TEMPPERAMENTTISIÄ VAAKOJA MUITAKIN?

tempperamenttiaa kerrakseen

oletteko vaakat huomanneet että olette hyvin tempperamenttisiä luonteeltanne? minä ainakin olen ja se on hyvä, sillä osaan sanoa takaisin samalla mitalla juos joku sanoo mulle tylystu. samoin olen tosi hyvä selvittämmään riitoja ihmisten välillä-

188

9698

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • riisiryyni

      koska olen luullut olevani vaaka ja olenkin neitsyt...siirryn toiselle palstalle. meni koko identiteetti ja tähtikartta uusiksi... (ursan tieto)

      • Vaakamieheltä

        ..näin makeasti nauraa ; )))


      • riisiryyni
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..näin makeasti nauraa ; )))

        mutta oletko varma, että sinäkään olet vaaka, saatikka ketjun aloittaja?


      • Vaakamieheltä
        riisiryyni kirjoitti:

        mutta oletko varma, että sinäkään olet vaaka, saatikka ketjun aloittaja?

        ..melkoinen keikkuja olen ; )) Joskus menen ilon korkeista tunnelmista hetkessä rypemään pohjamutiin.. kiukkuan hetken, kuin perkele! Sksi luulenkin, että olen väärään aikaan syntynyt kaksoset ; ))


      • Vaakamieheltä
        riisiryyni kirjoitti:

        mutta oletko varma, että sinäkään olet vaaka, saatikka ketjun aloittaja?

        .. en ole ollenkaan varma, sillä eilen illalla tällä palstalla pyörähti joku taidokas sanankäyttäjä, joka hienoin sanankääntein vinoili vaaoille.. kävin suihkussa niiden lukemisen jälkeen ja kun jotkut laulavat suihkussa, niin nauroin katketakseni näitä oivalluksia, tuota sinunkin, vai ursalta : ))) Niin kohdalleen ne sattuivat minunkin viimeaikaisiin toilauksiin. Että sitä ossaakin olla naurettavan pöhkö ihminen.. toisten silmissä.. itsehän itsensä näkee niiiiin oivallisena : ))


      • riisiryyni
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        .. en ole ollenkaan varma, sillä eilen illalla tällä palstalla pyörähti joku taidokas sanankäyttäjä, joka hienoin sanankääntein vinoili vaaoille.. kävin suihkussa niiden lukemisen jälkeen ja kun jotkut laulavat suihkussa, niin nauroin katketakseni näitä oivalluksia, tuota sinunkin, vai ursalta : ))) Niin kohdalleen ne sattuivat minunkin viimeaikaisiin toilauksiin. Että sitä ossaakin olla naurettavan pöhkö ihminen.. toisten silmissä.. itsehän itsensä näkee niiiiin oivallisena : ))

        Horoskoopit otsikon alta; 50% väärä horoskooppimerkki.


      • Vaakamieheltä
        riisiryyni kirjoitti:

        Horoskoopit otsikon alta; 50% väärä horoskooppimerkki.

        ..eli keskellä vaa'an kenttää..

        t.Ro


      • riisiryyni (=pieni kriisi)
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..eli keskellä vaa'an kenttää..

        t.Ro

        aatteles nyt miten noloa, kun on saanut tietää, että ei ole sitä mitä on luullut olevansa puolen ikäänsä...eikä se riitä, ystävät ja tututkin muuttuvat aivan joksikin muuksi...

        Ymmärrän tuon nauramisen kun luin eilisiä viestejä tuolta alempaa...minuakin alkoi naurattaa kun ajatteli josko olisi asiayhteyttä..


      • Poison.
        riisiryyni (=pieni kriisi) kirjoitti:

        aatteles nyt miten noloa, kun on saanut tietää, että ei ole sitä mitä on luullut olevansa puolen ikäänsä...eikä se riitä, ystävät ja tututkin muuttuvat aivan joksikin muuksi...

        Ymmärrän tuon nauramisen kun luin eilisiä viestejä tuolta alempaa...minuakin alkoi naurattaa kun ajatteli josko olisi asiayhteyttä..

        Olet väärää merkkiä vain jos olet intialaisen (sideerisen) astrologian harjoittaja, joka perustuu tähdistöjen tämänhetkiseen sijaintiin taivaalla. Länsimainen, toiselta nimeltään trooppinen astrologia, alkaa aina kevätpäiväntasauksesta josta lähtien eläinrata jaetaan 30 asteen osiin.

        Lyhyesti:
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Astrologia


      • riisiryyni
        Poison. kirjoitti:

        Olet väärää merkkiä vain jos olet intialaisen (sideerisen) astrologian harjoittaja, joka perustuu tähdistöjen tämänhetkiseen sijaintiin taivaalla. Länsimainen, toiselta nimeltään trooppinen astrologia, alkaa aina kevätpäiväntasauksesta josta lähtien eläinrata jaetaan 30 asteen osiin.

        Lyhyesti:
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Astrologia

        Kiitos kiitos kiitos! Tätä minä odotinkin, helpottaa suunnattomasti...


      • Vaakamieheltä
        riisiryyni (=pieni kriisi) kirjoitti:

        aatteles nyt miten noloa, kun on saanut tietää, että ei ole sitä mitä on luullut olevansa puolen ikäänsä...eikä se riitä, ystävät ja tututkin muuttuvat aivan joksikin muuksi...

        Ymmärrän tuon nauramisen kun luin eilisiä viestejä tuolta alempaa...minuakin alkoi naurattaa kun ajatteli josko olisi asiayhteyttä..

        ..sattuivat vaan tulemaan peräjälkeen.. sinunkin samaan syssyyn.. siksi ajattelin, että pahanen pirulainen liikkeellä : ))) Tosi hienosti pyöritelty sanoja, ei vaaka pystyis tuollaiseen itsekritiikkiin ; ) Sen verran tunnen itseäni, että syy on aina muissa! Kyllä sitä sen verta ihmeellistä tarinaa tulee tarvittaessa keksityksi. Pah sille ja hih uudelle elämänyritykselleni, jossa yritän olla rohkeampi ja myöntää virheeni. Myös sille, että kerron omat toiveeni yrittämättäkään myötäillä tai arvata toisen toiveet, koettaen toimia sitten sen mukaisesti. Koitan olla niin oma itseni, kuin olla voin! Aattele.. minusta tulee entistä mukavampi, sillä sellainen minä oikeasti olen. Minun ei tarvitse enää teeskennellä maailman parasta miestä, sillä olen sitä jo muutenkin ; ))))) Ja vaatimatonkin vielä.. tosi hyvä yhdistelmä : ))) Tällä pärjää hienosti!!

