Omaan anoppiini ei voi kertakaikkiaan luottaa. Hän on näköjään todellakin täysi plösö pitämään asiat omana tietonaan, vaikka olisi nimenomaan sovittu asiasta etukäteen.
Kehtaa vielä ihmetellä, miksei olisi saanut muille puhua! ....Miksiköhän niin?! Ehkä jotain kunnioitusta toisten toiveita kohtaan?
Kaiken huippuna saattaa välillä kertoa täys höpöjuttuja omasta päästään. Silloin ei tiedä, itkeäkö vai nauraa. Hävetä saa ainakin. En vaan tajua, mikä logiikka hänellä on tuossa kaikessa. Mitä enemmän hän suutaan vieraille avaa, sitä enemmän loukkaa (vaikkei sitä ymmärräkkään).
Jatkossa, rakas anoppini en kerro sinulle mitään, mitä en sitten halua koko sukusi tietävän. En mitään. Liian monet yöunet olen samasta syystä jo menettänyt.
Äläkä sitten ihmettele, miksei sinulle koskaan kerrota mitään asioita ja miksi miniä on aina niin "tympeän vähäpuheinen" tai toisaalta jos ei halua vastata suoraan uteluihisi. On silloin "salamyhkäisen kieroileva". Niinpä niin.
Kehtaa vielä ihmetellä, miksei olisi saanut muille puhua! ....Miksiköhän niin?! Ehkä jotain kunnioitusta toisten toiveita kohtaan?
Kaiken huippuna saattaa välillä kertoa täys höpöjuttuja omasta päästään. Silloin ei tiedä, itkeäkö vai nauraa. Hävetä saa ainakin. En vaan tajua, mikä logiikka hänellä on tuossa kaikessa. Mitä enemmän hän suutaan vieraille avaa, sitä enemmän loukkaa (vaikkei sitä ymmärräkkään).
Jatkossa, rakas anoppini en kerro sinulle mitään, mitä en sitten halua koko sukusi tietävän. En mitään. Liian monet yöunet olen samasta syystä jo menettänyt.
Äläkä sitten ihmettele, miksei sinulle koskaan kerrota mitään asioita ja miksi miniä on aina niin "tympeän vähäpuheinen" tai toisaalta jos ei halua vastata suoraan uteluihisi. On silloin "salamyhkäisen kieroileva". Niinpä niin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No vanha vitsihän oli anoppisi nuoruudessa se, että sanonnalla "- ethän sitten muuten kerro tätä kellekkään - tavallaan annettiin lupa juorun levittämiseen.
Ja jos muutenkin höperöitä on alkanut haastelemaan. Sano asioiden olevan tuulesta temmattuja, että et ymmärrä mistä hän on nyt taas saanut päähänsä mokomaa.
Ja jätä ne asiat kertomatta hänelle, joita et todellakaan halua muiden sukulaisten tietävän. Koska anoppisihan haluaa muiden huomiota ”sensaation” kautta.
Ei todellakaan ja ei sit alkuunkaan.
En ole koskaan edes luottanut.
Kyllä myös apet osaavat juoruta kaikki asiat ympäri sukua.Anoppi on minulta ollut haudassa jo monta kymmentä vuotta, mutta tuo appiukko senkun porskuttaa. Monet kerrat olen kiukustunut kun mieheni on mennyt kertomaan meidän yhteisiä asioita apelle ja sitten saman iltana, viimeistään seuraavana päivänä kaikki muut miehen lähisukulaiset tietävät sen! Olen saanut mieheni tajuamaan että ei kerro mitään tärkeää minun apelle, jos halutaan pitää yksityisyys! Itse olen ratkaisuut asian niin etten käy enää apella kylässä enkä kutsu kylään, puhelemme niitä näitä kohteliaasti jos harvoin tapaamme!
Olemme jo yli 40 vuotiaita, lapset tehty.Monta vuotta seurusteltu ja nyt hääkutsut postitettu.Appivanhemmat kommentoivat että olisivat heille pitänyt kertoa etukäteen ennen kutsuja.Häät meillä on kirkossa ja vastaanotto pienessä intiimissä ravintolassa noin 30 hengelle (isät,äidit,lapset,sisarukset,kummit,hääparin 1-2 parasta kaveria). Illalla jatkot sulhon luona jonne kutsuttu kavereita ja vähemmän läheisiä.Appivanhemmat suuttuneet kunnei illalliselle ravintolaan ole kutsuttu heidän ystäväpariskuntaa(kutsuttu illalla bileisiin). ovat kutsuneet omin päin kirkkoon tämän ystäväpariskunnan ja ja uhanneet jäädä itse pois varsinaiselta häävastaanotolta.Miten käyttäytyä korrektisti jos he tuovat hääillalliselle kaveripariskunnan, jolle ei ole nimikoitua istumapaikkaa? Puuttuuko morsiuspari asiaan vai ollaanko ihan hiljaa? Etukäteisvarottelut eivät auta ja appivanhemmat ovat todella moukkia käytökseltään, joten voidaan odottaa mitä vain. mutta miten olla munaamatta itseään??
Oletkos miettinyt mahdollista varhaisdementiaa anopillasi?
Ei todellakaan voi luottaa ja ei yhtään eikä koskaan ja varmasti haukkuu selän takana minkä
ehtii. Mulla on luotto mennyt lopullisesti ja ei
koskaan enään palaa.