Hyvin luistaa pääkaupungin liikenne kun 'edistykselliset' kelkkailevat kitkarenkaidensa kanssa jäisellä asfaltilla. Miksi?
Mitä hyviä puoli kitkarenkaissa on?
-Pikkurikkisen parempi pito pakkaslumella (jota tarvitaan eniten Sotkamon pikkuteillä)
-Pehmeä ajotuntuma (josta on hyötyä tiekarhun jättämissä urissa esim. Kemijärvellä)
-Meluttomuus, josta on hyötyä äänieristämättömässä Ladassa (tapaavat vain kitkat yleensä löytyä uusista hiljaisista työsuhdeautoista)
Entä huonot puolet?
-Täydellinen jääpidon puute (Eteläsuomen tyypillisimmät ja vaarallisimmat olosuhteet johtuvat tienpinnan yllättävästä jäätymisestä)
-Huono pito ja ajettavuus märällä asfaltilla (eli tyypillisissä Stadin talviolosuhteissa)
-Epämääräinen ajettavuus kuivalla asfaltilla (luulisi että kitkat olisivat hyviä edes tässä, mutta ei. Ks esim. Tuulilasin vertailu)
-Talviominaisuuksien nopea heikkeneminen kulumisen myötä (kuivan asfaltin ajettavuus tosin paranee, jos se lohduttaa hieman).
Em. kitka-kokemukset perustuvat 20000 km ajeluun Bridgestone Blizzakeilla viime talvena plus muutamiin satoihin kilometreihin Nokialaisilla. Kuten arvata saattaa, ajan taas nastoilla, niiden pito sentään hillitsee diesel-auton sutimisen viitosvaihteella.
Turvallista matkaa
Mitä hyviä puoli kitkarenkaissa on?
-Pikkurikkisen parempi pito pakkaslumella (jota tarvitaan eniten Sotkamon pikkuteillä)
-Pehmeä ajotuntuma (josta on hyötyä tiekarhun jättämissä urissa esim. Kemijärvellä)
-Meluttomuus, josta on hyötyä äänieristämättömässä Ladassa (tapaavat vain kitkat yleensä löytyä uusista hiljaisista työsuhdeautoista)
Entä huonot puolet?
-Täydellinen jääpidon puute (Eteläsuomen tyypillisimmät ja vaarallisimmat olosuhteet johtuvat tienpinnan yllättävästä jäätymisestä)
-Huono pito ja ajettavuus märällä asfaltilla (eli tyypillisissä Stadin talviolosuhteissa)
-Epämääräinen ajettavuus kuivalla asfaltilla (luulisi että kitkat olisivat hyviä edes tässä, mutta ei. Ks esim. Tuulilasin vertailu)
-Talviominaisuuksien nopea heikkeneminen kulumisen myötä (kuivan asfaltin ajettavuus tosin paranee, jos se lohduttaa hieman).
Em. kitka-kokemukset perustuvat 20000 km ajeluun Bridgestone Blizzakeilla viime talvena plus muutamiin satoihin kilometreihin Nokialaisilla. Kuten arvata saattaa, ajan taas nastoilla, niiden pito sentään hillitsee diesel-auton sutimisen viitosvaihteella.
Turvallista matkaa
Vastaukset 46
Vanhimmat
Näinhän se on että kitkat eivät ole omimmillaan jäällä. Silloin kun etelässä on lunta, jäätä ja vettä niin silloin kitkarenkailla ajaminen vaatii kokemusta ja varovaisuutta. Meillä pohjoisessa niillä pärjää yleensä ihan hyvin kun vaan muistaa että ei ole renkaissa nastoja auttamassa jäällä. Itse kuitenkin pääosin ajan talvisin nastarenkailla, ihan vaan oman ja muiden turvallisuuden vuoksi.
Kitkarenkaiden hyvä puoli on se että ne voi vaihtaa etelässäkin hyvissä ajoin alle, niin ei pääse joka vuotinen talvi yllättämään, niinkuin saamme vuosittain lehdistä lukea.
Itse olen ajellut pääkaupunkiseudulla kitkarenkailla n. 6 vuoden ajan ja hyvin pärjännyt. Olen liikkunut myös paljon muuallakin päin Suomea eikä ongelmia ole ollut.
Hyvinä puolina nimenomaan mainitsemasi huonot puolet:
-pito ja ajettavuus märällä asfaltilla (eli tyypillisissä Stadin talviolosuhteissa)
-ajettavuus kuivalla asfaltilla
-Talviominaisuuksien heikkeneminen kulumisen myötä
Kokemuksieni mukaan nastarenkaan parempi pito jäällä pitää paikkansa kun nastat ovat uudet. Mutta heti kun nastat ovat vähänkin kuluneemmat tämäkin etu menetetään.
Tietysti huono ajettavuus voi johtua osin itse autostakin...
Missään tapauksessa en nastarenkaisiin enää aio siirtyä.
PS. Myös vaimoni käyttää nykyään kitkarenkaita
omassa autossaan ja ollut erittäin tyytyväinen.
Mitä hyvää on siinä, että talviominaisuudet heikkenevät kulumisen myötä? Mainitset sen hyvänä puolena.
Tietysti nastarenkaissakin pito heikkenee kulumisen myötä. Uusissa renkaissa vain tuppaa olemaan nastat, jotka kestävät koko renkaan eliniän.