        Ro


      • Puntari
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..sattuivat vaan tulemaan peräjälkeen.. sinunkin samaan syssyyn.. siksi ajattelin, että pahanen pirulainen liikkeellä : ))) Tosi hienosti pyöritelty sanoja, ei vaaka pystyis tuollaiseen itsekritiikkiin ; ) Sen verran tunnen itseäni, että syy on aina muissa! Kyllä sitä sen verta ihmeellistä tarinaa tulee tarvittaessa keksityksi. Pah sille ja hih uudelle elämänyritykselleni, jossa yritän olla rohkeampi ja myöntää virheeni. Myös sille, että kerron omat toiveeni yrittämättäkään myötäillä tai arvata toisen toiveet, koettaen toimia sitten sen mukaisesti. Koitan olla niin oma itseni, kuin olla voin! Aattele.. minusta tulee entistä mukavampi, sillä sellainen minä oikeasti olen. Minun ei tarvitse enää teeskennellä maailman parasta miestä, sillä olen sitä jo muutenkin ; ))))) Ja vaatimatonkin vielä.. tosi hyvä yhdistelmä : ))) Tällä pärjää hienosti!!

        Ro

        Kokeneemman vaa an saavutus sinänsä, joka saa hillityn ja tyynen kuoren repeämään, kun mitta täyttyy ja sivaltavat sanat viiltää ikää, sukupuolta, säätyä tai ympäristöä huomioimatta, siinä tapahtuu OIKEUS minkä puolesta vaa an kannattaa taistella ja kun OIKEUS ei tapahdu, katsotaan alaviistoon ja riitapuoli on alinta kastia sen jälkeen...anteeksiantoa ei tunneta...
        Vaaka ei sitten pane showta pystyyn ihan turhasta.

        Ja vaaka ei sitten lannistu, se jatkaa vaikka "kaikki on menny"... Tyyntä on taas riidan jälkeen ja vaaka vain hymyilee ja "tietää asioiden oikean laidan"...


      • Vaakamieheltä
        Puntari kirjoitti:

        Kokeneemman vaa an saavutus sinänsä, joka saa hillityn ja tyynen kuoren repeämään, kun mitta täyttyy ja sivaltavat sanat viiltää ikää, sukupuolta, säätyä tai ympäristöä huomioimatta, siinä tapahtuu OIKEUS minkä puolesta vaa an kannattaa taistella ja kun OIKEUS ei tapahdu, katsotaan alaviistoon ja riitapuoli on alinta kastia sen jälkeen...anteeksiantoa ei tunneta...
        Vaaka ei sitten pane showta pystyyn ihan turhasta.

        Ja vaaka ei sitten lannistu, se jatkaa vaikka "kaikki on menny"... Tyyntä on taas riidan jälkeen ja vaaka vain hymyilee ja "tietää asioiden oikean laidan"...

        Ei todellakaan pane showta pystyyn turhanpäiten, mutta kohde voi joskus olla ihan väärä. Eli sisällä voi olla paineita aivan muista johtuen. Ja lähimmälle saattaakin tulla ensin hienovarainen aran paikan raapaisu. Ja jos toinen räjäyttää täyslaidallisen takaisin, niin silloin pääsee itsekin purkamaan.. muuten se ei toimi. Sen jälkeen myöskin tietää asioiden oikean laidan, sillä vastapurkauksen tapa kertoo paljon, siksi se hymyilyttää. Miksi sen jälkeen lannistuisikaan.. sehän on melkein sama, kuin toinen olis sanonut rakastavansa ; )


      • *****
        Puntari kirjoitti:

        Kokeneemman vaa an saavutus sinänsä, joka saa hillityn ja tyynen kuoren repeämään, kun mitta täyttyy ja sivaltavat sanat viiltää ikää, sukupuolta, säätyä tai ympäristöä huomioimatta, siinä tapahtuu OIKEUS minkä puolesta vaa an kannattaa taistella ja kun OIKEUS ei tapahdu, katsotaan alaviistoon ja riitapuoli on alinta kastia sen jälkeen...anteeksiantoa ei tunneta...
        Vaaka ei sitten pane showta pystyyn ihan turhasta.

        Ja vaaka ei sitten lannistu, se jatkaa vaikka "kaikki on menny"... Tyyntä on taas riidan jälkeen ja vaaka vain hymyilee ja "tietää asioiden oikean laidan"...

        Ihmeessä te olette oppineet räjähtämään. Minä en sitä ole ikinä oppinut. Kerään ja kerään kaiken sisälleni ja sitten kun mitta tulee täyteen, ilmoitan vain, ettei hommasta tule mitään. Kaipa pelkään, että räjähdys pilaa kaiken. Tulisi sanottua asioita, joita sitten saisi katua. Yritän aina puhumalla ratkoa kaikki asia ja jos oikein tiukka paikka tulee, niin puran kiukkuni vaikka halkopinoon. Silloin kyllä kirves saa kyytiä ;)))


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        Ihmeessä te olette oppineet räjähtämään. Minä en sitä ole ikinä oppinut. Kerään ja kerään kaiken sisälleni ja sitten kun mitta tulee täyteen, ilmoitan vain, ettei hommasta tule mitään. Kaipa pelkään, että räjähdys pilaa kaiken. Tulisi sanottua asioita, joita sitten saisi katua. Yritän aina puhumalla ratkoa kaikki asia ja jos oikein tiukka paikka tulee, niin puran kiukkuni vaikka halkopinoon. Silloin kyllä kirves saa kyytiä ;)))

        .. ihmisten kanssa, niin lopulta huomaa, että röyhkeät käyttävätkin hyväkseen. Vähitellen huomaa itsestään piruilevan ihmisen piirteet, jotka piilottaa anteeksipyydellen jos huomaa loukkaavansa. Mutta sitten sattuu vastaan kiukkupussi, joka lataa sylisi täyteen kuumia kekäleitä.. ei kai siinä pr...le voi muuta, kuin ampua täyslaidallinen takaisin! Siinä menee parhaimmillaan vastapuolen syliin vuosia kerätty katkeruus ja kaunat monia ihmisiä kohtaan! Aaaaaah, mutta niin virvoittava kokemus.. hymyilyttää jälkeenpäin, joskus liekona nauraa. Ja sitten se paras osio.. se toinen ei lähdekään minnekään! Eihän se sähisevä tulivuori sydämellään tappele, kuhan vaan sylkäisee sanansa ulos. Ja jos ajatteletkin tulivuorta.. jos sen kuori on kovasti paksu, niin alle kertyy hilmuisesti paineita, kun se purkautuu, niin lentää koko vuori. Parempi siis, että nakkoo vain tulta ja tulikiveä. Niitä voi monesti onnistuneesti väistellä ja nakella äkkiä takaisin, ettei näpit pala : )))

        Eli kyllä siihen purkautumiseen tarvitaan se toinen, joka saa sinutkin tulistumaan, mutta joka myöskin ymmärtää, ettet sinäkään sydämelläsi riitele!


