vaan voi unohtaa, vaikka haluaisikin...
aikaa tästä jo on melkein 10 vuotta, mutta vieläkin mieltä kaihertaa anopin sanat jossain riidassa miehelleni, että "eihän se tyttö edes peri mitään!"
ja samalla haukkui jotain isäni tekemisiä ja tekemättä jättämisiä...Silloin ei oltu vielä naimisissa, mutta jäivätpä nuo sanat mieleen ja siellä näyttävät pysyvän.
Samaan sarjaan menee myös eräs kahvipöytäkeskustelu, olin kuin ilmaa jossain vaiheessa tälle armaalle anopille, niin tämä puhui miehelleni että eikös se naapurin Minna olisi ollu niin mukava tyttö, ilonen ja nauravainen....ja minä istun vieressä ja saan kuunnella tällaista keskustelua...ja sitten tämä ihana anoppi ihmettelee kun en ole hänelle mielin kielin....
Sattuu vaan olemaan niin että hänen poikansa rakastaa minua, ja minä häntä, ja harmi jos se anoppia haittaa!!! nyt 12 vuotta jo yhdessä olemme olleet, ja vauvakin tulossa...että ei ollut naapurin Minnasta mihinkään, perintöineen kaikkineen.
aikaa tästä jo on melkein 10 vuotta, mutta vieläkin mieltä kaihertaa anopin sanat jossain riidassa miehelleni, että "eihän se tyttö edes peri mitään!"
ja samalla haukkui jotain isäni tekemisiä ja tekemättä jättämisiä...Silloin ei oltu vielä naimisissa, mutta jäivätpä nuo sanat mieleen ja siellä näyttävät pysyvän.
Samaan sarjaan menee myös eräs kahvipöytäkeskustelu, olin kuin ilmaa jossain vaiheessa tälle armaalle anopille, niin tämä puhui miehelleni että eikös se naapurin Minna olisi ollu niin mukava tyttö, ilonen ja nauravainen....ja minä istun vieressä ja saan kuunnella tällaista keskustelua...ja sitten tämä ihana anoppi ihmettelee kun en ole hänelle mielin kielin....
Sattuu vaan olemaan niin että hänen poikansa rakastaa minua, ja minä häntä, ja harmi jos se anoppia haittaa!!! nyt 12 vuotta jo yhdessä olemme olleet, ja vauvakin tulossa...että ei ollut naapurin Minnasta mihinkään, perintöineen kaikkineen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
anoppi pääsevänsä jotenkin osalliseksi toisten,esim. naapurin perinnöistä?? Asioista,jotka ei hänelle kuulu sitten millään..Huomaa kirjoituksestasi anopistasi,mikä elämässä hänelle tärkeintä:raha. Ei ihmissuhteet tai toisten tunteet.
joillakin. muut asiat on sitten sivuseikkoja.
minua ei kyllä sais istumaan tuommosessa anoppilassa sekuntiakaan,kun tietää mitkä ajatukset anopilla.
Ei edes oma poika tärkeä,kun voi vapaasti haukkua tämän vaimoa. Rahaa voi omistaa ja se on elämässä aika elinehto,mut sen kanssa pitäis osata myös käyttäytyä.Eikä arvottaa ihmisiä sen mukaan,miten paljon sitä on kelläkin. t. nuori nainen
runsaasti olekaan kyläillyt, mitä nyt pakolliset kuviot. mieheni on kyllä äidilleen antanut suoraa palautetta asioista, mutta minkäs sille pohojalaaselle jäärälle teet. itse olen siitä ylpeä että olen omalla työnteollani pystynyt hankkimaan (mieheni kanssa) meille yhteisen kodin ja leipää pöytään, ei siihen ole perintöjä tarvittu, eikä tarvita. ei sillä anopillakaan sitä omaisuutta liiemmin ole, jospa onkin katkera siitä ja toivoi että poikansa olisi edes nainut rahaa...
silloon aikoonas kaivaa taskusta markka anopilles ja sanua "Tuas on, ettei koirat kuseksi köyhän kintuulle. "