asumme nieheni kanssa jo seitsemättä vuotta ja meillä on lapsi 5vanha.ruvennut tuleen väittelyitä,aika pahoja jo.esim. tänään mieheni rupes jankuttamalla huutamaan lapselle kun se ei heti mennyt suihkuun.no sai lapsen huutaan raivona.minä menin väliin ja sanoin miestä hulluksi,huudat kuin hullu.siinä varmaan naapuritkin taas oli kuulolla.ei kai pientä lasta itkettää tarvii jos se ei aina heti ole valmis meneen pesulle.minua ukko alkoi haukkuun että teen kuulemma pennusta hullun.kun en kuulemma komenna sitä tarpeeksi.eli se on ite kuin armeijan kapiainen jos pikkuinen ei heti tottele.minä sitä lasta meistä eniten saan katsoa ite mies on vuorotöissä.se lähti taas kotipaikkakunnalle ongelmiamme karkuun yöksi oikein.täällä jäi asiat taas selvittämättä niin kuin aina ennenkin.itse ukko vetää aina lärvit kun töiltään pääsee,sammui viimeksi puisteluparvekkeelle ja loukkasi tyhmä kätensä.no sai sitten sairaslomaa.mitä lie valehtelee omalle äidilleen.sitä ei kuulemma saa sanoa sen äidille,että se päissään loukkasi kätensä.sinne kotipaikalleen se lähtee ongelmia karkuun,sit tulee ihan kuin ei mitään olisi ollutkaan.sekstailukaan ei käy aina silloin vain kun sille itelleen sopii.mä jos teen aloitteen niin kuulemma sanoo välillä että ainako sitä pitää.mitähän tekisin??mä olen työtön niin mitenkä voi itsestään elättää lasta kelalta kai kun kysyisi.loppuisi se lapselle jankuttaminen.ja saisi ukko ryyppäillä itestään.onko pitkästä suhteesta vaikeaa lähteä?kiitos joka jaksoi lukea ajatuksiani.hyvää kesän jatkoa..
suhteessa pelkkää riitaa...
arantar
21022
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kanssa aika sama ongelma.paitsi että lapsi ei ole miesystäväni.meillä mieheni komentaa lasta enemmän kuin minä.ja jos kaikki ei mene hänen sanojensa mukaan niin se kaljapullo löytyy aina hänen silmiensä edestä.kotiin tullessa pyydellään anteeksi ja kerrotaan kuinka pahoillaan hän on.ja minä höppänä annan aina anteeksi.nytkin se tuossa nukkuu humalaansa pois ja aamulla töihin.meillä oli tänään riitaa hänen juomisesta.mieheni piti vain ottaa kotona vähän kaljaa mutta lähti kuitenkin ulos.tyhjiä lupauksia vain antaa minulle.en tiedä kauan tätä jaksan,mutta vaikeata olisi erota.2vuotta yhdessä ja rakastan kuitenkin häntä täydestä sydämestäni.perhoset lentelevät vatsassani aina kun hän tulee kotiin.
Onko siis taloudelliset syyt ainoa asia joka pitää sut tuossa suhteessa?
Jos on, otappa ittees niskasta kiinni ja ala elää omaa elämääsi.
Miksi et hommaa ittelles töitä, niin et olisi taloudellisesti riippuvainen miehestäsi.
Lapsen kannalta voisi olla parempi että eroatte, jos ette pysty sopimaan yhteisistä pelisäännöistä. Lapsen kannalta on aika haitallista, jos aikuiset eivät ole samoilla linjoilla esim. toinen toruu, toinen lohduttaa.
Ei lapselle tarvitse huutaa kuin volgan lautturi, parempaan lopputulokseen pääsee, kun selittää kersalle miksi joku asia pitää tehdä.