      • *****
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        .. ihmisten kanssa, niin lopulta huomaa, että röyhkeät käyttävätkin hyväkseen. Vähitellen huomaa itsestään piruilevan ihmisen piirteet, jotka piilottaa anteeksipyydellen jos huomaa loukkaavansa. Mutta sitten sattuu vastaan kiukkupussi, joka lataa sylisi täyteen kuumia kekäleitä.. ei kai siinä pr...le voi muuta, kuin ampua täyslaidallinen takaisin! Siinä menee parhaimmillaan vastapuolen syliin vuosia kerätty katkeruus ja kaunat monia ihmisiä kohtaan! Aaaaaah, mutta niin virvoittava kokemus.. hymyilyttää jälkeenpäin, joskus liekona nauraa. Ja sitten se paras osio.. se toinen ei lähdekään minnekään! Eihän se sähisevä tulivuori sydämellään tappele, kuhan vaan sylkäisee sanansa ulos. Ja jos ajatteletkin tulivuorta.. jos sen kuori on kovasti paksu, niin alle kertyy hilmuisesti paineita, kun se purkautuu, niin lentää koko vuori. Parempi siis, että nakkoo vain tulta ja tulikiveä. Niitä voi monesti onnistuneesti väistellä ja nakella äkkiä takaisin, ettei näpit pala : )))

        Eli kyllä siihen purkautumiseen tarvitaan se toinen, joka saa sinutkin tulistumaan, mutta joka myöskin ymmärtää, ettet sinäkään sydämelläsi riitele!

        Kuulostaapa helpolta..........
        Ehkä se on se loistava etelä-pohjalainen kasvatus, joka saa ihmisen pitämään tunteensa kurissa :))

        Tai sitten ei vain ole tullut vastaan tarpeeksi rohkeaa tyyppiä, että ryhtyisi minun kanssani ottelemaan ;))

        Minähän olen aina oikeassa.

        Palapelien äärellä on hyvä purkaa kiukkuaan. Voin käydä miljoonia henkisiä otteluita muiden kanssa, ja yllätys, yllätys, voitan ne kaikki.

        Mutta olet kyllä oikeassa tuossa tulivuori jutussasi. Täytyy toivoa, ettei ketään ole liian lähellä, kun alkuräjähdys tapahtuu. Voi tulla pahaa jälkeä :)))

        Eipä silti, ei nyt ainakaan tunnu olevan mitään hampaan kolossa. Johonkin ne on sieltä hävinneet.


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        Kuulostaapa helpolta..........
        Ehkä se on se loistava etelä-pohjalainen kasvatus, joka saa ihmisen pitämään tunteensa kurissa :))

        Tai sitten ei vain ole tullut vastaan tarpeeksi rohkeaa tyyppiä, että ryhtyisi minun kanssani ottelemaan ;))

        Minähän olen aina oikeassa.

        Palapelien äärellä on hyvä purkaa kiukkuaan. Voin käydä miljoonia henkisiä otteluita muiden kanssa, ja yllätys, yllätys, voitan ne kaikki.

        Mutta olet kyllä oikeassa tuossa tulivuori jutussasi. Täytyy toivoa, ettei ketään ole liian lähellä, kun alkuräjähdys tapahtuu. Voi tulla pahaa jälkeä :)))

        Eipä silti, ei nyt ainakaan tunnu olevan mitään hampaan kolossa. Johonkin ne on sieltä hävinneet.

        .. on ihan kivoja, vaikka en ole tainnut kymmeniin vuosiin sellaisia kasatakaan. Mutta elämän palapeli onkin toinen juttu. Yhden semmosen isomman sain juuri valmiiksi ja sitten työpuolella eräs noin yhdeksän vuotta kestänyt tuotekehitysjuttu on loppusuoralla. Sekin onnistuu, kuin leikki! On kiva laitella viimeisiä oivalluksia käyttöön.. helposti ja edullisesti. Kun ne vuosien varrella tuntuivat niin monimutkaisilta ja työläiltä, niin kaikki osuukin nyt kohdalleen, kuin itsestään.

        Kun joku kyseli tuossa toisaalla, että oisko vaaoilla menossa joku huonompi kausi, niin itse elän elämäni kevättä. Eipähän ole elämässäni milloinkaan aikaisemmin menny asiat näin helposti eteenpäin. Joo, joku vois sanoa, että koputa puuta, mutta minusta tuntuu, ettei tarvitse.. olen elämälläni ansainnut tämän hyvän ajan... mutta eihän se varmuus ole haitaksi.. Auts! ; )


      • *****
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        .. on ihan kivoja, vaikka en ole tainnut kymmeniin vuosiin sellaisia kasatakaan. Mutta elämän palapeli onkin toinen juttu. Yhden semmosen isomman sain juuri valmiiksi ja sitten työpuolella eräs noin yhdeksän vuotta kestänyt tuotekehitysjuttu on loppusuoralla. Sekin onnistuu, kuin leikki! On kiva laitella viimeisiä oivalluksia käyttöön.. helposti ja edullisesti. Kun ne vuosien varrella tuntuivat niin monimutkaisilta ja työläiltä, niin kaikki osuukin nyt kohdalleen, kuin itsestään.

        Kun joku kyseli tuossa toisaalla, että oisko vaaoilla menossa joku huonompi kausi, niin itse elän elämäni kevättä. Eipähän ole elämässäni milloinkaan aikaisemmin menny asiat näin helposti eteenpäin. Joo, joku vois sanoa, että koputa puuta, mutta minusta tuntuu, ettei tarvitse.. olen elämälläni ansainnut tämän hyvän ajan... mutta eihän se varmuus ole haitaksi.. Auts! ; )

        Mukavaa, että muillakin menee hyvin.

        En minäkään ole mitään huonoa kautta huomannut. Jalat noin 3-5 metriä maanpinnan yläpuolella.

        Minä sisuunnuin 'typerään' moottoripyörääni, jonka n.kuukausi sitten ostin. Siis kun en tahtonut oppia ajamaan sillä, niin sehän on tietty pyörän syy ;))

        Nyt sujuu jo vähän paremmin. Ehkä siinä pyörässä ei ollutkaan ihan kaikki vika. En kyllä usko.

        Temperamenttini tulee ehkä silloin parhaiten esille, kun homma ei tahdo luistaa.
        Ärräpäät lentää.........
        Mutta kyllä se siitä


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        Mukavaa, että muillakin menee hyvin.

        En minäkään ole mitään huonoa kautta huomannut. Jalat noin 3-5 metriä maanpinnan yläpuolella.

        Minä sisuunnuin 'typerään' moottoripyörääni, jonka n.kuukausi sitten ostin. Siis kun en tahtonut oppia ajamaan sillä, niin sehän on tietty pyörän syy ;))

        Nyt sujuu jo vähän paremmin. Ehkä siinä pyörässä ei ollutkaan ihan kaikki vika. En kyllä usko.

        Temperamenttini tulee ehkä silloin parhaiten esille, kun homma ei tahdo luistaa.
        Ärräpäät lentää.........
        Mutta kyllä se siitä

        ..ostanut kakspyttysen mopon, joka tärisee jalkojesi välissä.. Ei se ihme jos on ajo holtitonta ; ))

        Joo kyllä ärräpäät helposti sihahtavat hampaiden välistä, tänäänkin. Olen tehnyt koneita hallin päädyssä ulkona.. hiekka piha melkein suoraan etelään. Aurinko paistanut koko päivän, joten lämpötila reilussa 35 asteessa.. haalarit päällä hitsatessa ja vielä kuumaa rautaa vieressä. Ne ärräpäät siitä, kun en ole muutamaan vuoteen hitsannut ja puikon rrrr..kele meinaa toisinaan jäädä kiinni.