Edellämainitut huomioonottaen, en tässä sano puolustavani nastoja. Enkä kitkoja. Enkä ole kumpiakaan vastaan. Mun puolesta kaikki ajakoot millä tykkää. Toivottavasti kaikki antaa munkin ajella millä mä tykkään.
harrastat poukkoilevaa ajotyyliä,ei sulle sovi kitkat eikä nastat.Tänä talvena ei ole etelä-suomessa vielä ollut kelejä, missä ei kitkoilla pärjäisi!.Ja kitkoissa on se hyvä puoli,ettei kuviteltua turvallisuuden tunnetta tule:eli turvavälit tulee automaattisesti.Olisikin korkein aika kaikkien siirtyä kitkarenkaisiin kuluttamasta teitä ja sitä kautta veromarkkoja.ps.mulla on 3 vuotta vanhat Blizzakit.
Tänään kun ajelin aamulla töihin, ramppia ylös ja mutkaa oikealle. Edellä ajoi toinen auto jossa nastarenkaat alla ja minulla kitkat. Ropinasta siis kuulin edellä ajavan rengastuksen. No kuitenkin ajoimme samaa nopeutta, edellämenijällä selvää luistamista koko mutkan pituudelta ja itselläni pito säilyi koko ajan ilman mitään dramatiikkaa. Tie oli lumeton, asfalti jäinen eikä näyttäneet nastat pitävän, kitkoilla ei ongelmaa.
Olen tehnyt aivan saman huomion. Ei niillä nastoilla pääse yhtään paremmin liikennevaloista. Yhtälailla ne luistavat mutkissa. Nokian Hakkapeliitta Q:n ajettavuus on hyvä. Rengas ei pääse yllättämään. En olisi uskonut, että etuvetoisella autolla voin nauttia näin paljon ajamisesta talvella.
Juuuuuuu kyllä se vaan on niin että ensimmäistä talvea kitkoilla ajelen ja sydän kurkussa koko ajan. Ei niitä voi tänne asutustaajamiin suositella sillä jäällä ne ovat sairaan liukkaat. Lumikelillä pito on tosi hyvä mutta kun sitä lumikeliä on vain 1 % kokonais ajosta. Ajelin tässä muutama viikko sitten alijäähtynyttä vettä tuli taivaalta niin ajattelin että ei perkele mitkä luistimet ! Kitkat ovat minusta sopivat johonkin keskieurooppaan esim pohjoisitalia missä sataa lunta tai on sula tie. Ei niinkuin suomessa että on joko lunta tai jäinen tie.
Ajelen itse raskaanpuoleisella 4x4:llä täällä pääkaupunkiseudulla ja tietysti M S kitkoilla. Autossa on ESP ja ABS jotka saattavat tietysti vaikuttaa ajettavuuteen hiukan.
Liikennevaloista lähdettäessä huomaa miten nastarengaskuskit yrittää kiihdyttää ohi, mutta saavat vain kovaa raapimista aikaiseksi. Enkä tässä puhu mistään kiihdytyskisoista vaan ihan tavallisesta liikkeellelähdöstä.
Ajonopeuden pyrin aina sovittamaan olosuhteiden mukaan enkä yliarvioi renkaan pitoa. En vain ole huomannut itselläni olevan sen enempää etenemisvaikeuksia kuin nastarenkailla ajavillakaan. Jos tie on jäinen on se kaikille renkaille liukas.
Huomasin tosin valtavan eron kun noin kuukausi sitten vaihdoin kuluneet kitkat uusiin, mutta eikö tämä sama ilmiö koske myös nastarenkaita. Muistaakseni autolehtien mukaan kulunut talvirenkas ei ole paljoakaan hyvää kesärengasta parempi talviolosuhteissa.
Olosuhteilla ei ole paljonkaan vaikutusta siihen, sopivatko kitkat vai eivät. Rauhallinen, ennakoiva ja muutenkin hyvä kuljettaja, joka suhteuttaa ajonsa keliin ja renkaisiin sekä muuhun liikenteeseen, pärjäisi kesärenkaillakin.
Eikös ne pääkaupunkiseudun bussit aja joka ikinen päivä vuodesta ja samoilla nastattomilla renkailla. Eipä näytä niillä olevan suurempia onkngelmia erilaisilla keleillä ajellessa. Useimmat joiden kyydissä olen ollut ajaa talvellakin aika kovaa. Taitaa vain olla niin että, se joka osaa ajelee missä vaan, millon vaan, ja millasilla kumeilla vaan.
Tosin eipä ole ollut viime aikoina kehäkolmosen sisäpuolelle asiaa... mutta tuskin se keli siellä kovin poikkeavaa on ollut. Salo - Naantali - Nauvo akselilla on muutaman päivän saanut nauttia suolattomasta tiestä mutta nyt taas suola-autot kiertää...
Enpä taida sen enempää kommentoida luettelemiasi plussia ja miinuksia, kaikilla on omat mieltymykset ja painotukset... mutta entäs jos kuitenkin miettisit mihin sitä kitkarengasta oikein vertaat ja tekisit itsellesi verrokkirenkaasta ominaisuusluettelon ja poistaisit päällekkäisyydet listoista?
Tässä jokunen vuosi sitten kävin yllättävän asiallisen keskustelun erään rengasmyyjän kanssa rengasvalinnoista ja renkaiden ominaisuuksista (kitka vastaan nasta). Mielenkiintoinen havainto oli että käytimme paljon samoja argumentteja rengasmieltymyksemme tueksi.
