Alan kohta olla kurkkua myöten täynnä tyttöystäväni tapaa kohdella mua. En koe enää olevani parisuhteessa vaan asetelmassa jossa nälvitään, arvostellaan, ei huomioida kuin omat tarpeet, osoitetaan mieltä pikku jutuista ja väitellään ja nahistellaan ihan mistä tahansa.
Välillä tuntuu et tyttöystäväni vaan hakemalla hakee puheistani ja teoistani epäkohtia ja oikaistavaa, vaikka ihan epäolennaisuuksia, takertuu yksittäisiin sanoihin ja vetää niistä väärät johtopäätökset ihan vain saadakseen kinastelua tai riidan aikaseksi.
Usein hän kai pelkää että uudet ihmiset ei tykkää hänestä ja ihan varmuuden vuoksi haukkuu ja arvostelee ensin heitä. Usein kantansa muuttuu kuitenkin myöhemmin. On muutenkin herkkä ottamaan asioita itseensä ja on lukevinaan asioita helposti rivien välistä itseään vastaan. On rasittavaa aina yrittää vakuutella ettei asiat ole niin kuin hän kuvittelee.
Tyttöystäväni "vaatii" paljon huomioita, mikä ilmenee siten että jos hänen mielestään en huomioi häntä tarpeeksi, saan todella ikävää käytöstä osakseni sen jälkeen. Esimerkiks imitointia ja irvailua jostain tavoistani kavereiden edessä, tai sit olen ilmaa loppuillan.
En enää nauti tästä suhteesta vaikka välillä ihan mukaviakin hetkiä on. Mut pidemmän päälle en tahdo elää ihmisen kanssa joka ei ymmärrä keskinäisen kunnioituksen päälle yhtään mitään. Enkä halua elää suhteessa jossa mulle ollaan kateellisia, tai mun odotetaan seuraavan ku koiranpentu vaikka itse ei laiteta yhteisen onnen eteen tikkkua ristiin.
En odota suhteessa mitään luksus kohtelua mutta ajattelen että kumppanini on se kaikista tärkein, tilanteessa kuin tilanteessa. Tässä suhteessa tarkoin harkitsen milloin avaan suuni ja mitä uskallan sanoa.
Oli pakko vähän purnata ku alko ahistaa:)
Välillä tuntuu et tyttöystäväni vaan hakemalla hakee puheistani ja teoistani epäkohtia ja oikaistavaa, vaikka ihan epäolennaisuuksia, takertuu yksittäisiin sanoihin ja vetää niistä väärät johtopäätökset ihan vain saadakseen kinastelua tai riidan aikaseksi.
Usein hän kai pelkää että uudet ihmiset ei tykkää hänestä ja ihan varmuuden vuoksi haukkuu ja arvostelee ensin heitä. Usein kantansa muuttuu kuitenkin myöhemmin. On muutenkin herkkä ottamaan asioita itseensä ja on lukevinaan asioita helposti rivien välistä itseään vastaan. On rasittavaa aina yrittää vakuutella ettei asiat ole niin kuin hän kuvittelee.
Tyttöystäväni "vaatii" paljon huomioita, mikä ilmenee siten että jos hänen mielestään en huomioi häntä tarpeeksi, saan todella ikävää käytöstä osakseni sen jälkeen. Esimerkiks imitointia ja irvailua jostain tavoistani kavereiden edessä, tai sit olen ilmaa loppuillan.
En enää nauti tästä suhteesta vaikka välillä ihan mukaviakin hetkiä on. Mut pidemmän päälle en tahdo elää ihmisen kanssa joka ei ymmärrä keskinäisen kunnioituksen päälle yhtään mitään. Enkä halua elää suhteessa jossa mulle ollaan kateellisia, tai mun odotetaan seuraavan ku koiranpentu vaikka itse ei laiteta yhteisen onnen eteen tikkkua ristiin.
En odota suhteessa mitään luksus kohtelua mutta ajattelen että kumppanini on se kaikista tärkein, tilanteessa kuin tilanteessa. Tässä suhteessa tarkoin harkitsen milloin avaan suuni ja mitä uskallan sanoa.
Oli pakko vähän purnata ku alko ahistaa:)
Vastaukset 12
Vanhimmat
..ilmeinen seurustelukumppanisi on narsistinen.
Omaa ainakin narskuille tyypillisiä luonteenpiirteitä.
Lue lisää googlaamalla narsismi.
Mikäli kumppanisi on narsku, hän ei oikeasti sinusta välitäkään, hän haluaa kaiken huomion itselleen ja kateus & mustasukkaisuus on ääretön yhtälö. Ahdistus suhteessa, henkinen väkivälta joskus fyysinenkin, joudut olemaan varpaillasi ja elämään täysin hänen mielialojen/halujen mukaan. Irrottautuminen vaikeaa.