      • *****
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..ostanut kakspyttysen mopon, joka tärisee jalkojesi välissä.. Ei se ihme jos on ajo holtitonta ; ))

        Joo kyllä ärräpäät helposti sihahtavat hampaiden välistä, tänäänkin. Olen tehnyt koneita hallin päädyssä ulkona.. hiekka piha melkein suoraan etelään. Aurinko paistanut koko päivän, joten lämpötila reilussa 35 asteessa.. haalarit päällä hitsatessa ja vielä kuumaa rautaa vieressä. Ne ärräpäät siitä, kun en ole muutamaan vuoteen hitsannut ja puikon rrrr..kele meinaa toisinaan jäädä kiinni.

        ostit niitä liimapuikkoja. Kyllä kiltti kaupan setä olisi varmaan osannut neuvoa sinulle niitä tarttumattomia....;))

        Ja pyörä on viispuolikas. Eihän sitä nyt pienempää voi ostaa:)) Seuraava onkin sitten isompi. Siis kunhan ensin opin kunnolla.

        Minä teen osan päivästä ulkona hommia. Työpaikka on aukea paikka ja asfaltilla päällystetty. Ei sielläkään kylmä tule. Aika kivasti asfaltti hohkaa lämpöä. Ihan niinkuin hiekkakin.

        Mutta parempi ulkona, kuin toimistossa, vai mitä.


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        ostit niitä liimapuikkoja. Kyllä kiltti kaupan setä olisi varmaan osannut neuvoa sinulle niitä tarttumattomia....;))

        Ja pyörä on viispuolikas. Eihän sitä nyt pienempää voi ostaa:)) Seuraava onkin sitten isompi. Siis kunhan ensin opin kunnolla.

        Minä teen osan päivästä ulkona hommia. Työpaikka on aukea paikka ja asfaltilla päällystetty. Ei sielläkään kylmä tule. Aika kivasti asfaltti hohkaa lämpöä. Ihan niinkuin hiekkakin.

        Mutta parempi ulkona, kuin toimistossa, vai mitä.

        ..vaikka ei mulla varsinaista mopoa ole koskaan olltkaan. Sain 12 vuotiaana enoltani unkarilaisen 250 kuutioisen moottoripyörän. Kyllähän sitä oli vähän elvistä, kun toisilla 14-15 vuotiailla oli vasta mopot. Kyllähän sillä hyvin ajeli, mutta piti tarkoin pysäyttää. Kun ei jalat ylettyneet maahan, piti saada vauhti loppumaan joko puun tai aidan viereen. Vähän isompana ostin 450 kuutioisen.. se oli siihen aikaan jo melkoinen peli.. jonka toinen eno pyöräytti hetimiten ojaan, kun ei tajunnut, kuinka paljon tehokkaampi se oli, kuin vanha pyörä. Sen kesän satoikin sitten vettä, joten ilo jäi muutenkin lyhytaikaiseksi.. tuli perhettä ja myin pyörän. Sitten menikin vuosia, kunnes lainasin veljeni pojalta 1200 kuutioista V-maxia.. kävin sillä pikku kierroksen Suomessa.. vähän nostalgisessa hengessä. Oli se kyllä ihan hullu laitos.. kun 450:ssa oli ollut 45 hevosvoimaa, niin tässä vehkeessä.. moottori kaks ratasta.. oli 145 hevosvoimaa. Joo kyllä kerkes. No sekin tärisi vähän, vaikka olikin nelipyttynen, sen verran, että kilpi katosi sillä reissulla.

        Sillä tärinäjutulla, mihin vihjaisin on todenperäinen tausta.. tai siis melkein ainakin. Silloin aikanaan kaverilla oli 650 jammu.. kaks pyttynen.. siinä oli uutuuttaan sellainen vika, että se tärisi aika kovasti.. niin paljon, että takalokasuojakin kohta katkesi. Ja matkat sillä sen tyttökaverinsa kanssa kestivät kovasti kauan.. olisivatko tämän tästä pysähtyneet lepikkoon.. Niin ne muut silloin vitsailivat... siitä tärinästä.. enhän minä : ))

        Sinäkö tiedät hitsaamisestakin.. joskus aikanaan kuulin semmosenkin jutun, kun linja-autovarikolla joku oli kaasulla hitsaillut ja tämän tästä oli kuulunut paukahtelu, kun kuona tukkii suuttimen. No siitä oli joku velemu vääräleuka kulkenut ohi ja kysellyt, että paljonko se on paukkuhitsarin tuntipalkka. Ja kun sanoit, että kaupan setä, niin en ole vuosiin uskaltanut kyseenalaistaa kenenkään naisen tietämystä miehiseltäkään alalta. Eräässä vesijohtoliikkeessä on ollut jo vuuuuoooosia eräs nainen töissä. Satuin sinne kymmenisen vuotta sitten, kun sisään asteli oikea miesten mies. Kyseli, että oisko täällä ketään miestä, kun tarvis ostaa vähän vesijohtovehkeitä. No mitähän sinä tarvisit, kyseli tyttö. Eikö ne on semmosia juttuja, että kyllä tähän nyt tarvis asiantuntijaa. No sanoppas, josko sittenkin tietäisin, jatkoi tyttö sinnikkäästi. No aikansa tupistuaan ukko suostui kertomaan, että tarvitsisi kattilan sunttiin o-renkaan, kun vuotaa vettä. Tyttö sanoi siihen, että tarvitset kaksi. Ukko hiukan kysymysmerkkinä, että miten niin.. ei siinä ole, kuin yksi tiiviste. Tyttö siihen, että ota nyt tuosta ne molemmat tiivisteet ja pura sunnti, vedä akseli ulos ja laita sitten se toinen tiiviste sinne taakse. Olisitpa nähnyt ukon naaman, kuinka punehtui. Itse olen tytön ammattitaidon tietäneenä vain kertonut, että mulla on tämä pää tällainen ja tuo pää tuollainen ja tarvisi siihen väliin semmosen jutun. Tyttö kantaa hetkessä tarvittavan tavaramäärän ja aina sopii!

        Kerran ulkomailla käydessäni hipsin kuuman rantahiekan yli avojaloin sähkölangan varjoa pitkin. Seuraavaksi kipaisin kadun yli, joka oli kans hiukka lämmennyt. Jalka upposi siihen niin, että sula piki pursusi varpaiden väleistä ylös.. arvaa polttiko?? Joo, eikä jääneet sandaalit toista kertaa hotellille..