Plussat:
- Rengas varoittaa ajoissa pidon menetyksestä
- Tarkka ohjaustuntuma ja tunne tiehen
- Täydellinen pidon menetys harvinaista
- Liukkaus ei pääse yllättämään
Miinukset:
- Huonot märkä- ja kesäominaisuudet
- Kulutuskestävyys (olosuhteista riippuen)
Mainitut plussat ja miinukset pätevät sekä nasta- että kitkarenkaisiin... joissain kohdin verrataan kilpailevaan talvirengasfilosofiaan, toisissa kesärenkaisiin.
Tälläkin foorumilla on kirjoitettu maailman sivu aiheesta nasta vastaan kitka, mutta eipä paljoa ole mietitty kuinka suuret ne erot oikeisiin mittasuhteisiin laitettuna ovat, ja kuinka suuri merkitys näillä eroilla kokonaisuutta katsottaessa on.
Pakko myöntää että joskus olen ollut yllättynyt tienpinnan äkillisestä jäätymisestä, mutta koskaan se ei ole aiheuttanut ongelmaa. Vallitsevan kelin voi selvittää ennen sitä mutkaa tai risteystä joka yllättäen ja varoittamatta ilmestyy ajoreitille.
Alkaa olla aika kaluttu aihe tämä keskustelu.
Pakko kuitenkin mainita että viikko sitten lainasin kaverin autoa, alla yhden talven ajetut laadukkaat nastat.
Ihan yhtä lailla se luisti asfaltilla, jolla oli ohut jäinen kerros pinnalla. Edelleen olen sitä mieltä että kun pinta on kuurassa (tai muuten vaan siinä on ohut jäinen kerros), ei nasta saa pitoa vaan hakkaa asfalttiin. Yleensähän kun puhutaan että tie on jäässä, kyseessä on juuri tällainen ohut jääkerros pinnalla.
Talvi alkaa Suomessa loka-marraskuussa ja kestää keskimäärin huhtikuun loppuun. Sen kun pitää mielessä ,niin pärjää vaikka pelkillä vanteilla.-Eikä tule yllätyksiä!
PS: Ja jää on yhtä liukasta Hangosta Nuorrgamiin.
Hyvät kuskit,
Jos suomessa pärjäisi talven kesärenkailla, niin yhtä hyvin voisi sanoa, että jarruttamisesta selviää pelkällä käsijarrulla. Yli 15 metrin ero jarrutusmatkassa ei ole samantekevää siinä vaiheessa, kun on esimerkiksi ajanut pulkkailevan lapsen yli. Tilanteen voi toki ennakoida, ajamalla aina alle 25 km/h, jos tien lähellä on potentiaalinen pulkkamäki, vai mitä.
Toisin sanoen: renkaat ovat autoihin nähden niin halpoja, että jokaisen pitäisi ostaa alle parasta mahdollista pitoa, jota tällä hetkellä löytyy nastarenkaista.
Mitä ajo-ominaisuuksiin märällä ja kuivalla asfaltilla tulee, Tuulilasi summasi asian hyvin syksyn käytettyjen kitkojen vertailussa: Referenssiksi valittu nastarengas (Hakka 2) oli ajettavuudektaan ja pidoltaan paras 'kesärengas', parhaat kitkat pääsivät melko lähelle. Tulos vastaa hyvin omia kokemuksiani Blizzak kitkoista ja GoodYear UG5000 nastoista (samalla autolla ajettuna).
Renkaiden ajettavuudesta ja pidosta talviolosuhteissa ei voi puhua samana päivänä. Lumella nastarengas sortaa hieman ja säilyttää pitonsa, siinä missä kitka pitää kunnes 'lipsahtaa' alta. Kitkan pidosta jäisellä asfaltilla tuskin kukaan tosissaan väittää mitään.
Minä voin hyvinkin puhua renkaiden ajettavuudesta ja pidosta talviolosuhteissa samana päivänä, jopa samassa lauseessa.
Ajettavuutta voi pitää renkaan aktiivisena turvallisuustekijänä, ja ääritilanteen pitoa passiivisena turvallisuustekijänä. Jos ajettavuus on surkea joutuu herkemmin ääritilanteisiin joissa tarvitaan maksimaalista pitoa. Kääntäen: Ilman hyvää pitoa ei ajettavuudestakaan saada hyvää. Renkaan ajettavuus vaikuttaa ajomukavuuteen siinä missä auton muutkin ominaisuudet, jotka kokonaisuutena vaikuttavat ensisijaisesti aktiiviseen turvallisuuteen, ja tietysti myös passiiviseen turvallisuuteen jos jokin kuitenkin menee pieleen. Aktiivinen turvallisuus pitää auton kuskin hallinnassa, ja passiivinen turvallisuus minimoi vahingot kun tilanteen hallinta on menetetty.
Itse olen aina pyrkinyt siihen, että rengashankinnoissa ei turhia säästellä (autosta riippumatta). Huonoilla renkailla tulee huonoa jälkeä... ja huonoja ja hyviä renkaita löytyy kaikista kategorioista (kesä, nasta, kitka). Mutta jos laadukkailla hyväkuntoisilla renkailla huomaa usein liikkuvansa renkaan suorituskyvyn rajoilla ei syy ole renkaissa, vaan silloin on itsetutkiskelun paikka.
Ainoa keli jossa kitka selvästi häviää nastalle on peilijää, ja kun olosuhteet muuttuvat kitkoille erittäin hankalaksi ei kyllä nastojenkaan varaan kannata luottaa. Ei yhden kauden etelässä ajetut nastarenkaatkaan kovin hyvin jäätyneellä asfaltilla pidä.
