olen 18-vuotias nainen. olen miettinyt pitäisikö minun ottaa yhteyttä erääseen ystävääni, jonka kanssa en ole ollu puheväleissä kahteen kuukauteen. tiemme erkanivat, mutta tuntuu että jotain jäi kesken. emme koskaan puhuneet suoraan ongelmistamme vaikka me molemmat tiesimme että olimme menossa eri suuntiin ja suhteeemme rakoili. nyt en tiedä pitäisikö minun yrittää korjata välejämme vai vain antaa asian olla.. olisiko meillä vielä mahdollista luoda ehjää ja luottamuksellista ystävyyssuhdetta?
TARVITSEN APUA..
lonely soul
8645
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Koskaan ei ole liian myöhäistä..
vaikka tehtyä ei saa tekemättömäksi..
aina kannattaa yrittää ja ystäviähän ei ole koskaan liikaa!
minun mielestäni sinun kannattaisi lähestyä jollain konstilla ystävääsi ja puhuisitte asiat halki..
niin ei vain tule. Se on hyväksyttävä ja jatkettava siitä eteenpäin.
ihmisiä on niin erilaisia, että kannattaa heti pistää poikki sellaisen kanssa joka ei kiinnosta sinua ja jota et sinä kiinnosta. Miksi kiduuttaa itseään?
mä oon 39 ja kerron oma kohtaisen kokemuksen löin välit poikki tunsin sen ihmisen yli 10vuotta. ja se siinä vain muistot jäi. ja ikinä en voi luottaa siihen ainoo että säästä voin puhua en muusta.ja koskaan en tule kuottaan siihen enään. mutta elämä on....ja ystävii ei koskaan oo liikaa.mutta siinäkin joku raja. mitä voi kutsuu ystäväks. ja jos kiinnostaa jutella [email protected]
on tunteita enemmänkin tallella, ei oikea ystävyys ole mahdollista. siis ystävä voi olla kun kumpikaan ei rakasta toista.
mutta asioiden puhuminen, vaikka jälkikäteenkin on hyväksi. jos se molemmille sopii. auttaa myöhemmässä elämässä, kun ei ole jäänyt keskeneräisiä käsittelemättömiä asioita takaraivoon vaivaamaan.
Hei
itseasiassa seurustelin juuri samanlaisen suhteen mistä kirjoitit.
En suosittele että jäät vatvomaan vaikka tuntuisi ikävältä muistolta tuo suhde, mutta jos jotain kamalaa tuli sanottua ja haluaa korjata sen niin kannattaa vain pyytää anteeksi ja etsiä uusi seurustelukaveri.....Eteenpäin päättäväisesti, sanoo kokenut eroaja.
Harvempi ihminen haluaa juuttua paikalleen huonossa kaveruudessa. Ei se ole sen arvoista. Nyt tuntuu ehkä ikävältä, mutta jos juttu ei toiminut niin ei kannata yrittää uskotella itselleen muuta....Maailma on suuri, avaa silmäsi ja hyppää kohti uutta seurustelujuttua kun olet taas kerännyt voimasi.=)
kiitos kannustuksestasi ja hyvästä neuvosta..tunnen olevani vieläkin hieman kahden vaiheilla, mutta toivon asioiden menevän omalla painollaan eteenpäin. olen todellakin valmis uuteen ja tutustumaan uusiin ihmisiin,mutta tuntuu että olen juuttunut paikoilleni, enkä pääse eteenpäin. mutta toivon huomisen tuovan parempaa tullessaan ja nautin tänään siitä kaikesta hyvästä mitä minulla jo on. eiköhän se aurinko risukasaankin paista : )
Miul on ollu monia tollasia...ja yleensä ne riidat on selvitetty vaikka aikaa ois menny puolkii vuotta. Mut on sellasiiki jotka on vaa jääny matkasta, ei sen takii ettenkö mie ois halunnu jatkaa ystävyyttä..mut tää toinen osapuoli ei nähtävästi oo halunnu.
Suosittelen et kokeilet ottaa yhteyttä ystävääs. Kyl sie huomaat jos se haluu viel olla ystävä..