        Ulkohommat on mukavia näin kesäisin ja auringonpaisteessa, vaan kun vihmoo kylmästi, niin yritän niitä toimistohommiakin, ne kun jotenki kummasti silloin vetävät puoleensa ; )


      • *****
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..vaikka ei mulla varsinaista mopoa ole koskaan olltkaan. Sain 12 vuotiaana enoltani unkarilaisen 250 kuutioisen moottoripyörän. Kyllähän sitä oli vähän elvistä, kun toisilla 14-15 vuotiailla oli vasta mopot. Kyllähän sillä hyvin ajeli, mutta piti tarkoin pysäyttää. Kun ei jalat ylettyneet maahan, piti saada vauhti loppumaan joko puun tai aidan viereen. Vähän isompana ostin 450 kuutioisen.. se oli siihen aikaan jo melkoinen peli.. jonka toinen eno pyöräytti hetimiten ojaan, kun ei tajunnut, kuinka paljon tehokkaampi se oli, kuin vanha pyörä. Sen kesän satoikin sitten vettä, joten ilo jäi muutenkin lyhytaikaiseksi.. tuli perhettä ja myin pyörän. Sitten menikin vuosia, kunnes lainasin veljeni pojalta 1200 kuutioista V-maxia.. kävin sillä pikku kierroksen Suomessa.. vähän nostalgisessa hengessä. Oli se kyllä ihan hullu laitos.. kun 450:ssa oli ollut 45 hevosvoimaa, niin tässä vehkeessä.. moottori kaks ratasta.. oli 145 hevosvoimaa. Joo kyllä kerkes. No sekin tärisi vähän, vaikka olikin nelipyttynen, sen verran, että kilpi katosi sillä reissulla.

        Sillä tärinäjutulla, mihin vihjaisin on todenperäinen tausta.. tai siis melkein ainakin. Silloin aikanaan kaverilla oli 650 jammu.. kaks pyttynen.. siinä oli uutuuttaan sellainen vika, että se tärisi aika kovasti.. niin paljon, että takalokasuojakin kohta katkesi. Ja matkat sillä sen tyttökaverinsa kanssa kestivät kovasti kauan.. olisivatko tämän tästä pysähtyneet lepikkoon.. Niin ne muut silloin vitsailivat... siitä tärinästä.. enhän minä : ))

        Sinäkö tiedät hitsaamisestakin.. joskus aikanaan kuulin semmosenkin jutun, kun linja-autovarikolla joku oli kaasulla hitsaillut ja tämän tästä oli kuulunut paukahtelu, kun kuona tukkii suuttimen. No siitä oli joku velemu vääräleuka kulkenut ohi ja kysellyt, että paljonko se on paukkuhitsarin tuntipalkka. Ja kun sanoit, että kaupan setä, niin en ole vuosiin uskaltanut kyseenalaistaa kenenkään naisen tietämystä miehiseltäkään alalta. Eräässä vesijohtoliikkeessä on ollut jo vuuuuoooosia eräs nainen töissä. Satuin sinne kymmenisen vuotta sitten, kun sisään asteli oikea miesten mies. Kyseli, että oisko täällä ketään miestä, kun tarvis ostaa vähän vesijohtovehkeitä. No mitähän sinä tarvisit, kyseli tyttö. Eikö ne on semmosia juttuja, että kyllä tähän nyt tarvis asiantuntijaa. No sanoppas, josko sittenkin tietäisin, jatkoi tyttö sinnikkäästi. No aikansa tupistuaan ukko suostui kertomaan, että tarvitsisi kattilan sunttiin o-renkaan, kun vuotaa vettä. Tyttö sanoi siihen, että tarvitset kaksi. Ukko hiukan kysymysmerkkinä, että miten niin.. ei siinä ole, kuin yksi tiiviste. Tyttö siihen, että ota nyt tuosta ne molemmat tiivisteet ja pura sunnti, vedä akseli ulos ja laita sitten se toinen tiiviste sinne taakse. Olisitpa nähnyt ukon naaman, kuinka punehtui. Itse olen tytön ammattitaidon tietäneenä vain kertonut, että mulla on tämä pää tällainen ja tuo pää tuollainen ja tarvisi siihen väliin semmosen jutun. Tyttö kantaa hetkessä tarvittavan tavaramäärän ja aina sopii!

        Kerran ulkomailla käydessäni hipsin kuuman rantahiekan yli avojaloin sähkölangan varjoa pitkin. Seuraavaksi kipaisin kadun yli, joka oli kans hiukka lämmennyt. Jalka upposi siihen niin, että sula piki pursusi varpaiden väleistä ylös.. arvaa polttiko?? Joo, eikä jääneet sandaalit toista kertaa hotellille..

        Ulkohommat on mukavia näin kesäisin ja auringonpaisteessa, vaan kun vihmoo kylmästi, niin yritän niitä toimistohommiakin, ne kun jotenki kummasti silloin vetävät puoleensa ; )

        hitsauksesta sen kummempaa tiedä. Katselin vain, kun ex yritti opetella hitsauksen jaloa taitoa. Harvoin saa nauraa niin makeasti. Liitoskohta ei mennyt ikinä kiinni. Siihen viereen vain tuli lisää reikiä.

        Isäni oli kova nikkaroimaan ja minä olin aina mukana 'auttamassa'. Taisin olla enemmän vain tiellä, mutta siitä oli mukavaa, kun olin seurana. Ja kyllähän siitä jotain oppikin.

        Olin eilen taas pyöräilemässä. Kyllä harmittaa, kun mikään ei onnistunut. Ihan kuin en olisi koskaan pyörällä ajanutkaan. Miksi ihmeessä se ajamisen oppiminen on pojille niin paljon helpompaa. Tai sitten olisi pitänyt opetella se nuorena. Mutta meillä ei tullut kuuloonkaan, että tytöille olisi ostettu mopo. Veljelleni kyllä ostettiin. Onneksi sain ajella sillä melkein niin paljon kuin halusin. Joskus ihmettelinkin veljeni joviaalisuutta, kun sain käydä sillä kesätöissäkin.

        Jep, talvi on tulossa. Tuskin maltan odottaa :(
        Pakkasta -30 ja kova tuuli ja ulkohommissa. Siinä pistää vähän miettimään ammatinvalintaansa. Olisiko sittenkin pitänyt opiskella toinen ammatti. Onneksi talvi on vain muutaman kuukauden mittainen nykyään. Ja koko ajan lyhenee, joka on kyllä surullista sinänsä.

        Etelässä ei tosiaankan kannata unohtaa sandaaleita hotelliin :))
        Taisit oppia kerralla.


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        Ihmeessä te olette oppineet räjähtämään. Minä en sitä ole ikinä oppinut. Kerään ja kerään kaiken sisälleni ja sitten kun mitta tulee täyteen, ilmoitan vain, ettei hommasta tule mitään. Kaipa pelkään, että räjähdys pilaa kaiken. Tulisi sanottua asioita, joita sitten saisi katua. Yritän aina puhumalla ratkoa kaikki asia ja jos oikein tiukka paikka tulee, niin puran kiukkuni vaikka halkopinoon. Silloin kyllä kirves saa kyytiä ;)))

        ..kirjoittaa pitkästi.. sanaillen, kuin satua ja sitten rrrrr....kele söhäsee yhdellä näistä nakeista jotakin nappulaa ja kaikki katoaa, niin... no tyydyn sitten kysymään, että mikä siinä ajamisessa oikein vastustaa?


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        Ihmeessä te olette oppineet räjähtämään. Minä en sitä ole ikinä oppinut. Kerään ja kerään kaiken sisälleni ja sitten kun mitta tulee täyteen, ilmoitan vain, ettei hommasta tule mitään. Kaipa pelkään, että räjähdys pilaa kaiken. Tulisi sanottua asioita, joita sitten saisi katua. Yritän aina puhumalla ratkoa kaikki asia ja jos oikein tiukka paikka tulee, niin puran kiukkuni vaikka halkopinoon. Silloin kyllä kirves saa kyytiä ;)))

        ..niin silmä katsoo tarkemmin.."