15 metrin ero jarrutusmatkassa saattaa hyvinkin olla samantekevää jos jarrutus menee 30 metriä pitkäksi...
Kyllä Suomessa voi hyvinkin pärjätä talven kesärenkailla, mutta miksi yrittää kun on talvirenkaatkin keksitty?
Etelässä on talvisin usein aito tai keinotekoinen kesäkeli, ja siksi on mielenkiintoista kysyä pärjäisikö koko vuoden talvirenkailla? Väitän että kitkoilla pärjää, nastoilla ei. Talvirenkaat eivät ratkaisevasti häviä ominaisuuksiltaan kesärenkaille, varsinkin jos kuski on rengastuksesta tietoinen, mutta nastarenkaat kärsivät kesäkäytössä huomattavasti kitkarenkaita enemmän.
Kun minä hankin talvirenkaita en tyydy renkaaseen jossa on paras mahdollinen pito. Minä haluan käyttötarkoitukseen parhaan renkaan.
Ja siitä Tuulilasin testistä on pakko todeta se mitä testaajat itsekin totesivat: "Kylmät ja lumiset säät tulivat aikaisin, ja alkutalvi oli Etelä-Suomessakin poikkeuksellisen luminen. Testi ajettiin siis todellisissa talviolosuhteissa." Lisäksi mainitsemisen arvoista että testituloksethan mitattiin lapissa 15tkm:n kulutusajon jälkeen. Kuinka moni vaihtaa renkaat 15tkm:n jälkeen? Mielestäni testi oli aivan liian lyhyt että todellisia eroja olisi syntynyt. Renkaat pitäisi pistää paremmuusjärjestykseen huomioiden niiden koko käyttöikä.
Itsekin petyin siihen, että testiä ei oltu tehty todellisissa "talviolosuhteissa". Nythän renkaiden kuluminen jäi vähäiseksi (ja mittaamatta jäi myös se, kuinka paljon nasta olisi kärsinyt asfaltilla ajosta, eli se oleellisin nastan pitoa heikentävä juttu).
Ok, kitkat ovat äänettämiä, (mutta ostoargumenttina se lienee turhamaisuutta, nykyautot ovat muutenkin äänettömiä.)
Luulisi, että niissä pitäisi olla jotain muutakin hyvää, että kannattaisi luopua pidosta mustalla jäällä (mikä on talvirenkaan tärkein turvallisuusominaisuus, varsinkin taajamassa).
Vaihdoin Conti nastat kitkoihin ulkomaanmatkan takia viime talvena. Mielestäni kaikki ominaisuudet huononivat ratkaisevasti, varsinkin ajotuntuman tukevuus kaikilla alustoilla.
Kävin useita kertoja katsomassa rengaspaineet, niin vetelää oli ajo kuivalla asfaltilla. Erityisen pelottavaa oli ABS:n raksuttaminen melko tavallisessa jarrutuksessa märällä kivikadulla.
Nykyiset nastani ovat kitkarengasmaisemmat lamelleineen, eivätkä vedä vertoja Conti-nastojen hyville 'kesäominaisuuksille'. Talvipito on tosin hyvä ja talviajo-ominaisuudet erinomaiset.
En vaihtanut komerosta kitkoja aikaisemmin alle vaikka liukkaat tulivat aikaisin tänä syksynä. Sen sijaan pistin ne puoliksi ajettuina kierrätykseen ja ostin nastat.
Rapina ei haittaa, pikemminkin kertoo olosuhteista.
Voisitko vielä tarkentaa mitkä kitkat oli alla. Nokialainen (q) on paljon vetelämpi mitä michelin, vai oliko alla h luokan rengas
Kirjoitit: "15 metrin ero jarrutusmatkassa saattaa hyvinkin olla samantekevää jos jarrutus menee 30 metriä pitkäksi... "
On sillä eroa, sillä jos jarrutus menee pitkäksi, niin mielummin sitä kolauttaa tolppaan 20 km/h, kuin 50 km/h....
ja joissain suhteissa nastoja parempia:
Ovat hiljaisempia, jopa joitain kesärenkaitakin hiljaisempia. Nykyautot alkavat olla niin hiljaisia että rengasmelun kuulee paremmin jos sitä on.
Kuluminen tasaisempaa, ei tarvitse kesäkelillä säästellä nastoja. Kokemusteni mukaan etelässä lähes loppuunkuluneet mutta lailliset kitkat toimivat paremmin kuin vastaavat nastat. Harva vaihtaa pois talvirenkaita joissa 5-7mm kulutuspintaa ja mahdolliset nastat paikoillaan...
Ei kuluta uria asfalttiin samalla vähentäen kaupunkien keväisiä pölyhaittoja.
Viimeaikoina tosin on nastarenkaiden nastojen määrää ja painovoimaa vähennetty ja lamellointia lisätty sekä kitkarenkaitakin kehitetty... joten nastarenkaiden haitat ovat vähentyneet ja erot kitkojen ja nastarenkaiden välillä ovat pienentyneet. Saman kehityksen seurausta on, että kitkarenkaat ovat selkeämmin talvirenkaita eikä ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja.
Kirjoitin: "saattaa hyvinkin olla samantekevää"
saattaa
Ja sitä se todennäköisesti on alkuperäisessä esimerkissä, kun on ajanut pulkkailevan lapsen yli.