Voimia!
Joskus suhteen alkuaikoina hämmästelin kun tyttöystäni saattoi ottaa pultit todella pienistä asioista. Vaikka ruokakaupassa jos vaan olin pesuainemerkistä eri mieltä. Siitä hän saattoi mököttää koko illan.
Välillä musta on tuntunut ettei hän oo yhtään musta kiinnostutkaan ihmisenä, siis mun mielipiteistä, ajatuksista tai elämästä, vaan ainoastaan omien tarpeiden tyydyttäjänä, seuranpitäjänä ja siitä miltä näytetään muiden silmissä.
Aika tutulta tuo analyysisi kuulostaa vaikka narsisti vähän kalskahtaakin korvaan. Täytynee perehtyä aiheeseeen paremmin.
..näistähän puhutaan nykyään paljon.
Persoonallisuushäiriö, luonnehäiriö.
Enemmän tai vähemmän narsisti.
Jokaisessa ihmisessä näitä piirteitä on ja se on silloin "tervettä" kun ihminen itse tiedostaa ja ymmärtää ja hallitsee pelkonsa, epävarmuutensa ym.
Mutta..pesunkestävä narsisti ei koskaan tunnusta että hänessä on jotain "vikaa". Hän kääntää kaikki toisen niskaan ja manipulointi on hyvin tyypillistä.
Sinä olet narskun lähde. Hän ammentaa sinut tyhjiin ainoastaan ja vain omiin tarkoitusperiinsä, olivat ne sitten taloudellisia tai seksuaalisia tarpeita.
Eihän sinun mielipiteesi mitään merkitsekään, hänhän oikeasti ei rakasta muita kuin itseään.
Narsku osaa olla erittäin huomaavainen, hurmaava ja taitava valehtelemaan. Totuus kyllä tulee ilmi kuukausien jopa vasta vuosien jälkeen.
Yleensä siinä vaiheessa narskun uhri=kumppani on lopen uupunut, masentunut, ahdistunut ja surullinen.
Narsku harjoittaa henkistä väkivaltaa..minäkeskeinen ja kylmä. Katsekin yleensä kova ja pistävä.
Perehdy aiheeseen..kuule, näitä on monta eri tarinaa.
Narsku on kuin tyhjä kuori..päältä kaunis mutta sisältä p***aa..
Käytöksen kylmyys on aika ominaista hänelle joka alkoi seurustelun kestettyä jonkin aikaa. Alussahan hän oli erittäin huomaavainen, hellä ja rakastettava mutta se muuttui pian yhteenmuuton jälkeen.
Tällä hetkellä musta tuntukin että ahdistaa ja surettaa ja pelkään että alkaa vielä masentamaankin.
Mitä tarkoitit sillä että tän tyyppisistä ihmisistä on vaikea irrottautua?
..koska narskun kumppani yleensä hakee vikoja itsestään, miettii mitä voisi tehdä toisin jotta narsku olisi tyytyväinen ym.
Useimmat narskut lupaavat kyynelsilmin muuttua; muutosta kestää hetki ja kaikki on taas ennallaan.
Narskut yleensäkin aloittavat jonkin sortin häiriköinnin, mustamaalauksen, soittelukierrokset sukulaisille ja ystäville haukkuakseen kumppania, jopa varsinaisia uhkauksia.."jos jätät minut niin teen jotain itselleni ym."
Narskun kanssa on mahdotonta erota sopuisasti, siinä saa varautua kaikenlaiseen stressiin, menettäähän narsku näin lähteen josta on ollut hänelle hyötyä.
Lue lisää: www.narsistienuhrientuki.info, siellä on tarinaa jos jonkinmoista.
JESTAS, että tuntuu niin tutulle omassa elämässäni. Aikaisemmin mietin, että ei tuollaisia ihmisiä voi olla olemassa kun olen pohdiskellut naiseni käytöstä mutta näköjään on. Allekirjoitan huolesi jokaista sanaa myöten ja kirjaimellisesti. Olen vakuuttunut, että tiedän millaisia tuntemuksia käyt läpi. en tiedä kauanko suhteesi on kestänyt mutta itselläni tätä samaa on lähdössä neljäs vuosi ja voin sanoa, että näin lehmänhermoillakin varustettu ihminen alkaa olla totaalisen lopussa. Kaikkein älyttömintä tässä on se, että tiedän kaiken olevan ohi mutta en tee mitään. Totaalinen lamaantuminen on keskeisin tunteeni.