        Noita tekstejäsi luin uudemman kerran... sinähän taidat todellakin tarvita sitä tulivuorenpurkausta. Et henno rasittaa läheisiäsi turhalla narinalla huonosta olostasi, vaan olet survonut ne visusti sisällesi ja pyöräsi on joutunut sijaiskärsijäksi. Siksi niitä pikku perkeleitä tulee niin helposti.. siksi pikkuasiat tuntuvat vastustavan ; ) Sulla on kolme vaihtoehtoa: Jatkat samalla tavalla tai kerrot jollekin.. vaikka kirjoittamalla tänne.. se helpottaa usko pois.. Tai sitten rähiset jollekin, vaikka mulle!! Vaikka, että mikä minä luulen olevani ketään neuvomaan.. Anna palaa vaan, olen jo tottunut sellaiseen, enkä varmasti jää sanailussa toiseksi ; ))

        Kerro vaikkapa isästäsi....


      • *****
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..niin silmä katsoo tarkemmin.."

        Noita tekstejäsi luin uudemman kerran... sinähän taidat todellakin tarvita sitä tulivuorenpurkausta. Et henno rasittaa läheisiäsi turhalla narinalla huonosta olostasi, vaan olet survonut ne visusti sisällesi ja pyöräsi on joutunut sijaiskärsijäksi. Siksi niitä pikku perkeleitä tulee niin helposti.. siksi pikkuasiat tuntuvat vastustavan ; ) Sulla on kolme vaihtoehtoa: Jatkat samalla tavalla tai kerrot jollekin.. vaikka kirjoittamalla tänne.. se helpottaa usko pois.. Tai sitten rähiset jollekin, vaikka mulle!! Vaikka, että mikä minä luulen olevani ketään neuvomaan.. Anna palaa vaan, olen jo tottunut sellaiseen, enkä varmasti jää sanailussa toiseksi ; ))

        Kerro vaikkapa isästäsi....

        Eihän sitä ilma ärsykettä viitsi ärhennellä. Toisaalta olet kyllä oikeassa siinä, etten edes ihan oikeasti muista, koska olisin viimeksi karjaissut.
        En voi valittaa, että oloni olisivat tänäpäivänä kovin huonot, mutta oli aikoja, jolloin olisin toivonut paljon parempaa.

        Suurin ongelma siinä ajamisessa on, jos ajatukset eivät pysy kasassa. Viimeksi, kun taas töpeksin urakalla, olin menossa kekkereihin, joissa tiesin olevan ihmisen, jota en välittäisi nähdä.

        Joten koko ajatus kyläilystä oli siinä mielessä vastenmielinen, mutta sitä ei voinut välttää.
        Ehkäpä se vaikutti sitten myös ajamiseen, joka muutenkaan ei vielä ole varmalla pohjalla. Mistä sitä tietää. Elämä on.........

        Jos rupeat haastamaan riitaa, niin vastaan kyllä. En vain ole täällä joka päivä. Tai sitten mietiskelen nasevaa vastausta ;))


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        Eihän sitä ilma ärsykettä viitsi ärhennellä. Toisaalta olet kyllä oikeassa siinä, etten edes ihan oikeasti muista, koska olisin viimeksi karjaissut.
        En voi valittaa, että oloni olisivat tänäpäivänä kovin huonot, mutta oli aikoja, jolloin olisin toivonut paljon parempaa.

        Suurin ongelma siinä ajamisessa on, jos ajatukset eivät pysy kasassa. Viimeksi, kun taas töpeksin urakalla, olin menossa kekkereihin, joissa tiesin olevan ihmisen, jota en välittäisi nähdä.

        Joten koko ajatus kyläilystä oli siinä mielessä vastenmielinen, mutta sitä ei voinut välttää.
        Ehkäpä se vaikutti sitten myös ajamiseen, joka muutenkaan ei vielä ole varmalla pohjalla. Mistä sitä tietää. Elämä on.........

        Jos rupeat haastamaan riitaa, niin vastaan kyllä. En vain ole täällä joka päivä. Tai sitten mietiskelen nasevaa vastausta ;))

        Oli ihastunut tai vihastunut, niin lähestyminen aiheuttaa hermostunutta jännitystä! Koita siinä sitten vielä seikkailla liikenteen seassa. Mutta pelkojen voittaminen.. niskan päälle pääseminen on joka kerta yhtä mukavaa... vaikka selättäis vain itsensä ; )

        Kunnolliseen härnäämiseesi tarvitsisin hiukan pohjatietoa! Pitäs tuntea paremmin, niin vois sitten niistä heikoista paikoista raapaista! Siitä se pikkuräjähdys lähtee, koko vuoren hajottamiseen en edes alkaisi, se on vihollisia varten. On turha sytyttää koko tikkuaskia kerralla, sillä läheisestä ei jäisi enää mitään mitä kiusata.. vain kyyneleet mustuneilla raunioilla, siksi on syytä raapaista vain tikku kerrallaan. Ja jos hyvin käy ja oikein ymmärrät, niin jokaisen pienen härnätyn räjähdyksen jälkeen olet hivenen vahvempi heikosta kohdastasi ; )

        Ro


      • *****
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        Oli ihastunut tai vihastunut, niin lähestyminen aiheuttaa hermostunutta jännitystä! Koita siinä sitten vielä seikkailla liikenteen seassa. Mutta pelkojen voittaminen.. niskan päälle pääseminen on joka kerta yhtä mukavaa... vaikka selättäis vain itsensä ; )

        Kunnolliseen härnäämiseesi tarvitsisin hiukan pohjatietoa! Pitäs tuntea paremmin, niin vois sitten niistä heikoista paikoista raapaista! Siitä se pikkuräjähdys lähtee, koko vuoren hajottamiseen en edes alkaisi, se on vihollisia varten. On turha sytyttää koko tikkuaskia kerralla, sillä läheisestä ei jäisi enää mitään mitä kiusata.. vain kyyneleet mustuneilla raunioilla, siksi on syytä raapaista vain tikku kerrallaan. Ja jos hyvin käy ja oikein ymmärrät, niin jokaisen pienen härnätyn räjähdyksen jälkeen olet hivenen vahvempi heikosta kohdastasi ; )

        Ro

        ei onnistu tämän henkilön kanssa. Tilanne on totaalinen patti-tilanne. Puhuin juuri äitini kanssa, ja hänkin ehdotti, että pitäisi puhua, että pääsisin asiasta yli, mutta tällä hetkellä ei ole oikein intoa puhua siitä kenekään kanssa.
        Pitää ensin ottaa välimatkaa tilanteeseen.