Se, että kolauttaa tolppaan on useimmiten omaa tyhmyyttä... joskus se voi olla harkittukin ratkaisu erittäin huonon ja vähemmän huonon vaihtoehdon välillä. Mieluummin tolppaan tai ojaan kuin pulkkailevan lapsen yli.
Vaaratilanteet joiden syntymiseen itse ei pysty vaikuttamaan tulee usein niin yllättäen ettei siinä tarvitse jäädä miettimään riittääkö jarrutusmatka, sen voi heti todeta liian lyhyeksi rengastuksesta riippumatta. Mieluummin ottaa varman päälle ja kärsii aineellisia vahinkoja kuin että ottaa riskin jonka seuraukset saattavat olla suuret. Ja väitän että tilanteet ovat harvassa joissa kitkan ja nastan välinen jarrutusmatkan ero on ratkaiseva. (Ellei puhuta ruuhkaliikenteen pikkukolhuista jotka johtuvat puutteellisesta ajoneuvon hallinnasta ja arviointikyvystä.) Ja väitän myös että ero kapenee renkaiden kuluessa.
Nastattomista on kokemusta maxi icestä ja nokian q:sta. Takavetoinen auto. Viime keväänä kokeilin nastarenkaita ja vaihdoin ne syksyllä maxi iceen ja kokonaisuutena ovat paremmat. Valoistakin pääsee liukkaammin liikkeelle mitä nastarenkailla. Nastarenkaat karheuttavat jäätä senverran että kitkoilla pärjää jäälläkin. Tietenkin jos kaikki siirtyisi kitkoihin tulisi ongelmia. Jos autossani ei olisi luistonestoa ja abs jarruja en varmaankaan kitkoilla ajelisi.
Nastarenkaiden käyttäjät ovat niitä uusavuttomia jotka eivät kitkarenkailla pärjää.
Joten toisinsanoen jokainen joka täällä edes ihmettelee miksi joku käyttää kitkarenkaita paljastaa oman tyhmyytensä.
Ja alkuperäiselle kirjoittajalle: Tottakai ne kitkat ovat huonot jos niillä yrittää ajaa täsmälleen kuten kesärenkailla tai nastoilla. Pieni vinkki; niillä pitää osata ajaa, että niistä saisi sen hyödyn (verrattuna nastoihin)irti.
Niin,
jos edes täytyy kysyä, että kummat renkaat ottaisin niin on aivan selvää, että pitää ottaa ne nastat.
ja muuten miksi nastarenkailla ajavat tosiaan valittavat täällä siitä etteivät osaa ajaa kitkoilla? kannattaa muistaa että raskas liikenne ja 30% henkilöautoista ajelee tuolla kitkoilla, joten se on ehkä nimenomaan omasta nupista kiinni jossei osaa yhtään ennakoida ja katsoa ikkunasta ulos keliä.
Ajan paljon vuokra-autoilla ympäri maailmaa ja seuraan myöskin talvirengas keskustelua näissä maissa. Pohjoismaita lukuunottamatta nastat ovat lähes joka paikassa kiellettyt vaikka keliolosuhteet ovat yhtä talviset kuin meillä. Useimmiten kuultava argumentti on että ei ole kansantaloudellisesti varaa pilata teitä nastoilla. Norjassakin on ajo "Tigerstadiin" eli Osloon nastoilla rajoitettu. Joutuu maksamman ylimääräisen tietullin sen normaalin lisäksi "nastaverona". Tulin juuri maanantaina viikon työmatkalta USA:sat ja CAnadasta jossa ajoin 1 500 mailia erittäin talvisissa oloissa sikäläisillä autoilla, ilman nastoja. Sekin käy erittäin hyvin. Olosuhteet Illinoisissa (Chicago), Minnesotassa Duluth/Grand Rapids, Wisconsinissa (Grand Rapids) ei muuten sama Grand Rapids ja Montrealissa/Torontossa olivat erittäin talviset. Chicagossa enemmän lunta kuin Helsingissä lähtiessä. Automaattivaihteisilla takavetoisilla "jenkkiraudoillakin" voi ajaa nastattomilla talvirenkailla ongelmitta ! Ne kauhukuvat joita TV:ssä näkee liikennekaaoksista ovat niistä valtioista joissa ei ole lunta kuin kerran joka kolmas vuosi, vrt. viime viikon Ice Rain North Carolinessä ja muualla itärannikolla. Saksassa ja Itävallassa ajelen myöskin säännöllisesti ja sielläkin toimii liikenne lumioloissa ihan hyvin ilman nastoja. Kaikissa mainitsemissani paikoissa liikenne on moninkerroin vilkkaampaa kuin suomessa ja autoja myöskin ihan eri määrät kuin Kehä III:lla tai Länsiväylällä. Siis tämä ruikutus siitä että ainoastaan nastarenkailla voi ajaa talvella ihmetyttää, sillä miljoonat autoilijat muissa maissa ajavat ja pärjäävät nastattomilla talvirenkailla vastaavissa olosuhteissa kuin meillä on. Henkilökohtainen mielipiteeni on että joko nastat tai suolaa, ei molempia yhtäaikaa.
Semmoiset jotka valittaa etteikö kitkoilla pärjää on aivan selvä merkki siitä ettei hallitse autoa ja sen käsittelyä. Minun puolesta saa ottaa vaikka kummatkin suolan ja nastat pois suomesta. Tännekkin vähintään samanlainen laki kuin osloon.
Potkukelkalla pärjää, Wartburgilla pärjää ja maksalaatikolla pärjää. Tottakai kitkoillakin pärjää.
Saako niitä jostain ilmaiseksi, vai miksi niitä kehutte?
