Halaaminen ärsyttää, toisen läsnäolokin ärsyttää, en halua seksiä, ei mikään huvita..
Olen huomannut olevani joko epätyydyttävässä suhteessa tai sitten olen vaan tosi tunneköyhä. En ole seurustellut koskaan aijemmin, vaikka ikää on jo 24. Ehkä en enää vain totu siihen, että minua huomioidaan ja minusta välitetään. Olen tottunut olemaan yksin ja ilman kosketuksia. Minua ei vanhemmatkaan kosketelleet, vain veljeni joka hakkasi ja käytti minua seksuaalisesti hyväkseen.
Muuten olen tottunut pitämään ympärilläni tilaa, en halua olla lähellä ihmisiä.
En osaa nauttia seksistä, enkä halailuista. Haluan olla paljon yksin. Silti olen jo yli vuoden lykännyt eroilmoitustani poikaystävälleni. En halua loukata häntä, sillä hän todella rakastaa minua, mutta ei ymmärrä etten osaa rakastaa häntä takaisin siten kuin hän tarvitsee. Hän on itse koskettelevainen ja seksuaalinen ihminen, minun vastakohtani, ihailen häntä.. Usein ajattelen, etten tule toimeen ilman häntä. Hän vie pahan minusta pois kaappaamalla minut halailuunsa, vaikka en siitä nautikaan.. En tiedä mikä on oikein ja mikä väärin. Pitäisikö minun jättää hänet ja pitäytyä yksin, koska en osaa olla suhteessakaan? Vai mitä pitäisi tehdä?
Olen huomannut olevani joko epätyydyttävässä suhteessa tai sitten olen vaan tosi tunneköyhä. En ole seurustellut koskaan aijemmin, vaikka ikää on jo 24. Ehkä en enää vain totu siihen, että minua huomioidaan ja minusta välitetään. Olen tottunut olemaan yksin ja ilman kosketuksia. Minua ei vanhemmatkaan kosketelleet, vain veljeni joka hakkasi ja käytti minua seksuaalisesti hyväkseen.
Muuten olen tottunut pitämään ympärilläni tilaa, en halua olla lähellä ihmisiä.
En osaa nauttia seksistä, enkä halailuista. Haluan olla paljon yksin. Silti olen jo yli vuoden lykännyt eroilmoitustani poikaystävälleni. En halua loukata häntä, sillä hän todella rakastaa minua, mutta ei ymmärrä etten osaa rakastaa häntä takaisin siten kuin hän tarvitsee. Hän on itse koskettelevainen ja seksuaalinen ihminen, minun vastakohtani, ihailen häntä.. Usein ajattelen, etten tule toimeen ilman häntä. Hän vie pahan minusta pois kaappaamalla minut halailuunsa, vaikka en siitä nautikaan.. En tiedä mikä on oikein ja mikä väärin. Pitäisikö minun jättää hänet ja pitäytyä yksin, koska en osaa olla suhteessakaan? Vai mitä pitäisi tehdä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kehottaisin sinua tutustumaan ehdollistumisteoriaan. Luultavasti ongelmasi johtuu siitä, että olet oppinut yhdistämään koskettelun ikäviin asiantiloihin ja nyt tämä ehdollistuma pitäisi jollakin tavalla purkaa. En ole ehdollistumisen asiantuntija, joten en tiedä miten tämä käytännössä onnistuisi, mutta luultavasti samantyylisesti kuin negatiivinen ehdollistumasi, tosin päinvastaisesti eli kosketuksi tulemisen kokemukseen yhdistettäisiin jokin miellyttävä asia.
Olisitko onnellisempi jos eläisit yksin eikä sinua kukaan huomioisi? Etkö silloin käpertyisi itsesääliin kun kukaan ei huomioikaan?
Liität koskemiseen hyväksikäytön ja vain kielteisiä tunteita. Toisaalta et ole sitoutunut poikaystävääsi koska mietit jo hänen poisheittämistä. Toki sitoutumisen aste näkyy ulkoisestikin, hänhän on vain poikaystäväsi ja niillä on tapana vaihtua.
Ongelma lähtee sinusta itsestäsi. Ellet ole valmis käsittelemään menneisyyden haamuja, epäilen että suhteesi kariutuvat yksi toisensa jälkeen.
Minustakin sinun kannattaisi käydä jonkun ammattilaisen kanssa juttelemassa.Nykyinen poikaystäväsi ei taida olla ongelma vaan nuo menneisyyden haamut vaivaavat.Nykyään et osaa olla suhteessa mutta tuskin viihdyt yksinkään.Sinun pitäisi nyt itse auttaa itseäsi.Poikakaverisi varmasti ymmärtää jos kerrot hänelle ja lähtee jopa mukaasi jos haluat.