Hei vaan kaikille kivusta kärsiville ;) ilmeisesti kaikilla jotka tätä palstaa lukee on kipuja...
Sellaista kyselen et onko teillä kipupoilista kokemusta???
Itselläni on repeämät välilevyssä ja ilm nyt sit tullut pullistumakin repeämän viereen!
Kipuja on ollut montakuukautta ja nyt taas tosi vaikeana.
Lääkityksenä menee Lyyrica,olen sitä nostanut maximiannokseen.Sit menee Burana depot 800mgx2,mennyt jo tammikuusta asti.
Itse olen hoitoalalla ja aivan kauhuissaan kun tällänen lääkitys!!!
No,tänään kävin päivystyksessä ku perjantaista asti pahenevaa kipua ja mielestäni piti lähteä näytille kun ei enään voinut kauaa istua,ei seistä,ei maata ,eikä kävellä.
No,mulle aloitettiin kaiken lisäksi nyt sitten vielä Panacod 2x3...ja pää alkaa oleen aika pöllyssä ku kaikkia noita syön...
Eikös olisi jo aika päästä kipupolille lääkityksen tarkistukseen,vai annetaanko sieltäkin noita samoja mömmöjä...mut ilman noita en nyt pärjää,niin tuskalla on alaselkä!!!
Kirjoitelkaa kokemuksia miten teillä hoidettu,kävittekö kipupolilla ja miten kauan teidän selkäänne on hoidettu/kauanko sairastitte sitä ja tuliko koskaan kuntoon?
Kiitos vastauksista jo etukäteen ;)))
Sellaista kyselen et onko teillä kipupoilista kokemusta???
Itselläni on repeämät välilevyssä ja ilm nyt sit tullut pullistumakin repeämän viereen!
Kipuja on ollut montakuukautta ja nyt taas tosi vaikeana.
Lääkityksenä menee Lyyrica,olen sitä nostanut maximiannokseen.Sit menee Burana depot 800mgx2,mennyt jo tammikuusta asti.
Itse olen hoitoalalla ja aivan kauhuissaan kun tällänen lääkitys!!!
No,tänään kävin päivystyksessä ku perjantaista asti pahenevaa kipua ja mielestäni piti lähteä näytille kun ei enään voinut kauaa istua,ei seistä,ei maata ,eikä kävellä.
No,mulle aloitettiin kaiken lisäksi nyt sitten vielä Panacod 2x3...ja pää alkaa oleen aika pöllyssä ku kaikkia noita syön...
Eikös olisi jo aika päästä kipupolille lääkityksen tarkistukseen,vai annetaanko sieltäkin noita samoja mömmöjä...mut ilman noita en nyt pärjää,niin tuskalla on alaselkä!!!
Kirjoitelkaa kokemuksia miten teillä hoidettu,kävittekö kipupolilla ja miten kauan teidän selkäänne on hoidettu/kauanko sairastitte sitä ja tuliko koskaan kuntoon?
Kiitos vastauksista jo etukäteen ;)))
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minulla on ollut jo v-94 pullistuma, jolloin tehtiin ensin hermoratatutkimus ja sitten pääsin magneettikuvaukseen. jossa se todettiin L5 ja S1 välissä sentraalinen prolapsi.
Särkylääkettä ja manipulaatiohoitoa - ei leikkausta , mutta vaiva uusiutuu helposti ! DBC-klinikalla tällä hetkellä manipulaatiohoidossa, uusi magn.kuvaus hinta 309 € omavastuu, ja pullistuma edelleen mutta pieni ei säteilyä jalkaan.
Vielä sen verran kyselisin et millasia pätkiä olet ollut kivuton,millaista hoitoa olet saanut pahimmillaan kipuihin.
Onko sun vaivat otettu tosissaan julkisella puolella vai pääduitkö yksityiselle ja sitä kautta sait avun.
Oletko työelämässä,ilm olet ollut jos jalkaan ei säteile?
hommaa sellainen mailiosoite, että voit laittaa sen tänne näkyviin, niin kirjoitan sulle muutaman vinkin.
itsekin kipupotilaan yli kymmenen vuotta ollut!
