ja tupakka ja niitä myös kuuluu käyttää ?
minä en ymmärrä ryyppääviä ja tupakoivia ihmisiä, en anoppeja enkä miniöitä. enkä appeja enkä vävyjä.
mutta viina ei todellakaan ole mikään muuttuneen maailman keksintö ! kuten jotkut nuoret vielä voivat kuvitella :)
tyypillistä... heti aletaan tuollaisista olemattomuuksista piikittelemään täällä, koko jutun pointti oli ihan eri asia kuin että koska tupakka ja viina on keksitty... huh huh...
tärkeä. anoppia syytettiin siitä ettei tunne muuttunutta maailmaa, kun ei ymmärrä juopottelua.
MAAILMA EI OLE MUUTTUNUT siinä suhteessa yhtään mihinkään.
Kun miniä kirjoittaa anoppinsa edesottamuksista ja ilkeistä sanoista, muut anopit alkavat heti puolustaa anoppia, koska tunnistavat oman narttumaisuutensa tässä kuvauksessa. Ihmiset, jotka eivät halua kuunnella toisen mielipiteitä joko eivät kirjoita, huutelevat asiaankuulumattomia tai kiinnittävät huomion muualla. Nämä puolustelija-anopit tällä palstalla alkoivat nyt saivarrella alkoholin keksimisestä, ja juoputtelun laittomuudesta. Jollekin pahalle anopille yksikin plo on juopottelua. Ja jollekin anopille yksikin sana anopille on liikaa. Se on nähty täällä usein. Jos lasten synnyttäminen tekee teistä anopeista tuollaisia, en todellakaan halua olle äiti. Miniöiden muuten ei kuulu vaihtua, ja äidin ei kuulu pysyä poikansa luona kuolemaansa asti.
Ja miksi muuten te anopit tällä palstalla muka välitätte ja puhkutte vain pojastanne, ette puhu tyttärestänne? Koska tytär ei ole teille tärkeä, koska te kärsitte oidipaalisen syndrooman vääristymästä, jossa te haluatte suhteeseen poikanne kanssa. Mutta kuten te täällä aina paasaatte, pitäisi teidän ymmärtää jo oman logiikkanne: suhteethan eivät kestä. Miksi teidän epänormaali ja kieroutunut suhteenne poikaanne pitäisi kestää? Miksi te ette koskaan puhu omasta anopistanne? Koska te ette uskalla? Pelkäätte kostoa haudan takaa? Olette hiljaisia, koska äitihän elää ikuisesti, ja anopit kahta hurjemmin. Eli omista anopeistaan vaikenevat anopit ovat oman anoppinsa vankeja tämän ja oman elämänne loppuun asti. Siksi anopit pyrkivät vaientamaan muutkin miniät takertumalla sivuseikkoihin, anopit uskovat harhoihin, omaan kuolemattomuuteensa, anopit ovat vieraantuneet tästä maailmasta. Maailma ei ole muuttunut siinä suhteessa yhtään mihinkään.
puhumassa asioista joista ei tiedä.
"Miniöiden muuten ei kuulu vaihtua, ja äidin ei kuulu pysyä poikansa luona kuolemaansa asti."
- miniät vaan hyvin usein vaihtuu, äiti on lopun elämäänsä äiti, et voi niin tyhmä olla että uskot äidin silti haluavan asua poikansa kanssa. Mutta äitiys ei koskaan poistu.
"Ja miksi muuten te anopit tällä palstalla muka välitätte ja puhkutte vain pojastanne, ette puhu tyttärestänne? "
- siksi tietysti koska miniä on sen pojan kanssa naimisissa, ja pitää pojasta ja lapsistaan kiinni niin mustasukkaisesti. tytär ja hänen perheensä ovat äidille läheisiä, ei tarvitse puolustella sen enempää.
Narttu on edellisen kirjoituksen itsekäs kirjoittaja, omaan napaansa tuijottaja joka haluaa ryypätä ja rellestää, vailla vastuuta mistään, edes lapsia ei halua. ja hyvä tietysti, ei tuollaiselle itsekkyden huipentumalle lapset sovikaan.
Kun noin raivoat tuntemattomalle ihmiselle. Mutta se kirjoitus oli niin totista totta kuin olla voi.
Monet naiset haluaisivat nähtävästi naida oman poikansa, mutta tajuavat sentään, että se toive on pidettävä salassa. Sitten käytetään voimavarat miniän kiusaamiseen ja asioiden vääristelyyn.
Oma äitini on juuri sellainen poikaansa jumaloiva "narttu", mistä tuo hyvin kirjoittanut ihminen puhui. Valitettavasti.
Kyllä käyp sua sääliliksi.
Todella.
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/psykoanalyyttinenkk.html#Perhemallit
. . .
Jos luit viestini tarkkaan, huomaat, että puhuin tuon kompleksin vääristymästä, en sen perinteisestä ilmenemismuodosta. Hyvä, että olet perehtynyt asiaan, tunnistat ongelmasi, sinun pitääkin tehdä näin. Se on ainoa askel parantumiseen.
Pojallasi on takana varmaan aika monta avioliittoa, kun niitä miniöitäkin on siunaantunut sinun riesaksesi useampikin vuosien varrella. Nehän kun vaan hyvin usein vaihtuu, omien sanojesi mukaan. Millaiseksi olet poikasi oikein kasvattanut, kun tämä ei pysty solmimaan vakaita, kestäviä suhteita?