No siksi, että ne ovat yksinkertaisesti niin ylivoimaiset kun tietää mitä tekee.
Ei tämäkään viestiketju alkanut kitkarenkaiden kehumisesta vaan jonkun nastarengas-trollin tunteidenpurusta kun kitkoilla varustettu kuski meni valoissa ohi tai jotain vastaavaa.
Nastarenkaat ovat kielletty monissa maissa, koska niiden avulla autot pysähtyvät liukkaalla kelillä. Yksinkertaisesti siis estetään silestoneilla ajavia liukuilemasta karkeita kumeja käyttävien ja lyhyemmällä matkalla pysähtyvien peräpeiliin liikennevaloissa ym. yllättävissä jarrutustilanteissa. Venäjällä on tämän vuoksi pakollinen varoitusmerkki takalasissa, mikäli alla on nastarenkaat.
OK, olen samaa mieltä edellisen kanssa: Ei suolaa!
Suola on tosin kitkarenkailijoille suurempi haitta, koska se muuttaa kumin kitkaominaisuuksia ja pito häviää siirryttäessä suolaliemestä puhtaalle jäälle, nastojen ominaisuudet eivät muutu suolaamalla.
Suomessa tämä ei ole suuri ongelma, koska on talvirengaspakko ja kitkarenkailijat pitävät oletusarvona että edessä menijällä on nastat -> siis tarvitaan pitempi turvaväli ja ennakointia.
Ei ne autoilijat vaan ne nastarenkaat ovat uusavuttomia. Seitkytäluvulla sai olla vielä kunnon piikit ja peilijäälläkin pysähtyi. Nykynastoilla kuuluu vaan kahinaa, kun nuo "nastat", joita nykyrenkaassa on harvemmassa kuin mummon suussa hampaita, yrittävät tavoittaa sieltä kumin seasta tienpintaan. Viereisellä kaistalla tosin kuuluu suhinaa, kun kitkarenkailija hurahtaa ohi jarrut lukossa.
Yksi aamu tuli traktori lumilingon kanssa vastaan aamupimeällä loivassa alamäessä paikassa jossa ei mahdu sivuuttamaan. Teräsjään päällä oli parin sentin yöllä satanut lumi. Vauhtia ei onneksi ollut alunperinkään kuin kolmisenkymppiä, mutta oli pitkiä sekunteja kun tuntui että vauhti vain kiihtyy jarrutuksen aikana. Vähän ennen törmäystä nykäisin kässäristä jotta sain keulan tössähtämään aurauspenkkaan... Wanhanajan nastoilla olisi pysähtynyt!
Ei ne autoilijat vaan ne nastarenkaat ovat uusavuttomia. Seitkytäluvulla sai olla vielä kunnon piikit ja peilijäälläkin pysähtyi. Nykynastoilla kuuluu vaan kahinaa, kun nuo "nastat", joita nykyrenkaassa on harvemmassa kuin mummon suussa hampaita, yrittävät tavoittaa sieltä kumin seasta tienpintaan. Viereisellä kaistalla tosin kuuluu suhinaa, kun kitkarenkailija hurahtaa ohi jarrut lukossa.
Yksi aamu tuli traktori lumilingon kanssa vastaan aamupimeällä loivassa alamäessä paikassa jossa ei mahdu sivuuttamaan. Teräsjään päällä oli parin sentin yöllä satanut lumi. Vauhtia ei onneksi ollut alunperinkään kuin kolmisenkymppiä, mutta oli pitkiä sekunteja kun tuntui että vauhti vain kiihtyy jarrutuksen aikana. Vähän ennen törmäystä nykäisin kässäristä jotta sain keulan tössähtämään aurauspenkkaan... Wanhanajan nastoilla olisi pysähtynyt!
Unohdat vaan ne seikat, että kitkarenkaat pysäyttävät liukkaalla kelillä ihan yhtä hyvin kuin nastarenkaatkin, varsinkin jos jarrua ei lyö aivan pohjaan, sillä tunnetusti ABSit eivät toimi kovinkaan hyvin kitkojen kanssa.
Usein kuulee nastarenkaita käyttävien suusta seuraavaa: "Onko muitakin?" "Ne kitkat on kesärenkaat" "Ei ne ole talvirenkaat" "Ei ne pidä kuin lumisilla teillä" "Nää nastat raapii jäätä tehokkaasti".. Kaikki niin väärin kuin vaan olla ja voi.
Että Terveisiä vaan täältä Kitkamieheltä, jo yli 30 vuotta kitkarenkailla, ilman ainuttakaan peräänajoa jossa olisin ollut syyllinen (jotkut hölmöt kyllä ovat osanneet valoissa tulla perään kun eivät nastat olekaan pitäneet).
Ja kyllä, kitkarenkailla meno vasta paranee kun nopeus nousee, joten en ole mikään Toyotalla 60km/h hissutteleva papparainen, jonka täytyy kokoajan varoa ja pelätä kun "on niin huonot kesärenkaat".
Vanhat nastarenkaat nastoineen vastaavat muuten suunnilleen renkaita lumiketjuilla kun taas nykyiset ovat samassa suhteessa kesärenkaat.
Mutta sitten joku huomasikin että tie kuluu liikaa kun käytetään noin issoja nastoja.