En edes jaksa kertoa kaikkia esimerkkejä elämästäni mutta voit olla varma, että täällä on hengenheimolainen kanssasi painimassa saman ongelman parissa.
JOS ja KUN joskus selviän tästä läpi ja pääsen hänestä eroon, niin epäilen syvästi, että haluan enää koskaan vakavissani olla kenenkään naisen kanssa. Ylestystä tai ei mutta niin pahat arvet tämmöisestä jää...
miehet, että teidän elämänne valuu ihan hukkaan naisen kanssa, jonka kanssa ei synkkaa ollenkaan. Jospa ensin puhuisitte ja sitten jos se ei auta;niin repäisette noista turhista suhteista itsenne irti ja alatte elämään taas.
Olenkin itekin välillä kai ollut vaan niin hämmästynyt käytöksestä etten ole osannut reagoida siihen. Kun sitä ei pysty ymmärtämään, kun siinä ei ole mitään logiikkaa.
Suhde on kestänyt pari vuotta, ja vasta puolisen vuotta sitten olen alkanut tajuta että ei tää näin kuulu mennä.
Lamaantuminen on aika kuvaava termi. Ite kans ymmärrän ettei tästä asiat enää parane mutten tee mitään. Ehkä sitä ryöpytystä haluaa siirtää, vaikkei sitäkään ikuisesti voi siirtää eteenpäin.
Neljä vuotta on jo aika pitkä aika vaikeassa suhteessa joten ei ihme että nyt susta tuntuu ettei enää ikinä.. Mut uskon että ne arvet paranee ajan kanssa!
minulla on täysin samanlaiset kokemukset. Voin kertoa ettei tilanne parane odottamalla tai puhumalla. kokemusta on nyt 20 vuotta. tilanne vain pahenee; kyllästyt naisen käytökseen ja hellyys katoaa ja sen seurauksena vain arvostelu kasvaa. En tiedä vaihtoehtoa, vain ero voi auttaa sinua. Tee ihmeessä elämällesi jotain kun vielä voit. Ei itsekkyydelle ja huonolle itsetunnolle voi mitään.
naisen! Olen ihmetellyt miten hänen miehensä oikein jaksaa. nainen saattaa vähätellä miestä toisten (esim minun) kuullen, kertoo miehen mokaamista jutuista jne. Ei suorastaan hauku, mutta jotenkin kuulostaa ettei miestä arvosta tai kunnioita. Se on aika inhottavaa kuultavaa joskus, ja jotenkin myötähäpeän naisen käytöstä miehen puolesta...
Ehkä nainen ei itse huomaa todella loukkaavansa, olen itse yrittänyt varovasti sanoa asiasta naiselle, mutta hänkin on vähän möksähtävää tyyppiä. Hän myös haukkuu muut ihmiset tavallaan ennakkoon ennenkuin tutustuu heihin ja toteaa heidän lopultakin olevan mukavia..
Enpä itsekään tiedä tähän sitten ratkaisua. Pitäisikö teillä ihan asiallisesti kertoa mielipiteenne, josko naisenne siitä tokenisi ja ymmärtäisi olevansa todella loukkaava?
Voi kuule, tuohon neljän vuoden jaksoon kuuluu useampi kerta kun olen pyytänyt nätisti, kovasti, hellästi, rajusti ja ties miten, että voisi edes vähentää sitä aliarvioimisen määrää mutta ei. Ei se, että jos päivän väkinäisesti yrittää muistaa, vielä riitä. Tähän kun vielä liittyy se, että nainen aivan oikeasti väittää silmät kirkkaina, että hän ei edes tiedä tekevänsä väärin. Miten tuollaiselle sitten yrität puhua kun toinen ei huomaa mitään vikaa toiminnassaan? Jos nyt eroaisin niin varmaan se jäisi hölmistyneenä ihmettelemään, että mitä nyt.
Tuntuu turhauttavalle puhua asiasta ihmiselle, joka ei aidosti tiedä olevansa väärässä. Ja turhautuneisuus tulee siitä, että miksi minun pitää jollekin vääntää rautalangasta peruskäytöstapoja ja itsestäänselvyyksiä.
Todella surkeet fiilarit...
Ei kuulosta kyllä hyvältä. Mutta kai ymmärrät, ettet voi juuri mitään hänen käytökselleen? Se on hänen ongelmansa ja hänen täytyy se selvittää. Voit vain pelastaa itsesi ennen kuin olet täysin lopussa. Mutta jotain hyvää suhteessanne on pakko olla koska vielä siinä olet. Mitä se on ja onko se hintansa arvoista?