Keskustelupalstan useissa viestiketjuissa esiintyy ajatus "kun ne vaimot useimmissa tapauksissa sitä avioeroa hakevat (= haluavat), niin pärjäilköön ihan kaikessa rauhassa omineen lastensa kanssa. Eikä isien tästä syystä tarvitsisi oikeastaan maksaa elatusmaksuakaan"
Kuinka monessa avioerotapauksessa kuitenkin käy niin, että mies lähtee ja vaimo hakee virallista avioeroa? Omalla kohdallani ainakin kävi näin. Mies ilmoitti lähes 20 v:n avioliiton jälkeen, että hän lähtee ja takaisin ei tule (hänellä oli jo uusi nainen). Itse yritin järkytykseltäni saada käytännön asioita järjestykseen ja puhuin myös hänelle, että kun eroamme, niin pitää hoitaa se ja se asia. Hänen kommenttinsa oli kuitenkin kerta toisensa jälkeen, että eihän me tässä olla eroamassa. Noin puolen vuoden ajan analysoituani mennyttä avioliittoani tulin siihen tulokseen, että et kyllä tulekaan takaisin ja laitoin avioeron vireille. Jos asia olisi jäänyt hänen huolekseen, olisimme varmaan vieläkin (kuuden vuoden jälkeen) virallisesti naimisissa.
Mikä on siis oikea tilastollinen totuus?
Kuinka monessa avioerotapauksessa kuitenkin käy niin, että mies lähtee ja vaimo hakee virallista avioeroa? Omalla kohdallani ainakin kävi näin. Mies ilmoitti lähes 20 v:n avioliiton jälkeen, että hän lähtee ja takaisin ei tule (hänellä oli jo uusi nainen). Itse yritin järkytykseltäni saada käytännön asioita järjestykseen ja puhuin myös hänelle, että kun eroamme, niin pitää hoitaa se ja se asia. Hänen kommenttinsa oli kuitenkin kerta toisensa jälkeen, että eihän me tässä olla eroamassa. Noin puolen vuoden ajan analysoituani mennyttä avioliittoani tulin siihen tulokseen, että et kyllä tulekaan takaisin ja laitoin avioeron vireille. Jos asia olisi jäänyt hänen huolekseen, olisimme varmaan vieläkin (kuuden vuoden jälkeen) virallisesti naimisissa.
Mikä on siis oikea tilastollinen totuus?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tiedän myös tapauksia, joissa on käynyt kuten sinulla, että miehet lähteneet asumaan toisen luo, mutteivat hakeneet eroa. Tämän lystin he jättivät naisen tehtäväksi.
seurusteli melkein kaksi vuotta toisen naisen kanssa kunnes suhde paljastui. Halusi jatkaa seurustelua tuon toisen kanssa, koska ei vielä tiennyt, onko hän se oikea! Takana oli 30 vuotta avioliittoa ja kolme aikuista lasta. Olisin varmaan edelleenkin naimisissa jos olisin suostunut siihen, että mieheni varmistuu "onko uusi se oikea". Olisin kuitenkin seonnut sellaisessa liitossa, joten hain eroa. Hoidin myös kaikki käytännön asiat. Nyt parin vuoden jälkeen mies on kerran valittanut sitä, että kaikki kävi niin nopeasti. Ilmeisesi miehet ovat tuollaisia lälläreitä...ainakin osa heistä. Käytännön toimet on naisen hoidettava.
Mikä miehen ajaa vieraisiin?
Onnettomat kotiolot ovat jokaiselle kauhistus.
Moni tuttuni valittaa, että vaimo on h*****n tyhmä ja lapsellinen. Heillä ei ole kuulemma käsitystä oikeasta elämästä, vaan kaikenlaiset huuhaat ohjaavat elämää. Ja miestä hävettää kun oma puoliso ravaa poppamiehillä ja noidilla vaihtoehtohoidoissa kuviteltuun vaivaan.
Vetää hiljaiseksi kovankin miehen.
Mitä voi sanoa vaimolle, joka vaatii käsittämättömin sanankääntein ties mitä, kun joku "syvästi vastuunsa tunteva" ennustaja on kirjeitse selittänyt sadalla eurolla, mitä vaimon kuuluu nyt tehdä?
