Onko tapanasi pitää miehesi kanssa suhdettanne ruotivia parisuhdeistuntoja? Mitä ne antavat sinulle tai suhteellenne?
Osallistuuko miehesi niihin mielellään vai puhutko sinä ja miehesi kuuntelee kiusaantuneena? Myötäileekö miehesi tuppisuuna, jonka luulet tarkoittavan ehdotustesi hyväksyntää? Käykö koskaan niin, että olette keskustelleen jostain ja jälkeenpäin miehesi ei myönnä sopineesi kanssasi koko asiasta?
Jos, niin mistä arvelet tämän johtuvan?
Osallistuuko miehesi niihin mielellään vai puhutko sinä ja miehesi kuuntelee kiusaantuneena? Myötäileekö miehesi tuppisuuna, jonka luulet tarkoittavan ehdotustesi hyväksyntää? Käykö koskaan niin, että olette keskustelleen jostain ja jälkeenpäin miehesi ei myönnä sopineesi kanssasi koko asiasta?
Jos, niin mistä arvelet tämän johtuvan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vai että parisuhdeistuntoja! Kuulostaa pelottavalta. Tuntuu etten kauhean kauaa viihtyisi suhteessa, jossa on parisuhdeistuntoja =D
Keskustelu suhteen tilasta on silloin tällöin paikallaan eikä sen pitäisi olla mikään istunto tai oikeudenkäynti. Tai kidutussessio.
Tarkoitin parisuhdeistunnoilla juuri näitä keskusteluita parisuhteen tilasta. Monet kaverini vertaavat niitä löysässä hirressä roikkumiseen.
No ei tosiaan ole tarvetta pitää parisuhdeistuntoja :D Täällä puhutaan säännöllisesti asioista ja tarpeen mukaan, niin ei tartte kasata jotain tiettyä tuokiota varten puheita xD
Istuntoja on mutta vain silloin kun mies itse niin tahtoo ja tekee aloittaa. Yleensä tarve lähtee siitä hän nalkuttaa jostakin asiasta mitä olen tehnyt :) Ja minua itseäni ei yleensä silloin tekisi mieli käsitellä asiaa. Mutta ei auta itku markkinoilla. :)
Siellä istun silmiäni pyörittelemässä ja istunnot saattaa mennä monituntisiksi. Välillä huudetaan ja välillä sähistään ja tuhistaan ja puhutaan. Ja mä vielä yleensä tirautan itkunkin kun olen niin ärsyttävän herkkä, että menetän balanssini helposti jos joku esim. ilkeilee.
Minun alotteet ja istunnot eivät mene läpi koskaan. Mies ei tee mitään mikä ei huvita. Ja jos väkisin yritän runnoa läpi niin siitä tulee riita.
Niinpä meillä puhutaan kaikesta miehen tahtiin. Piste.
:)
Kymmeniä vuosia parisuhdetta takana. Joskus minulla oli haaveena nämä "parisuhdeistunnot", jossa keskusteltaisiin rauhallisesti siitä, missä mennään ja miltä tuntuu. No, haaveet karisivat kun mies ei ole ollenkaan sen sorttinen, että "puhuisi turhaan" eikä juurikaan innostunut opettelemaan uusia kommunikointitapoja. Nykyään puhutaan parisuhteen tilasta silloin kun menee huonosti tai on joku kriisi päällä. En tiedä onko niistä varsinaista hyötyä. Toisaalta näin pitkässä suhteessa on oppinut kommunikoimaan ja lukemaan toista aika hyvin ja sitä kautta myös ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta ja erilaisia tapoja toimia.