miten työ ukkelit että otukset ootte erosta selevinny ?
et saisin tän miehen lokiikkaan sopivaksi (etten vuan löyä tätä avioero/avoeropalstalta)..:)
niin milläskonsteil työ ukkelit ootte siit otuksest eroon päässy?
et saisin tän miehen lokiikkaan sopivaksi (etten vuan löyä tätä avioero/avoeropalstalta)..:)
niin milläskonsteil työ ukkelit ootte siit otuksest eroon päässy?
Vastaukset 14
Vanhimmat
ei viisasta, mut menee se niinki..
Ja muuta ei tarvittu.
Omasta erosta alkaa oleen jo se 3 ja puol kuukautta, enkä kyllä olisi mitenkään valmis vielä uuteen suhteeseen.
Joten me Hymyn:) kanssa odotellellaan vastauksia.
Lisään hymyn puolesta ksysymyksen vielä, että kuinka kauan on mennyt päästä yli erostanne?
Joku viisas sanoi että niin monta vuotta kestää päästä eron ylitse kokonaan kun on yhessä olo vuosia ollut.
Tiä sitte pitääkö paikkaansa...
...että veisi viisi vuotta päästä irti.
Voisin allekirjoittaa sen väitttämän. Parisuhde oli tosin monin verroin pidempi, mutta nyt viiden vuoden jälkeen on hyvä olla...yksinkin... vaikka ottaisin heti miehen, kun vaan sattuisi sellainen sielunkumppani vastaan tulemaan...niin kun olisi vielä vapaa kaiken lisäksi...(yhteen varattuun äskettäin jo törmäsin)
Teknisestihän otuksista eroon pääseminenhän on helppoa, mutta jos et ole varma asiastasi suosittelen vaikka parisuhdekurssia...
Ei nimittäin ole helppoa löytää uutta puoliskoa... ja erakoiksihan meitä ei ole luotu....
...niin olen siis sellainen naispuoleinen OTUS
kumpi on jättänyt millä tavalla ja kuinka pitkä suhde.kyllä siihen
menee oma aikansa kun mietiskelee joka kantilta sen asian läpi hikisenä yön hiljaisuudessa kiroillen kyllästymiseen asti.
siitäkin, että miten ja mistä syistä erotaan.
Itellä puoli vuotta oli hemmetin vaikeaa, töissä v.....i ja kotona masenti, mitään ei saanu aikaseks.
9 kk kun oli kulunut niin pikkasen alko helpottaa mutta sittenhän se peruttiinkin koko homma ja helpotti vielä enemmän.
En todellakaan halua muistella eronjälkeistä aikaa. Mites se sanalasku: Sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee.
oisinna halunnunna teijän otuksienki mielipitteit.. "opiksi ja ojennukseks" ..
mittee selevinny.. konsteill .. kuten bb kyseli mittei kauan mennee ..
Mulla kesti kuusi vuotta päästä eroon ukosta...ja siittä on nyt sitten kulunut viisi vuotta.
Koittakaahan vaan saada tästä selvää. Muutama 'laastari' tuli heitettyä menemään ja meinasin mennä ittekin.
neljän vuoden juttua.
Ja yksi perkuleen parin viikon tapailuntynkä kummittelee mieles vieläki, vaikka siitä on jo reippaasti yli vuosi aikaa :/
Millä keinoilla yli? No itellä sellasta mietiskelyä, päiväkirjaan kirjottamista, hiljaiseloa yleensäkkin. Kun en oo oikein sellanen, joka lähtis parantamaan tämmösiä asioita juhlimalla/ riekkumalla yöelämään. Yöelämä kutsui sitten kun taas oma polla oli sen verta kunnossa, että tuli lähdettyä hyvällä mielin liikenteeseen. :)
mutta mulla asiaan vaikuttaa enemmän se, miten ero tapahtui kuin varsin toinen osapuoli. Tai kaikista kovin asia oli sen suhteen laatu ja tämä syyllisyys omasta tyhmyydestä.
Onneksi kyse ei sentään ollut avio- vaan avoerosta. Ja sitä avoliittoa kesti muuten tasan yhden viikonlopun :) Mutta muutoin pitkähkö ja merkityksellinen suhde se oli, nykyään ajatellen jopa hyvässä.
Mutta "onneksi" mulla on tässä ollut muitakin - paljon isompia - murheita, niin ovat asiat menneet uuteen tärkeysjärjestykseen.
Uutta suhdetta ei pysty... kohta kaksi vuotta erosta eikä vieläkään voi edes ajatella. Ahistaa...
Eikö kukaan miehistä (tai naisista) ole käyttänyt ammattiauttajaa? Ymmärrän kyllä, ettei sellaista asiaa täällä varmaan halua levitellä, mutta kun suomalainen mies varsinkin on niin altis tarttumaan pulloon että jos ryyppyvaihe meinaa pukata niskaan, niin todellakin suosittelen avun hakemista ulkopuolelta.
Kavereiden kanssa on hyvä jutella, mutta he eivät välttämättä jaksa ymmärtää enää pitemmän ajan jälkeen.
varmastikaan auta...ööh jossain määrin liikaa nautittuna, siitäkin tulee 'paha' olo. Ite olen vaan kääriytynyt omaan kotokoloon ja etsinyt itelleni mukavampaa puuhaa.
Teen kaikkea semmoista mistä hyvä mieli tulee ja nykyään tätä nettikirjoitteluakin vois sanoa harrastukseksi.
Tämä nyt sitten on sitä laastarinlaittoa mulla.
Olin kokonaan ilman viinaa, kävin vaeltamassa, tein väikkärin, iskin naisia ja kävin huorilla. Mukavaa aikaa näin jälkikäteen ajatellen vaikkei se silloin siltä tuntunut mutta kai se on niin, että lauluja syntyy kun vituttaa.