Jos pärjäilet tuollaisella lääkityksellä. Lyrica tosiaan tahtoo tuoda vähän pöhnäisen olon, mutta sekin helpottaa alun jälkeen. Burana ei pistä päätä sekaisin yhtään, eikä sinulla ole sitä edes maksimannosta. Vasta jos siirrytään Panacod-, tramadoli-, tai vahva opiaatti- linjalle, rupeaa tuntumaan enemmän nupissa. Eli ei sinulla ole toivoa päästä ainakaan lievemmän lääkityksen suuntaan. Ehkä joku trptylin tyyppinen tuohon päälle?
myös miulla. Leikattiin pari vuotta sitten alimmasta kaulanikamasta välilevy pullistuma ja se meni ketuilla ja sain hermovaurion vas käteen ja selkäydintä nirhaa joku palanen eli jalat puutuu ja kädet on voimattomat ja vaikka mitä. No Lyrica on ollu lääkkeenä vuoden, kipupolilta sen sain, buranaa 800 mg otan lihaskipuun mut hermokipuun se ei auta. Sit miul on ixal aloitettu nostamaan kipukynnystä. Olen kipupolilla ollut vuoden päivät potilaana. Nyt lääkärit nostaneet kädet pystyyn ja todenneet että on kroonistunut ja että yritetään pärjäillä. Meidän kaikkien pitää muistaa se että ME OLEMME OMAN KROPPAMME PARHAITA ASIANTUNTIJOITA. Miun on joskus niin hankalaa uskaltaa sanoo et mie haluun tai tahon lääkkeitä tai tutkimuksia. Tutkimuksia ei tehdä jos ei tule muutosta entiseen olotilaan. Miulla flussa on aina se joka sitten herkistää tuon hermokudoksen ja sit olen niin helevetin kipiä kaks kuukautta että sit tramalia naamaan, ei vie kipua pois mutta sit siitä ei välitä. Olen itse kanssa hoitoalan ihminen, tosin nyt määräaikaisella "eläkkeellä" elikkäs kuntoutus tuella. Voimia!
Empä näköjään ole ainoa jolla hankalia vaivoja on.En tiedä helpottaako se yhtään et tietää ettei ole yksin tällästen vaivojen kanssa.
Tota kipukynnyksen nostavaa lääkettä olen itsekkin ajatellut,sikälimikäli vielä jotain ees haluaa tähän rinnalle "nappailtavaksi".
Panacod joka lauantaina aloitettiin Lyyrican ja Buranan rinnalle...joopajoo,niin kauhean huonon olon tekee mulle,varsinkin aamusta yt oksettavaa oloa ku herää ja uskon et Panacod sen takana ku aiemmin ei ole ollut.
Mahan suojalääke mullon mennyt jo useamman kuurin ajan et pystyis näitä syömään...
Elikkä,näin nyt menen eteenpäin ja ilmeisesti enää en tule palaamaan omaan työhöni hoitoalalle.uudelleenkoulutustakin jo väläytelty mut eihän tälläsenä pysty koulunpenkillä ees istumaan. Aikapa näyttää arpeutuuko noi repeämät välilevyssä koskaan ja jos sinne nyt sit vielä pullistumakin on tullut niinku fysiatri epäili,kai mustakin tulee eläkeläinen 41vee...
Tsemppiä selkäsairaat ja muut kipupotilaat,koitetaan pitää puolemme ;)))
kun tarjottu apu ei kelpaa.
Älä ihmeessä lopeta töitä! Se on paras henkireikä mielenterveydelle! Jos kotiin jäät niin sinne homehdut. Tee kaikki mahdollinen, että pysyt työelämässä.Se on parasta kuntoutusta niin mielelle kuin ruumiillekin.
tuon ed kommentin ja vastaan nyt sinulle kuka kehoitat menemään työhön että hoito työhön en voi palata kun en enää kykene nostelemaan ketään ja miun kädet ja niskat ei jaksa eikä kestä kumartelemista eikä ylöspäin kyyryämistä, selkäytimes menee joku puristuksiin ja tulee pyörtymys. Masennuksen sain kanssa kylkiäisenä tähän asiaan, ikävä kyllä. Olen saanut myös käydä sairaalan kipu ryhmässä hakemassa tietoa ja saamassa vertaistukea. Tällä hetkellä en ole työkykyinen ja kun olen niin sitten menen työkokeiluun. Kokeilemaan miten tämän kuntoinen ihminen jaksaa tehdä töitä ja kuntoutua ja hoitaa kotia ja perhettä saman aikaisesti. Että vaikka työnteko on toisille sitä terapiaa niin meille kaikille se ei oo sitä, kun ei kyetä siihen. Kaikkea hyvää kaikille!
Etkö ole edes yhtään utelias??