voi solmia suhdetta, joka kestää pitemmän päälle? Sehän on täysin absurdi - jo pelkkänä ajatuksena.
Ajatusmaailma? Harrastukset? Mieltymykset? Elämän kokemus?
Ei toimi. Ei kumminkaan päin. Harjoittelumielessä tietty jonkin aikaa, mutta ei muuten. piste.
Ajatusmaailma? Harrastukset? Mieltymykset? Elämän kokemus?
Ei toimi. Ei kumminkaan päin. Harjoittelumielessä tietty jonkin aikaa, mutta ei muuten. piste.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Miehelle tuskin ongelma.
hauska nähdä nelikymppinen (keski-ikäinen) mies kyläilemässä tyttöystävän frendien ja näiden poikakavereiden luona. Festareille telttailemaan mies varmaan lähtisi ilomielin! Kiva olisi kuulla jonkun suusta kommenntti: "ai sä oot ottanu isäs mukaan".
Iso ikäero on naurettava, on se kummin päin tahansa. Pitkällä tähtäimellä se ei toimi. Aikuiset miehet tekevät itsestään naurettavia haikaillessaan parikymppisiä. Tytöt nauravat papparaisille, muistelkaa vaan omaa 20v ikäkauttanne jolloin jo kolmekymppisetkin olivat "vanhoja" omasta mielestä.
että jos mies olisi isäni ikäinen niin LOL ...
Itse asiassa käymme isäni kanssa usein syömässä, kahvilla tms. ja joskus tulee mieleen että jotkut katsovat idealla "nuori vaimo ja vanhempi aviomies".
Ikä mitään mutta kun lasiin tulee miehelle 71 ja vaimo noin 50 niin siinä on tulevaisuus vähissä.
joo tai ei. Jos äijä on tosi sitkeä voihan se elää pitkäänkin niin kuin esim. tämä sotasankari jalkaväenkenraali Ehnrooth, sehän täytti melkein 100 vuotta ennenkuin kuoli. Tyyppi meni vasta jonkun verran yli viiskymppisenä naimisiin jonkun tanskalaisen aatelisnaisen kanssa ja perusti perheen. Nyt kun se kuoli muutama vuosi sitten sen yli nelikymppinen tytär kertoi telkkarissa sen elämästä. Että voihan se joskus olla noinkin, heh.
Tuo ihmisten keskimääräinen elinikä tulee muuten kasvamaan lääketieteen kehittyessä, näin se on tehnyt tähänkin asti ja täähän on kyllä päättäjienkin tiedossa. Sen takia esim. eläkeikää tullaan aivan varmasti nostamaan tulevaisuudessa. Eli nyt kolmekymppinen voi unohtaa todennäköisemmin pääsyn eläkkeelle 62-vuotiaana. Tämän hetkiset säännöt tuskin pätee enää silloin..
Ei mahdotonta, mutta epätodennäköistä. Sehän riippuu ihmsiten arvoista. Jos mies arvostaa ulkoista kauneutta sekä omaishoitoa ja nainen muhkeaa perintöä, se saattaa toimiakin. Tai jos mies etsii itselleen äitiä ja nainen uskottelee itselleen olevansa ikuinen teini.
Onhan noita, minunkin isovanhempani olivat.
Isovanhempasikin olivat..
"We want more,we want more..!!"
40-luku, jolloin kaikki alkoi, oli vähän toista kuin 2000-luku. Mummo oli vielä virkeä työikäinen, kun päätyi yli 80-vuotiaan dementoituneen ukkini omaishoitajaksi. Lopulta mummoltakin petti terveys. Tiedä nyt sitten siitä suuresta rakkaustarinasta, mutta perin opettavaista kylläkin.
Vaikka olisin sinkku, minun olisi lähes mahdotonta kuvitella tulevani onnelliseksi itseäni puolta nuoremman neitokaisen kanssa. Luulen, että suhde perustuisi silloin johonkin muuhun kuin syvälliseen henkiseen yhteyteen.
Se oli heidän rakkaustarinansa..
Itse samoilla linjoilla tuo henkisen yhteyden("sielujen liitto") kanssa..Jokainen joka on saanut sen kerran kokea,tietää ettei muita vaihtoehtoja enää ole;)
Minäkin ajattelin ennen noin ja kuinkas sattuikaan. Ihastuin itseäni huimasti nuorempaan. En tunne itseäni ollenkaan vanhaksi hänen seurassaan HENKISESTI. Mutta enpäs tiedä, jos pitäisi jotain fyysistä harrastaa hänen kanssaan. Tulisi rimakauhu. En todennäköisesti kelpaisi hänelle. Joten parempi unohtaa lähempi tuttavuus. Jos olisin nuorempi en hetkeäkään jättäisi käyttämättä hänen kanssaan;)
tai sitten ei. Kai se riippuu niin kustakin ihmisestä. Ihmiset kun on yksilöitä.
Ennen vanhaanhan se oli ihan yleistä että suhteessa mies oli selvästi vanhempi kuin nainen, johtukohan se noista perinteisemmistä arvoista: miehen piti ottaa vastuu perheestään sekä elatuksesta ja nainen oli monesti kotona. Yleltä tuntuu tulevan kesällä paljon noita vanhoja mustavalkoisia suomalaisia elokuvia. Olen joskus jopa yrittänyt katsoa niitä ja huomannut että niissä asetelma on aina sama:
nuori kaunis vähän yli 20 v neito ja paljon vanhempi mies, monesti joku keski-ikäinen nelissäkympissä oleva mies.
Kyllä minä kuvittelen löytäväni sielunkumppanin minua nuoremmasta miehestä. Ihan tarpeekseni olen kokeillut minua vanhempia. Ne järjestään haukkuu vaan jokskuin eikä tajua ollenkaan. Vissiin olen joltain muulta vuosituhannelta kotoisin. Niin perkeleen huonoa vastakaikua olen saanut. Kyllä asenteet voivat jollain olla niin kaukana, että tunnen itseni todellakin aika hurjapääksi... ja niinhän minua on moitittukin. En todellakaan osaa olla patavanhoillinen, vaan on sellainen olemisen sietämätön keveys. Elämää ON niin paljon kuin sitä jäljellä eikä kukaan voi tietää miten lopulta on. Eikä tämä tarkoita mitään metroa...
Semmoiset miehet, jotka sanoo minun ikäisenä, ettei halua enää lapsia tai edes sitoutua, paljastavat vain itsestään sen, ettei ole nauttineet, tuskin osaavat nauttia edes elämästään.
Perkele, olen puhunut.