Kitkamies väitti jotta: "Unohdat vaan ne seikat, että kitkarenkaat pysäyttävät liukkaalla kelillä ihan yhtä hyvin kuin nastarenkaatkin"
Perusteluna tuolle on varmaankin se kuuluisa MUTU? Kait se on kaikkien etnisten vähemmistöjen, myös kitkarengasfanien tai sitikkakuskien, oikeus puolustaa näkökantaansa kaikin mahdollisin keinoin. Argumenttien perustelu olisi kuitenkin ns. keskustelun kannalta ihan positiivinen asia.
Minä väitän että nastarenkailla varustettu auto pysähtyy LIUKKAALLA kelillä paremmin kuin kitkoilla varustettu.
Oletan nyt, että liukkaalla kelillä tarkoitetaan liukasta keliä eikä sitä kuuluisaa säätiedotusten "normaalia talvikeliä". Siis esimerkiksi vesisadetta jäiselle tienpinnalle jolloin täällä päin Suomea koulubussit liukuilevat pelto-ojiin yrittäessään lähteä pysäkiltä (linja-autoissahan ei ole nastoja).
Infoa nastojen vaikutuksesta jääpinnalla pysähtymiseen voi lukaista mm. tänä syksynä TM:ssä olleesta talvirengastestistä, jossa mukana oli sekä kitka- että nastarenkaita.
No voi saatana,keksikääs nyt jotain muuta,vastahan tää oli aiheena pari päivää sitten,ja loppuunkaluttiin..
Viimeaikoina on riittänyt nauramista näillä PAREMMILLA nastoilla ajavista. Sutii sutii sutii ja kenties kerkeää vihreillä vaikka ensimmäisenä oli valoissa. Ja ehkä pysöhtyy jos on ABS:t. Kitkoilla ei mitään ongelmaa ja autossa kuitenkin tehoja enemmän kuin perinteisessä SUOMALAISESSA perheautossa :)
Että naurattaa. Jos harkitset nastarenkaiden ostamista, niin jätä autosi talliin ja käytä linja-autoa. Se kulkee KESÄrenkailla :)
Teknistä edistystä, vai mitä? Ajotaidottomiksi sanoisin mielummin kaikkia, jotka tykkäävät ABS-jarruista ja kaiken kukkuraksi maksavat kaikenlaisista kolmi- ja nelikirjaimisista ajonvakautuslaitteista (lue: ajonestolaitteista).
BUAAHBUAHAHAA, mahtaa olla paljon tehoa, kun sutii talvirenkailla...
Jesse on ihan oikeassa siinä että ABS-jarrut liukkaalla pinnalla pidentävät jarrutusmatkaa. Tässä "asiantuntevat autokauppiaat" ovat tehneet karhunpalveluksen autoilevalle väestölle. On myyty ABS jarruja argumentilla että niillä pärjää liukkailla keleillä kuin kesällä ikään. Täysin totta, MUTTA tämä tarkoittaa AINOASTAAN että AUTO ON KOKO JARRUTUKSEN AJAN KULJETTAJAN OHJATTAVISSA, ei MISSÄÄN NIMESSÄ että AUTO PYSÄHTYISI LYHEYEMMÄLLÄ MATKALLA kuin TAVALLISILLA JARRUILLA. Mikäli kuskiin iskee "hartialukko", tai ei uskalla tai muusta syystä saa kierrettyä "kovaa" estettä tai ohjattua tieltä ulos, tulee jonkin asteen noutaja. Lisäksi on vielä tuudittauduttu väärään turvallisuuden tunteeseen "onhan mulla ABS-jarrut" ja tilannenopeus on olosuhteisiin nähden liian suuri. Liukkaalla pinnalla ABS väkisinkin pidentää jarrutusmatkaa ! Renkaista riippumatta ! Miten sitten ABS toimii? Se estää pyörän lukkiutumisen, eli pienentää nestepainetta lukkiutuvan pyörän jarrusylinterissä. Kun pyörä pyrkii lukkiutumaan täysin pitämättömällä alustalla lähes ilman jarruvoimaa, vastaa ABS-jarrutus huonoimmillaan vapaata rullausta ! Eli tapahtuu sama kuin että painaa kytkimen pohjaan ja antaa auton mennä. Mikäli olet eri mieltä, mietipä asiaa. Mikäli kokemuksesi autostasi ovat toiset käytännössä, aja suoraan huoltoon suurinta varovaisuutta noudattaen, sillä ABS-jarrusi ovat suolan tai muun vuoksi jumissa. Valitettavasti Suomessa ei enää saa aurata jääratoja järville ja merelle niinkuin ennenvanhaan kun itse alottelin autolla ajoa. Silloin pystyi liikenteeltä suljetuissa oloissa harjoittelemaan kaiken sen mitä ei liikenteessä ikinä saa harjoitella. Tuo hartialukkokin on ihan oman kokemuksen kautta hankittu, ns. kauhukokemuksena. Ekat ABS jarrut alla ja ekat liukkaat, ja piti jarruttaa. AUTO vain meni ja meni eikä aikonutkaan pysähytä. Hartialukko aukesi onneksi juuri pari metriä ennen tiellä seisovaa rekkaa ja mentiin ulos pehmeään pohjattomaan lumeen, josta piti sitten nosturilla noutaa pois. Vahingot minimaaliset verrattuna törmäyksessä tiellä seisovaan rekkaan arviolta noin 20 - 30 km/h nopeudella. että silleen. Onneksi oli järkevä tilannenopeus, vahingossa varmaan.
Ai-jai,se on Jesse-poika,14v,jäänyt kotiin kirjoittelemaan,kun olisi pitänyt jo kouluun kiiruhtaa,äläkä nyt kaikkea usko mitä se Fiatilla ajeleva iskä juttelee..