        Vai pohjatietoa ;))
        Ei tällä areenalla. Sitä paitsi olen huomannut, että me ihmiset olemme koko lailla samankaltaisia. Joillakin on vain jotkut ominaisuudet vahvempia kuin toisilla. Heikkoudet ovat samat. Eron tekee vain se, kuinka osaa niitä heikkouksiaan käsitellä. Esim. mustasukkaisuus. Jos oikein ihastuu, niin kaikkihan me tunnemme mustasukkaisuutta toisesta. Mutta se, miten voimakkaaksi sen tunteen päästämme, onkin sitten se erottava tekijä. Ex oli sairaalloisen mustis, ja lähti aina siitä olettamuksesta, että petän tilaisuuden tullen. En sitä koskaan tehnyt, mutta ei mennyt jakeluun. Kostoksi minun oletetusta pettämisestä hän itse lähti vieraan matkaan.

        Äärimmäisen fiksua, vai kuinka.......
        No en ole pahoillani enää. Oloni on paljon kevyempi nyt, kun ei tarvitse koko aikaa todistella syyttömyyttään ;))

        Äläkä suotta murehdi, kyllä minä sen pyörän vielä taltutan :))


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        ei onnistu tämän henkilön kanssa. Tilanne on totaalinen patti-tilanne. Puhuin juuri äitini kanssa, ja hänkin ehdotti, että pitäisi puhua, että pääsisin asiasta yli, mutta tällä hetkellä ei ole oikein intoa puhua siitä kenekään kanssa.
        Pitää ensin ottaa välimatkaa tilanteeseen.

        Vai pohjatietoa ;))
        Ei tällä areenalla. Sitä paitsi olen huomannut, että me ihmiset olemme koko lailla samankaltaisia. Joillakin on vain jotkut ominaisuudet vahvempia kuin toisilla. Heikkoudet ovat samat. Eron tekee vain se, kuinka osaa niitä heikkouksiaan käsitellä. Esim. mustasukkaisuus. Jos oikein ihastuu, niin kaikkihan me tunnemme mustasukkaisuutta toisesta. Mutta se, miten voimakkaaksi sen tunteen päästämme, onkin sitten se erottava tekijä. Ex oli sairaalloisen mustis, ja lähti aina siitä olettamuksesta, että petän tilaisuuden tullen. En sitä koskaan tehnyt, mutta ei mennyt jakeluun. Kostoksi minun oletetusta pettämisestä hän itse lähti vieraan matkaan.

        Äärimmäisen fiksua, vai kuinka.......
        No en ole pahoillani enää. Oloni on paljon kevyempi nyt, kun ei tarvitse koko aikaa todistella syyttömyyttään ;))

        Äläkä suotta murehdi, kyllä minä sen pyörän vielä taltutan :))

        ..kun ne pitkittyy!!! Tai lakkaavat kokonaan olemasta.. muuten hyvä, mutta silloin ne jäävät vaivaamaan.. vaivaamaan.. vaivaamaan.. Eli niskasta kiinni ittees ja sitä toista ja setvi pois!...niin pääset eroon niistä pikku perkeleistäkin ; )

        Kerroit kumminkin jotakin "tällä areenalla" ; )

        Mustasukkaisuus tai jokin muu loukkaava piirre toisessa on rasitus, mutta sille ei saisi antaa yliotetta.. ei saa lähteä puolustuskannalle! Pitää katkaista heti siltä siivet. Sellainen äkkipikainen mustasukkaisuus kohtaus.. sana pari tai lyhyt lause.. sellaisen kanssa pärjää. Onhan se eräs tapa osoittaa, että tykkää. Mutta sellainen jatkuva ahdistus asian ympärillä olisi lopetettava heti. Jos vaikkapa mies epäilee naista jatkuvasta pettämisestä, eikä siinä ole totuuden häivääkään, niin silloinhan mies kuvittelee oman naisensa olevan vähän huorahtavan. Eikö se ole sitä? Se on erittäin loukkaavaa ja siitä tuleekin suuttua! Tehdä kerralla asia niin selväksi, ettei uskalla nostaa sitä asiaa kovin helpolla enää esille. Jos toistuu, niin sitten paiskata ulos koko jätkä.. pitää pikku paussi. Se, että yrittää rauhoittaa toista.. selitellä ja vannotella, ei johda kuin pahenevaan kierteeseen. Siitä on enää vaikea nousta pois, tulee vaan nyrkistä! Siis siksi heti alussa selväksi.. myös muut loukkaavat asiat. Pitää pitää itsestään hyvää huolta, ei saa antaa kenenkään talloa päälle!

        Tästä keskusteluareenasta: Vaakalaiset näkyvät olevan ehkä vaisumpia, kuin monet muut kertoilemaan täällä juttuja.. saati, että ärhentelisivät tai etes väittelisivät kenenkään kanssa. Aika hyvin näkyy se, ettei haluta riitaa kenenkään kanssa. Reilun puolen vuoden aikana olen huomannut, että kirjoittaminen tänne ja joidenkin sanallisten yhteenottojen jälkeen mieli on kummasti puhdistunut ; ) Siksi suosittelen hiukan rohkeampaa otetta.. teillekin, jotka ette "koskaan" vastaa tai ota kantaa mihinkään. Tämähän on silleen turvallinen foorumi, kukaan ei oikeasti tiedä kuka kukin on.. jos ei ole tehnyt profiilia, jolla kirjoittelee. Jokunen täälläkin aika ajoin vierailevista lukijoista ja kirjoittajista kyllä tietävät kuka piilee nimimerkin 'Vaakamieheltä' takana.. terkkuja vaan : )....ehkä teen jonakin vielä parempana päivänä oman profiilin.. kuvineen kaikkineen.. no en tiedä sittenkään ; )


      • Lehmä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..kun ne pitkittyy!!! Tai lakkaavat kokonaan olemasta.. muuten hyvä, mutta silloin ne jäävät vaivaamaan.. vaivaamaan.. vaivaamaan.. Eli niskasta kiinni ittees ja sitä toista ja setvi pois!...niin pääset eroon niistä pikku perkeleistäkin ; )

        Kerroit kumminkin jotakin "tällä areenalla" ; )

        Mustasukkaisuus tai jokin muu loukkaava piirre toisessa on rasitus, mutta sille ei saisi antaa yliotetta.. ei saa lähteä puolustuskannalle! Pitää katkaista heti siltä siivet. Sellainen äkkipikainen mustasukkaisuus kohtaus.. sana pari tai lyhyt lause.. sellaisen kanssa pärjää. Onhan se eräs tapa osoittaa, että tykkää. Mutta sellainen jatkuva ahdistus asian ympärillä olisi lopetettava heti. Jos vaikkapa mies epäilee naista jatkuvasta pettämisestä, eikä siinä ole totuuden häivääkään, niin silloinhan mies kuvittelee oman naisensa olevan vähän huorahtavan. Eikö se ole sitä? Se on erittäin loukkaavaa ja siitä tuleekin suuttua! Tehdä kerralla asia niin selväksi, ettei uskalla nostaa sitä asiaa kovin helpolla enää esille. Jos toistuu, niin sitten paiskata ulos koko jätkä.. pitää pikku paussi. Se, että yrittää rauhoittaa toista.. selitellä ja vannotella, ei johda kuin pahenevaan kierteeseen. Siitä on enää vaikea nousta pois, tulee vaan nyrkistä! Siis siksi heti alussa selväksi.. myös muut loukkaavat asiat. Pitää pitää itsestään hyvää huolta, ei saa antaa kenenkään talloa päälle!