Sinulla on ilmeisesti menossa identiteettikriisi. Et voi olla oikea anoppi, jos miniät kerran vaihtuvat koko ajan. Joten olet sitten lopun elämäsi vain äiti, eli hoivaat poikaasi ja kannat vihaa poikasi vaimoja kohtaan. Aivan muuten, puhut näistä ihmisistä vain miniöinä, et vahingossakaan vaimoina. Monikkomuoto valittu tarkoituksella.
Sinäkin olet joskus ollut miniä, mutta et enää sen jälkeen, kun päätit synnyttää pojan, (tyttäriä sinulla ei ilmeisesti ole, koska et ole heitä maininnut) ja ryhtyä anopiksi. Et ole nainen, et puoliso, olet vain anoppi ja äiti, omien sanojesi mukaan.
Minä olen naimisissa ja en ole mustasukkainen anopille. En voisi kuvitellakaan olevani mustasukkainen anopilleni, se olisi jotenkin sairasta. Mustasukkaisuuteen liittyy seksuaalinen vivahde, uskomus, että toinen pettää, ja on kiintoisaa, että valitsit juuri tämän sanamuodon kuvatessasi suhdettasi poikaasi.
Minä en ryyppää, en rellestä, kannan vastuuta itsestäni, miehestäni, meidän kahden hengen perheestä. Uskon, että sinulle päätöksemme olla hankkimatta lapsia tulee järkytyksenä, koska sinä olet perustanut koko elämäsi lapsesi varaan. Ilman lasta, poikaasi, sinua ei olisi olemassa.
Minun ei tarvitse tuijottaa napaani, sillä minä en tule koskaan raskaaksi. Aion itseasiassa kysyä lääkäriltäni sterilisaatiomahdollisuudesta. E-pillereiden syöminen tuntuu turhauttavalta. No, heivaa vähän keikuntaa kiikkustuolissa, kun putosit siltä jo.
vaan itseään.Menin nykyisen mieheni kanssa yhteen 8 vuotta sitten.Mieheni on 7 lapsesta vanhin ja olin eka miniä.Anoppi laittoi nuorimmat kersat juoksemaan perässä ja huutamaan etten voi mennä mieheni kanssa naimisiin kun olen vanhempi.Muutenkin olin eka tyttöystävä joka tuotiin näytille.En ole anoppi mieleinen koska en koe vellvollisuudekseni tehdä joka asiassa niin kuin hän ja hänen naispuoliset sukulaiset haluaa(esi.äidinäiti).Kun kävin heillä kylässä eka lause alkoi kun me olemme miettineet sinun asioitasi.Ehkä syy ei ole sinussa vaan siinä mitä edustat anopille.Hae hyväksyntää sellaisilta ihmisiltä jotka arvostavat ja rakastavat sinua.
Asian pointti ei ollut se viina ja tupakka. Tiedän kyllä että ne on keksitty jo ennen anoppiani, mutta kun hänelle jo yhden pullon ottaminen on juomista ja yhden tupakan polttaminen on kunnon polttamista.
Ja kysymys ei ollut siitä että anopin pitäisi lutviutua tuhon kaavaan vaan se että ihmiset ottavat silloin tällöin eikä se ole enää nykyisin niin kauheaa kuin ennen.
En kilpaile anoppini kanssa hänen pojastaan, koska tiedän että hän rakastaa minua ja olemmehan sentään naimisissa.
Ja olenhan hänen lapsensa äiti.
Ehkä tuo äskeinen viesti oli hiukan väärin kirjoitettu, tarkoitukseni oli vain kertoa että olisin toivonut anoppini silloin hyväksyvän minut sellaisena kuin olin.
Eikä olisi tuominnut, sillä joskus voi ulkokuori pettää. Kuten minulla oli ja on.
Ensivaikutelma on tärkein, tiedän kyllä, mutta minä olen sellainen ihminen että minuun on vaikea tutustua heti ja vie aikaa ennen kuin luotan kehenkään ihmiseen.
Joten olisin halunnut aikaa enkä tuomiota heti ensi kättelyssä.
Kun siskoni pääsi miniäksi 1967, hän esitti usein radikaalia.
Yksi esitys oli; piipunpoltto anopin olohuoneessa vierasruokapöydän edessä tuolissa kiikuen jalat ruokapöydällä.
Anoppi ja appi ottivat siitä kuvan, pistivät kauniisiin kehyksiin ja kuvan esille olohuoneen hyllykköön. Appi hankki vieraspiipun omalla telineellä ja se asetettiin kuvan viereen.
Vaikka siskoni oli minua kaksi vuotta vanhempi, hän ei koskaan tajunnut asian ydintä.
Anoppi muuttui hänen silmissään vanhaksi kalkkikseksi, jota piti pistellä aina jostain.
Ihme ja kumma, avioliitto kesti 21 vuotta, sitten mies löysi uuden ja haki ”kotoa” vaatteensa siskoni ollessa töissä.
Muu pesäero ja avioero jäivät siskon haettavaksi, miehensä ei vaivautunut, avioitui kyllä heti siskon haettua eron, uuden naisensa kanssa.