ABS ei ihan kirjaimellisesti estä pyörän lukkiutumista vaan lukitsee sen minimaaliseksi ajaksi, jonka jälkeen höllää hiukan jarrupainetta päästäen pyörän juuri ja juuri pyörimään, lukitsee sitten taas jne.
ABSin toiminta perustuu siihen, että järjestelmä tutkii pyörän "mahdotonta" hidastuvuutta, ts. sellaista, johon auto ei pysty vaan jonka täytyy johtua pyörän lukkiutumisesta. Tämän jälkeen pudotetaan hiukan jarrupainetta, jotta systeemi havaitsee pyörän taas kiihtyvän ja alkaa tutkimaan hidastuvuutta. Nykyaikaisissa systeemeissä taajuus on niin korkea, että käytännössä pyörä pyörii koko ajan lukkiutumisen rajalla. 20 vuotta vanhojen Mersujen ja Bemarien mustat katkoviivat asfaltissa ovat "vanhaa hyvää aikaa".
Tähän kun yhdistetään se tosiasia että lepokitkakerroin on materiaalista riippumatta liikekitkakerrointa suurempi, ainakin minä tulen siihen tulokseen, että ABS-jarrutus on pinnasta riippumatta lukkojarrutusta tehokkaampi. Jos logiikassani on jossain kohtaa virhe, kuulen mielelläni perustelut lukkojarrutuksen paremmuudesta.
Scuderia on oikeassa, siinä että kun kitkaa on kohtuullisesti, niin lepokitka on liukukitkaa suurempi. Nyt vaan on usein useampia muuttujia vaikuttamassa yhtäaikaa, jolloin voi käydä niinkin että ABS-jarrutusmatkasta tulee pitempi kuin lukkojarrutuksesta. Soralla ja lumella lukossa oleva rengas "kasaa" eteensä irtoainesta ja "painuu" alustan pinnan läpi, jolloin deformoitumiseen kuluva energia lisää jarrutusenergiaa. Myöskin on teoriaa tuo että taajus olisi niin korkea etteikö pyörä pyörisi "tyhjää" ilman jarrutustehoa jarrupaineen laskettua ennen uutta lukkiintumista. Käytännön testit ovat osoittaneet tämän pitävän paikkansa kun on samalla autolla, samoilla renkailla ja samalla kertaa jarrutettu ABS kytkettynä ja poistettuna. Lukkojarrutuksella jarrutusmatka on lyhyempi. Tämä tietenkin on teoriaa ja ABS-jarrujen ohjattavuus koko ajan jarrutustapahtuman aikana kompensoi teoreettisen jarrutusmatkan eron tuoman haitan. kts. oma kauhukokemukseni aiemmin tässä keskustelussa. Eli asialla on merkitystä ainoastaan saivarrellessa.
Ajelisin kitkoilla, jos autossani olisi ABS:t, ajelisin kaupungeissa ja pääteillä.
Tämä yhtälö ei kyllä toteudu millään osin toteudu kohdallani. Tiet marras-maaliskuu paksussa jäässä, luminen se on yhtä usein kuin tie on vetisessä peilijäässä.
Ja tämä paikka on vielä Kaakkois-Suomessa... Paikallislehdessä valiteltiin, kun kitkaautoilija jäi lievään ylämäkeen kiinni, kun ei ollut hiekkaa! Voi voi sentään, väärät renkaat.
Nastarenkailla ei jäädä jumiin jyrkkäänkään peilijäiseen mäkeen!
Ei ole vielä tullut mäkeä josta en olisi kitkoilla ylös päässyt.
Jos on uusavuton ja on jostain erehtynyt ottamaan nastat alle ja yrittää ajaa siihen mäkeen kaasu pohjassa ja vaihde kolmosella niin ei kait se nyt menekään ylös.
Sitäpaitsi, eivät ne nastarenkaatkaan peilijäällä pidä, samalla tavalla ne vinkuvat jos painaa liikaa kaasua.
-Kitkolla 'pärjää'.
-Nastarenkailla ajavat ovat 'uusavuttomia'.
Nyt puhuttiin siitä, kummat pitävät ja ovat parempia ajaa. Lue kitkamiesten kommentteja ja päättele itse?
"pitävät ja ovat parempia ajaa"
Aina joudutaan tekemään kompromisseja renkaasta riippumatta (nasta/kitka). Parhaan pidon rengas ei välttämättä ole paras ajettava.
Kitkoilla pärjää. Ongelmitta. Luulisi sen riittävän.
Löytyyhän tietysti niitä jotka kaipaavat apupyöriä fillariinsa ikään katsomatta... ja tietysti niitä jotka tarvitsevat niitä apupyöriä mutta eivät kehtaa niitä käyttää.
Niinpä niin,itse ajoin nastoilla vuosia,nyt alla neljättä talvea kitkat(Continentalit)asun Kaakkois-Suomessa,ajan 00-mallisella Mercedeksellä,jossa ESP-järjestelmä.
Ollut viime viikkoina todellakin pahoja kelejä,mutta eipä ole ongelmia ollut.Oikeastaan ainoa kitkoille ongelmallinen keli on puhdas,jäinen asfaltti,johon sataa alijäähtynyttä vettä,mutta ei siinä kyllä nastan pitokaan ole paras mahdollinen.
Aion kyllä "kitkailla"tulevaisuudessakin.
Kaikille turvallisia ajomatkoja;-)