Mitä te teette tilanteissa, joissa tarjoillaan viineriä, pullaa, höttöleipää meetwurstilla ja kahvia kermalla? En nyt tarkoita juhlia vaan esimerkiksi suht arkisia kokouksia ja palavereja.
Kieltäytyminen on ainakin minulle vaikeaa, etenkin kun joskus se on herättänyt huomiota. Enää en edes pidä sellaisista rasva- ja kaloripommeista, koska tein elämäntaparemontin pari vuotta sitten. Kakkujen ym. syöminen saa aikaan sekä äklön olon että lievähkön morkkiksen.
Kieltäytyminen on ainakin minulle vaikeaa, etenkin kun joskus se on herättänyt huomiota. Enää en edes pidä sellaisista rasva- ja kaloripommeista, koska tein elämäntaparemontin pari vuotta sitten. Kakkujen ym. syöminen saa aikaan sekä äklön olon että lievähkön morkkiksen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kuka sitä edes huomaa, jollet itse tee siitä numeroa? Eihän sitä tarvitse sanoa muuta kuin, että eipä nyt tee mieli. Kermat voi kahvista jättää pois ja juoda vaikka mustana tai sitten ottaa teetä. Onpa ongelma.
Mistä on peräisin tämä: "Kermat voi kahvista jättää pois ja juoda vaikka mustana tai sitten ottaa teetä. Onpa ongelma."
Kaikissa palavereissa ei sattumoisin välttämättä ole teetä tarjolla, ja joissakin palavereissä kuppiin on jadettu kermaa ennen palaverin alkua. (näin ainakin meillä)Että eipä siinä oikein auta teetä ruveta tinkimään!
että joku kaatelee toisten kahveihin kermaa ennakkoon kuin vahingossa. Automaattikahvissa on se riski, kun kone sekoittaa juoman valmiiksi. Oisko käynyt niin ettet osaa avata suutasi, ja joku luulee että juot kahvin kermalla, kun on sen joskus niin tuonut etkä oo saanut sanottua että ei kiitos, väärin meni? Itse juon jokus maidolla joskus mustana, ja joka kerta kyllä sanon mitä haluan. Ja ne pullat ja muuta: Voihan ottaa ja haukata kerran ja jättää, ja voi olla ottamatta, ei tartte olla laumasielu. Sama siinä kahvissa ja teessä; voi olla ilman tai jättää kuppiin.
Mun entisessä työpaikassa oli tuo ongelma, eli palavereissä ei ollut muuta juotavaa tarjolla kuin limpparia ja kahvia (en juo kahvia). Eli kovasti ei vaihtoehtoja jätetty. Toisaalta silloin en tarkkaillutkaan painoani millään tavalla..
Onko näitä kokouksia sitten niin usein että niihin dietti tai ruokavalio kaatuisi..? Pulla kerran viikossa tuskin maata kaataa (koitat vielä valikoida mahdollisimman pienen pullan) ja jos kerman saa itse laittaa niin laittaa aivan pikkiriikkisen tirauksen. Leipiä tuskin kukaan tuputtaa ja jos tekee niin aina voi sanoa ettei ole nälkä tai että on omat eväät.
Itsekin usein istun palavereissa joissa on viineriä jne... Ihan nätisti vaan olen jättänyt syömättä.Ja jos on liikaa tehnyt mieli, niin olen syönyt. Ei siitä turhia kannata stressailla. Kunhan tekee asian itselleen selväksi.
Olinpa taannoin eräässä helsinkiläisessä yrityksessä palaveeraamassa, ja täytyy sanoa, että aivan mahtavat "aamukahvit." Oli mansikoita, "ruisleipäleivoksia", banaania, kiivejä jne...Erittäin tervetullut muutos tähän viineripalaverimaailmaan.
Tuo hedelmätarjoilu palavereissa on hyvä juttu. Sitä saisi useampikin firma harrastaa noiden kaloripommien sijasta. Yksi hyvä keino jota itse käytän välttyäkseni noilta pommeilta on tyytyä juomaan VETTÄ jota myös on usein tarjolla palaveripöydässä. Leipää otan myös jos se on ruisleipää, vehnäsämpylät jätän ottamatta.
Minä ainakin itse sanon vaan kohtelaiaasti "ei kiitos" tai että "pelkkä kahvi riittää". Jos aletaan maanittelemaan, sanon vain, että olen syönyt kyllälti ilmelää viimeaikoina tai että ei tee mieli, kiitos vaan. Tärkeintä on että itse uskoo siihen, mitä sanoo. Jos olet itsekin kahden vaiheilla, et kuulosta uskottavalta ja silloin se todella herättää huomiota. Napakka ei kiitos ja sillä siisti.
Tiedän tuon, että aina ei ole niin helppoa sanoa EI KIITOS niille rasvapommeille. Jotkut asiakkaat ottaa sen lähes loukkauksena kun 'ovat varta vasten käyneet ostamassa' jne. Mutta itse olen nyt usemman kk ottanut tiukan linjan ja sanon että olen kasvissyöjä ja vältän kahvileipiä. En juo myöskään kahvia.
Alun takeltelun jälkeen alkaa homma pelaamaan ja monesti jos tavataan uudestaan samassa palaverissa, on tarjolla jo teetä ja pieniä salaattileipiä ;)
Ja itse pidän mukana vesipulloa, siitä kaadan lasiin oman juoman jos ei ole muuta kun kahvia &viinerit tarjolla.
