Tämä on niin vaikea aihe.Lapseni ja elämäni rakkauden kuolema.
Vieläkin tuntuu niin pahalta,että välillä purskahdan itkuun ikävästä.En ole toisaalta masentunut,mutta välillä tämä vie minulta jalat alta.Olen nk. sopinut itseni kanssa että on lupa itkeä kun siltä tuntuu yleensä iltaisin kun lapseni nukkuu.Itku helpottaa,jonka jälkeen menee useita päiviä hyvin. :)
Olen jatkanut elämääni eteenpäin ja asiat on meillä hyvin.
Toivoisin pojan isän vanhemmilta yhteyden ottoa,vaikka siltä suunnalta tuli vaan syytöksiä,syytöksen perään.Poika kaipaa heitä,toivon että he sen ymmärtävät,vaikka eivät tunne.
Vieläkin tuntuu niin pahalta,että välillä purskahdan itkuun ikävästä.En ole toisaalta masentunut,mutta välillä tämä vie minulta jalat alta.Olen nk. sopinut itseni kanssa että on lupa itkeä kun siltä tuntuu yleensä iltaisin kun lapseni nukkuu.Itku helpottaa,jonka jälkeen menee useita päiviä hyvin. :)
Olen jatkanut elämääni eteenpäin ja asiat on meillä hyvin.
Toivoisin pojan isän vanhemmilta yhteyden ottoa,vaikka siltä suunnalta tuli vaan syytöksiä,syytöksen perään.Poika kaipaa heitä,toivon että he sen ymmärtävät,vaikka eivät tunne.
Vastaukset 2
Vanhimmat
lapseni isän kuolema .
sillä tuntuu ettei lapsesi isovanhemmat yhteyttä ota..ainakaan tarpeeksi pian. Mitä pidempi aika kuluu niin sitä raskaammalta se pojastasi tuntuu.
Nyt vain itse soitat heille tai kirjoitat kirjeen. Jos on poikasi isovanhemmilla yhtään sydän paikallaan niin LUULISI heidän alkavan kanssakäymiseen poikasi kanssa pyyntösi jälkeen, sillä onhan poikasi heidän jälkeläisen jälkeläinen. Voimia sinulle ja pojallesi :)