Oon kaukosuhteessa, ja mieheni miettii tiedänkö mitä haluan... Koska hänen mukaansa salailen asioita ja olen niin nuori (ikäeroa 10vuotta) ja kaunis, että saisin kenet vaan. Niin varmasti (jep jep), mutta ihan sama, koska olen rakastunut häneen, eikä mulla ole mitään aikeita päästää irti.
Tällä kertaa hän hermostui, koska olin käymässä hänen luonaan ja viivyin 6 päivää. Kerroin etten voi olla pidempään, en saa töistä enempää vapaata. Minun piti tavata myös vanhoja kavereitani, jotka asuvat lähellä häntä, mutta sen sijaan olin hänen kanssaan koko ajan. Mieheni luota lähdettyä jatkoin lomailua siskoni kanssa toisessa maassa. Mies suuttui, koska en ollut kertonut lomastani siskoni kanssa, ja hän olisi halunnut minun viipyvän pidempään luonaan. Minäkin olisin halunnut olla hänen kanssaan, mutta olin luvannut matkan siskolleni aikoja sitten.
Mieheni mielestä en siis kerro tarpeeksi, koska en pitänyt tuollaisen asian kertomista tarpeellisena. Nyt harmittaa, etten kertonut, mutta toisaalta, ei se olisi mitään muuttanut. Mulla on kuitenkin oma elämäni elettävänä, niin kuin hänelläkin, enkä voi aina tehdä niin kuin hän haluaisi, enkä aina edes niin kuin itse haluaisin...Tällä hetkellä hän ei tiedä haluaako nähdä minua sittenkään ennen kuin muutan toiselle puolelle maapalloa muutamaksi kuukaudeksi syksyllä.
En tajua, meillä on kaikki ollut tosi hyvin, kumpikaan ei vahdi toistensa tekemisiä, ja yhdessä on aivan uskomattoman ihanaa. Myös miehen mielestä...
Mistä siis mättää? Mitä teen väärin? Vai onko mieheni mustasukkainen vapaudestani? Apua!
Mitä tekisitte tilanteessani?
Tällä kertaa hän hermostui, koska olin käymässä hänen luonaan ja viivyin 6 päivää. Kerroin etten voi olla pidempään, en saa töistä enempää vapaata. Minun piti tavata myös vanhoja kavereitani, jotka asuvat lähellä häntä, mutta sen sijaan olin hänen kanssaan koko ajan. Mieheni luota lähdettyä jatkoin lomailua siskoni kanssa toisessa maassa. Mies suuttui, koska en ollut kertonut lomastani siskoni kanssa, ja hän olisi halunnut minun viipyvän pidempään luonaan. Minäkin olisin halunnut olla hänen kanssaan, mutta olin luvannut matkan siskolleni aikoja sitten.
Mieheni mielestä en siis kerro tarpeeksi, koska en pitänyt tuollaisen asian kertomista tarpeellisena. Nyt harmittaa, etten kertonut, mutta toisaalta, ei se olisi mitään muuttanut. Mulla on kuitenkin oma elämäni elettävänä, niin kuin hänelläkin, enkä voi aina tehdä niin kuin hän haluaisi, enkä aina edes niin kuin itse haluaisin...Tällä hetkellä hän ei tiedä haluaako nähdä minua sittenkään ennen kuin muutan toiselle puolelle maapalloa muutamaksi kuukaudeksi syksyllä.
En tajua, meillä on kaikki ollut tosi hyvin, kumpikaan ei vahdi toistensa tekemisiä, ja yhdessä on aivan uskomattoman ihanaa. Myös miehen mielestä...
Mistä siis mättää? Mitä teen väärin? Vai onko mieheni mustasukkainen vapaudestani? Apua!
Mitä tekisitte tilanteessani?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Aikuinen ihminen ei tarvitse kumppaninsa lupaa tekemisilleen, mutta on kohteliasta kertoa suunnitelmistaan etukäteen. Sinä et ole näin tehnyt.
Oikeassa olet, olisi pitänyt kertoa. Niin en kuitenkaan tehnyt, joten mitä voin tehdä nyt? Anteeksi jo pyysin...
Reaktiona oli, että "älä pyydä anteeksi, nytpä tiedän miten tässä toimitaan."
jos mies ei mainintsisi matkasuunnitelmista. Lupaa ei tarviis kysellä mutta korrektia on kuitenkin mainita suunnitelmista.
Juoksisin ja lujaa. Tyyppi kuulostaa siltä että yrittää pikkuhiljaa kietoa kahleita ympärillesi, ettei sinulla saisi olla vähääkään omaa elämää.
että et kertoisi tapailukaverillesi, jos olet menossa ulkomaille asti lomalle? Mun mielestä miehellä oli ihan syytä olla asiasta ihmeissään.
oli ulkomailla ja tyttö palasi kotimaahan, en ihan tainnut tajuta alkuperäistä - mutta väitti silti, ettei hänellä ole enää lomaa, vaikka olikin.
Tosiaan, ko.mies asuu ulkomailla ja jatkoin lomailua muualla ulkomailla... Onneksi saimme asian selvitettyä mieheni kanssa, tyhmää multa kun en kertonut, mutta opinpahan taas jotain.
Sinähän kerroit, ettet sa vapaata töistä enempää, ja kuitenkin olit saanut eli jo siinä valehtelit miehellesi.
Kyllä, jos on "suhteessa", on kohteliasta todellakin keskustella suunnitelmistaan sillä miltäs tuntuu, jos seuraavan kerran miehesi sanoo sinulle, että: "Sorry, kun matkustit turhaan oveni taakse, unohdin kertoa etten ole kotoa"
Perusperiaate on, että tekee toiselle sitä, mitä haluaa itselleen tehtävän...siinä mielessä jopa raamattu on oikeassa :D
Kiitos kommenteista.
Oikeassa olette, pienistä asioista kasvaa helposti suuria, ja erityisesti kaukosuhteessa luottamus on äärimmäisen tärkeää. Lesson to learn...