Tauko

No meillä kävi samanlailla viime sunnuntaina ex sitten sano et ei kestä mun epäilemistä enää ja et nyt täytyy miettiä et jatketaanko vai ei (ei tosin ollu varsinainen tauko mut jotain sinne päin) no meni torstaihin ja sit sain tietää et en ollut epäilly turhasta vaan se oli tosiaan pettäny mua jo puoli vuotta et erohan se siitä tuli. Mut jos teillä ei oo mitään "todellista syytä" luottamuspulaan ni en nää mitään syytä miks ette vielä vois jatkaa. Tosin siihen pitää molempien tehdä töitä että se onnistuu, mutta mahdollista on.

oltiin yhessä, kun sain vaihtoehdoksi eron tai tauon. Koska oisin halunnu jatkaa, valitsin tauon. No kesken tauon tuli sitten viesti, että homma on lopullisesti ohi. Ei siis toiminu meillä, eikä ole muutamalla kaverillakaan toiminu eli ero on heillekki tullu. Kait tauko voi joillain toimiaki, riippuu aika paljon siitä, onko tunteita molemmilla jäljellä.

Taukoa jatkunut jo pari vuotta. Eli satunnaisesti tapaillaan, mutta ei olla yhdessä eikä kyllä erilläänkään. Ollaan kiinni toisissamme, muttei kuitenkaan eletä yhdessä.

Todella raastavaa on kun rakastaa toista, mutta kaikki on kuitenkin täysin auki.

Kyllä mä suosittelisin ennemmin että valitsee joko tai. Ei mitään taukoja tai välimuotoja.

Tottakai suhde voi onnistua tauon jälkeenkin jos halua on molemmilla. Mutta useinhan siihen taukoon joku syy on ja jos suhteen haluaa vielä onnistuvan niin sen eteen täytyy molempien tehdä töitä.

Meillä ei ainakaan tauko toiminut...itse olin tuolloin se osapuoli, joka olisi halunnut jatkaa, ja tauon aikana vain kidutin itseäni. Kaikki tai ei mitään, se on minun neuvoni, vaikka se vaikeaa onkin.

Meillä kävi silleen, et pistettiin suhde tauolle avokin ollessa armeijassa. Hänestä tuntui ettei tiennyt mitä haluaa tulevaisuudeltaan ja kuuluinko minä siihen vai en. No, tauko kuitenkin lipsui siihen että nähtiin taas joka viikonloppuvapaalla.. lopulta minä kyllästyin siihen vatvomiseen, odotteluun ja epävarmuuteen. jätätin itseni, eli painostin niin että toinen lopetti suhteen. Pari kuukautta meni ettemme olleet yhteydessä. Sitten kun minulla jo oli uusi suhde lupaavasti aluillaan, hän tulee noutamaan tavaroitaan luotani ja pyytää minua kihloihin kanssaan. Olin aivan ällikällä lyöty ja suostuin, näin jälkeen päin tunnen itseni niin tyhmäksi. No, vuosi oltiin kihloissa, joista yli puoli vuotta asuttiin yhdessä. Oltiin onnellisia ja kaikki sujui suht mallikkaasti. Nyt sitten hän jättää minut uudestaan. Ei kuulemma edes rakastanut missään vaiheessa, ei edes tiedä mitä rakkaus on. Sitä miettii miksi edes otin hänet takaisin... nii-in, enpä tiedä. Nyt suhtaudun suurella vihalla koko mieheen ja asumme vielä toistaiseksi yhdessäkin.. Enkä enää ota takaisin vaikka tulisi itkien oveni taakse.

Eli meillä tauko toimi sinänsä ensimmäisellä kerralla, kunhan ymmärtää antaa sille tauon haluajalle riittävästi tilaa ja aikaa. Mutta loppujen lopuksi suhde oli kuitenkin tuomittu tuhoon jo silloin.. tauko on sinänsä ihan hyvä vaihtoehto, kunhan ei odota liikoja ja ottaa tarpeeksi aikaa taukoon. Tunnen useita joilla tauko on päättynyt onnelliseen yhteenpalaamiseen. Muistakaa selvittää tauon pelisäännöt.

Ei toiminut meillä, kidutin itseäni ja rakastani. Aluksi poikaystäväni jätti minut, katui, palasimme yhteen, 3kk:n päästä minä jätin hänet, kaduin, "tauolle". Taukoa kesti reilun vuoden, jona aikana kuitenkin tapailimme tiiviisti, emme osanneet lähteä. Nyt olemme lopullisesti eronneet. Kauhean rikki kummatkin. Mutta yhteen emme voi enää palata.