Yritän olla tekemättä numeroa ja siirryn puhumaan 'asiaa', näin asia nopeasti unohtuu ettei 'poikkeava' syö sitä rasvapommia.
Pahempaa on ulkomaanmatkoilla kieltäytyä päivällisillä jne syömästä, mutta silloin yritän ottaa kaikkea mahdollisimman vähän, syödä hitaasti jne.
Yhdyn siihen kirjoittajaan joka ihmetteli mikä ongelma tuo oikein on? Jo on omituinen työyhteisö jos "ei kiitos" herättää huomiota! Itse juon teetä eikä se ole koskaan ollut ongelma, kyllä nykyään joka palaverissa on teetä saatavilla eikä kukaan kiinnitä mitään huomiota siihen mitä toiset syövät tai juovat. Jos jonkun mielestä siinä on jotain erityistä, heidän kannattaisi hankkia elämä ja keskittyä vaikka siihen miksi se kokous on.
Miksei voi kieltäytyä?
Ja miksi jotkut kuvittelevat, että
A) ei ole olemassa mitään muuta kahvileipää kuin pullaa ja viinereitä
B) kaikki niitä syövät
C) on henkilökohtainen loukkaus, jos ei syö
Vika ei ole kieltäytyjässä vaan tarjoajassa. Vähän jälkeenjäänyttä käytäntöä nykymaailmassa ja varsinkin bisnesmaailmassa.
Entäs jos joukossa on diabeetikko?
Tai joku allergikko? (viinereissä on usein marjoja ja hedelmiä)
Tai ei voi syödä hiivaa tai vehnää? (candida)
Keliaakikko? NÄitähän riittää...
Näitä itsekin palavereissa mietiskelin ja hammasta purin ja join kahvia mustana kun muut mussuttivat sitä pullaansa...
Mutta kummasti auttaa kun avaa suunsa...
Siis näille kysymykseni ihmettelijöille: kyseessä ei ole ollenkaan niin paha ongelma kuin olette ehkä ymmärtäneet. Halusin vain keskustella ja saada muiden ystävällisiä kommentteja aiheesta. Niitäkin olen kyllä saanut kiitettävästi, kiitos vastanneille...
Tuohon teeasiaan kommentoisin lyhyesti, että juuri maanantaina olin kokouksessa jossa ei ollut teetä.
Töissä minäkin valitsin (kun olin töissä)tapani mukaan useimmin sen terveellisemmän vaihtoehdon. Kerran oli palaverin alussa tarjolla leivoksia ja siinä vieressä aivan ihana hedelmälautanen, no minä tietenkin otin siitä appelsiinin ja jonkun rypäleen. Toiset söivät leivosta ja koko ajan sain kuulla kuinka outoa on, että joku ei ota näin ihania lakkaleivoksia. Tästä on jo kylläkin aikaa,mutta naisvaltaisessa työpaikassa kateus kukoistaa, täytyy olla vain kohteliaan napakka.
Voi oikesti olla ikävää olla se paikan ainoa joka ei juo kahvia ja syö niitä viinereitä. Itselläni 90% eteen tulevista palavereista menee kaavalla 'ei muuta kun kahvia tarjolla' = voivotellaan kun en ota kahvia ja kun ei olla huomattu varata teetä minulle. Seuraavaksi seuraa naljailua siitä kun en 'ota edes viineri/leivos/kakkua'.
Mutta tosiaan, ongelmahan ei ole minun, vaan niiden jotka eivät tajua että on lupa kieltäytyä. Kerran tosin pomolta tuli haukku, että kuulemma kaupat jäi syntymättä kun olen 'niin vaikee' = ei syö ja juo mitä tarjotaan. No, onneksi vaihdoin työpaikkaa ja muuten, olen mies enkä 'laihduttava nainen'.
Aikanaan olin työpaikassa, jossa oli tuollaisia tarjoiluja silloin tällöin. En ole koskaan erityisesti pitänyt pullasta tms, joten usein ei ihan oikeasti tehnyt niitä mieli. (En laihduttanut tai tarkkaillut painoani tai ollut millään ruokavaliolla.) Silloin kun ei tehnyt mieli, en vain ottanut, ja jos joku kysyi sanoin (rehellisesti), ettei tee mieli. En siitä kukaan meillä sanonut sen enempää, eikä itselleni tullut mieleeni, että tuossa olisi mitään ongelmaa. Ehkeivät muutkaan siihen kiinnittäneet huomiota, koska itse pidin sitä itsestään selvänä ja epäolennaisena asiana.
Jos kieltäydyt niin kuin se olisi sinulle maailman luonnollisin asia (hymy "Voi ei, kiitos", eikä mitään selityksiä), niin ei se yleensä herätä huomioita, vaikka luulet niin. Luultavasti toiset vain arvostavat elämäntapaasi.
...että otan kupin mustaa kahvia ja kaivan laukustani myslipatukan,mitä väliä sillä mitä pöydässä on pötyä,syököön ne joita ne innostaa. Ja vettä kuuluu olla joka palaverissa,jos ei ole,on siitä syytä informoida palvelun tarjoajaa,jos ei äly sitä vertaa pelaa niillä!:)(sekä kuplivaa,että hanavettä)