Ollaan tunnettu mieheni kanssa kolmisen vuotta josta puoli vuotta seurusteltu. Minkäänlaista deittailuvaihetta meillä ei ikinä ollut, jotenkin vaan huomasimme olevamme enemmän ja enemmän yhdessä, myös muita seurustelukumppaneita meillä on ollut tuttavuutemme aikana.
No mutta siis asiaan. Tuntuu, että haluan ulos tästä suhteesta. Jos tätä nyt suhteeksi voi edes sanoa. En tunne miestäni kohtaan enää mitään. En välitä hänestä ja siitä miltä hänestä tuntuu. Seksikään ei tunnu enää miltään. En uskalla lähteä koska pelkään että teen virheen, pelkään että tulen katumaan. Yhtä ihanaa miestä en varmaan toista kertaa tule löytämään. Hän tekee kaikkensa mun eteen, mutta mä en osaa arvostaa.
Mies edelleen yrittää tehdä kaikkensa eikä halua päästää musta irti. Välillä oon ihan varma että tämä on mun elämäni mies, hetken päästä ihan täysin toista mieltä. Rasittavaa!
Läheisyys ja hellyys on loppunut aikaa sitten.
Mikä ihme meitä muka pidättelee yhdessä, eihän meillä ole enää mitään puhuttavaa tai mitään yhteistä tekemistä, eikä siis niinku mitään yhteistä!!
Ehkä mä pelkään myös yksinjäämistä.
Tässäpä tämä pääpiirteittäin, toivottavasti saitte selkoa ja jaksatte asiallisesti kommentoida!
No mutta siis asiaan. Tuntuu, että haluan ulos tästä suhteesta. Jos tätä nyt suhteeksi voi edes sanoa. En tunne miestäni kohtaan enää mitään. En välitä hänestä ja siitä miltä hänestä tuntuu. Seksikään ei tunnu enää miltään. En uskalla lähteä koska pelkään että teen virheen, pelkään että tulen katumaan. Yhtä ihanaa miestä en varmaan toista kertaa tule löytämään. Hän tekee kaikkensa mun eteen, mutta mä en osaa arvostaa.
Mies edelleen yrittää tehdä kaikkensa eikä halua päästää musta irti. Välillä oon ihan varma että tämä on mun elämäni mies, hetken päästä ihan täysin toista mieltä. Rasittavaa!
Läheisyys ja hellyys on loppunut aikaa sitten.
Mikä ihme meitä muka pidättelee yhdessä, eihän meillä ole enää mitään puhuttavaa tai mitään yhteistä tekemistä, eikä siis niinku mitään yhteistä!!
Ehkä mä pelkään myös yksinjäämistä.
Tässäpä tämä pääpiirteittäin, toivottavasti saitte selkoa ja jaksatte asiallisesti kommentoida!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hei ,olen sitä mieltä, et kannattais ottaa lomaa tai etäisyyttä..vois funtsii tuntei yksiksein ja jos jotain ikävää tai kaipausta tuntee, niin palaa takasin suhteeseen..Itse en ois moisessa suhteessa,,Kyllä etsivä löytää, joten semiä sinulle!
miehestä, etkä tunne häntä kohtaan mitään, niin miten ihmeessä lähteminen voisi olla virhe??
Että jos joskus myöhemmin tuleekin tunne että olis sittenkin pitäny vielä yrittää? Joskus on käynyt niin että olen jättänyt ja katunut sitä jälkeenpäin...
Ei kannata ainaskaa taukoa ottaa, koska tauon aikana toinen teistä takuulla tulee käymään vieraissa. Sitten sen jälkeen kun mukamas yhteen menee alkaa tulla kysymykset pinnalle että kenen kanssa ja millä jailla ja tuleeko se tapahtumaan uudelleen. Kokemuksesta tiedän. Se kannattaa lopettaa kerrallaan tai sitten yrittää puhumalla ja hellimisellä tulla toimeen.
Mieti mistä asioista sinä haluaisit puhua ja ala puhumaan, jos mies ei ala puhumaan niin todella teillä ei ole mitään puhuttavaa. Ehdota jotain yhteistä tekemistä ja raahaa mies mukaan. Voisit myös kertoa miehelle että toivoisit teille yhteistä tekemistä ja puhumista, miten olisi matka jonnekin mökille missä ei ole muita häiriöitä, missä on tavallaan pakko tehdä ja olla ja puhua yhdessä.