Onko olemassa yhtäkään naista, joka ei olisi lainkaan taikauskoinen? Monenko häissä oli "jotain sinistä", tai muuta vastaavaa?
Käsi sydämelle nyt. Mies voi kerran vähän häveten nielaista mokoman, kun niin moni muukin niin tekee.
Eikö siitä pitäisi kuitenkin kasvaa aikuiseksi? Ei ole kiva hävetä omaa puolisoaan.
Toinen ääripää on askeettinen nalkutus ja ylimielisyys.
Tämänkään palstan kirjoittajista kukaan ei tunnusta omia vikojaan, vaikka sanoo kyllä, että vikaa oli molemmissa. Sanoisi joku ihan kongreettisesti, mitä olisi voinut tehdä toisin.
Yhtään sellaista kirjoitusta en ole nähnyt.
Kyllä mies toki jaksaa toivoa ja odottaa, että liitto joskus selkiytyisi, eikä tosiaan hae eroa aivan pienistä.
Eihän eroja olisikaan jos kinat sovittaisiin heti alkuunsa, mutta halua siihen ei tunnu löytyvän.
Viisitoista vuotta meni, eikä vaimo tunnustanut yhtään kertaa olleensa väärässä. Vaikka kahvikupin pudotti niin sekin oli jonkun muun syy. Keskustele siinä sitten järkevästi.
mies ihan mitä hyvänsä, niin aina päädytään siihen, että syy on naisessa.
Naurettavaa.
Kerropa nyt sinä vaikka, mitä sinä teet väärin ja mitä voisit korjata.
Jos muutkin sitten kertoisivat.
Mun käsittääkseni me kaikki tehdään virheitä.
Ja useinmiten naiset kantaa vastuun ja pesee likapyykin niin omista kuin miehenkin virheistä.
Niin se vaan on.
Aika lapsellinen oli tämä sinun huu-haa-hömppä kirjoituksesi, mutta saipa ainakin kunnon naurut.
Et sitten sinäkään kertonut, olisiko omassa käyttäytymisessäsi ollut korjattavaa. (Omakehu? V****aa miestä muuten yllättävän paljon kun silleei useinkaan ole katetta!)
Minä tunnustan yhden vikani; Passasin pilalle!
Ex lojui sängyn pohjalla niin kauan, että oli pakko nousta syömään tai vessaan. Aika etovaa. (Sellaisia miehiäkin lienee?)
Tokihan hän sossussa valitti samoin kuin useimmat täällä, että hän joutui tekemään kotona kaiken.
Pesi omat vaatteensa.
Täydellinen nainen, eikö? Ainakin täydellinen valehtelija.
Miksi se on naiselle niin vaikeaa myöntää erehtyneensä edes yhden ainoan kerran?
Senverran olen utelias, että käyn katsomassa, josko vastaat. Kuulostat jotenkin siltä, että minuakin naurattaa sinun juttusi.
naurattaa.
Minun virheeni oli se, että menin naimisiin narsistin kanssa.
Vaaransin sekä oman, että lasteni mielenterveyden.
Se oli mun elämäni suurin virhe.
Toivottavasti edelleen naurattaa!
Tämä on tutkittu ja todettu ja minäkin, joka painiskelin vuosia oman riittämättömyyteni ja väärin tekemisieni kanssa uskon lopultakin, että en olisi voinut tehdä mitään niin, että suhde olisi toiminut.
Naura siis edelleen rauhassa, ja syytä naisia ja hormooneja siitä,että suhteet ei toimi.
Sieltähän se vika AINA löytyy.
jäi kertomatta, mitä SINÄ olisit voinut tehdä toisin.
Syytit vain exääsi ja sitten naurat muille.
Kovin rakentavaa.
..vikaa on miehissäkin, niin kyllä naiset on kaikkien hormooniensa kanssa niin sekaisin ettei järkevä ajattelu enää yksinkertaisesti onnistu. Sitten ollaankin jo postittamassa eropapereita ja hankkimassa "ihanaa uutta omaa kotia." Nainen kulkee koko elämänsä kriisistä kriisiin ja sivulliset ja jälkikasvu saa kärsiä. Kyllä tolkun miestä välillä vituttaa tuollainen kykenemättömyys normaaliin ajatteluun.
oletkin tolkun mies, niin kaikki miehet eivät sitä ole!