        Tästä keskusteluareenasta: Vaakalaiset näkyvät olevan ehkä vaisumpia, kuin monet muut kertoilemaan täällä juttuja.. saati, että ärhentelisivät tai etes väittelisivät kenenkään kanssa. Aika hyvin näkyy se, ettei haluta riitaa kenenkään kanssa. Reilun puolen vuoden aikana olen huomannut, että kirjoittaminen tänne ja joidenkin sanallisten yhteenottojen jälkeen mieli on kummasti puhdistunut ; ) Siksi suosittelen hiukan rohkeampaa otetta.. teillekin, jotka ette "koskaan" vastaa tai ota kantaa mihinkään. Tämähän on silleen turvallinen foorumi, kukaan ei oikeasti tiedä kuka kukin on.. jos ei ole tehnyt profiilia, jolla kirjoittelee. Jokunen täälläkin aika ajoin vierailevista lukijoista ja kirjoittajista kyllä tietävät kuka piilee nimimerkin 'Vaakamieheltä' takana.. terkkuja vaan : )....ehkä teen jonakin vielä parempana päivänä oman profiilin.. kuvineen kaikkineen.. no en tiedä sittenkään ; )

        Tuli vain mieleeni, että jossain olen kuullut mustasukkaisuuden olevan melkoista itserakkautta, joka mielestäni on aika hyvin sanottu...?


      • pedon omistaja
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..kun ne pitkittyy!!! Tai lakkaavat kokonaan olemasta.. muuten hyvä, mutta silloin ne jäävät vaivaamaan.. vaivaamaan.. vaivaamaan.. Eli niskasta kiinni ittees ja sitä toista ja setvi pois!...niin pääset eroon niistä pikku perkeleistäkin ; )

        Kerroit kumminkin jotakin "tällä areenalla" ; )

        Mustasukkaisuus tai jokin muu loukkaava piirre toisessa on rasitus, mutta sille ei saisi antaa yliotetta.. ei saa lähteä puolustuskannalle! Pitää katkaista heti siltä siivet. Sellainen äkkipikainen mustasukkaisuus kohtaus.. sana pari tai lyhyt lause.. sellaisen kanssa pärjää. Onhan se eräs tapa osoittaa, että tykkää. Mutta sellainen jatkuva ahdistus asian ympärillä olisi lopetettava heti. Jos vaikkapa mies epäilee naista jatkuvasta pettämisestä, eikä siinä ole totuuden häivääkään, niin silloinhan mies kuvittelee oman naisensa olevan vähän huorahtavan. Eikö se ole sitä? Se on erittäin loukkaavaa ja siitä tuleekin suuttua! Tehdä kerralla asia niin selväksi, ettei uskalla nostaa sitä asiaa kovin helpolla enää esille. Jos toistuu, niin sitten paiskata ulos koko jätkä.. pitää pikku paussi. Se, että yrittää rauhoittaa toista.. selitellä ja vannotella, ei johda kuin pahenevaan kierteeseen. Siitä on enää vaikea nousta pois, tulee vaan nyrkistä! Siis siksi heti alussa selväksi.. myös muut loukkaavat asiat. Pitää pitää itsestään hyvää huolta, ei saa antaa kenenkään talloa päälle!

        Tästä keskusteluareenasta: Vaakalaiset näkyvät olevan ehkä vaisumpia, kuin monet muut kertoilemaan täällä juttuja.. saati, että ärhentelisivät tai etes väittelisivät kenenkään kanssa. Aika hyvin näkyy se, ettei haluta riitaa kenenkään kanssa. Reilun puolen vuoden aikana olen huomannut, että kirjoittaminen tänne ja joidenkin sanallisten yhteenottojen jälkeen mieli on kummasti puhdistunut ; ) Siksi suosittelen hiukan rohkeampaa otetta.. teillekin, jotka ette "koskaan" vastaa tai ota kantaa mihinkään. Tämähän on silleen turvallinen foorumi, kukaan ei oikeasti tiedä kuka kukin on.. jos ei ole tehnyt profiilia, jolla kirjoittelee. Jokunen täälläkin aika ajoin vierailevista lukijoista ja kirjoittajista kyllä tietävät kuka piilee nimimerkin 'Vaakamieheltä' takana.. terkkuja vaan : )....ehkä teen jonakin vielä parempana päivänä oman profiilin.. kuvineen kaikkineen.. no en tiedä sittenkään ; )

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)


      • Vaakamieheltä
        Lehmä kirjoitti:

        Tuli vain mieleeni, että jossain olen kuullut mustasukkaisuuden olevan melkoista itserakkautta, joka mielestäni on aika hyvin sanottu...?

        ..että vaikka ei oiskaan ollut mitenkään erikoisen mustasukkainen, niin sitten kun oiiiiiikein rakastua repsahtaa, niin johan vihloo kipeästi.. Mutta ei sitä silloin ala ahistelemaan sillä asialla, vaan mieluummin koittaa irrottaa tunteensa pois sellaisesta otuksesta ; )


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..tarkoita sitä samaa kissapetoa, joka suhtautuu koiriin, kuin Tasmanian tuholainen.. tai joka söi kielesi ja tuhosi näppäimistösi.. ai niin eihän se sitä tehnytkään ; ))))))


      • pedon omistaja
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..tarkoita sitä samaa kissapetoa, joka suhtautuu koiriin, kuin Tasmanian tuholainen.. tai joka söi kielesi ja tuhosi näppäimistösi.. ai niin eihän se sitä tehnytkään ; ))))))

        Terveiset vaan - Kaiken lisäksi se suhtautuu satunnaiseen silittelyyn hivenen aggressiivisesti, jos ei ole ITSE varta vasten tullut sitä toimintoa varten viereen. Eläin kuin omistajansakin, ihmekös tuo ;))


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..alan ymmärtää : ))) Ja minä tykkäänkin siitä, kun eläin laskee hellyydenkipeänä päänsä syliini... tai sen emäntä....


      • :-)
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..alan ymmärtää : ))) Ja minä tykkäänkin siitä, kun eläin laskee hellyydenkipeänä päänsä syliini... tai sen emäntä....

        toivottavasti sulla on semmonen hellyydenkipeä äkäilijä... Eräs vaakamies säikähti - hmm - tulisuuttani ja maastoutui... (Vaa'at taitaa olla liian herkkiä.) Mutta ei hätiä mitiä, minä olen mitä olen, suutun ja lepyn yhtä nopeaa kuin tuo katinrääpäleeni. Yksi ilta se päätti sotkea tassullaan hiuksiani, jotka roikkuivat yli sängyn laidan. Kiljaisin kun kiharaa nipistettiin, ja peto ymmärsi poistua viivana paikalta. Kohta sitten tuli niin ystävänä takaisin kuin vain voi...


      • vielä...
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..alan ymmärtää : ))) Ja minä tykkäänkin siitä, kun eläin laskee hellyydenkipeänä päänsä syliini... tai sen emäntä....

        Monenlaisia heidän joukossaan. Kohdalleni sattui pitkäaikainen 'suhde', lähinnä ystävyyttä, jossa molemmin puolin räiskittiin (toki minä enemmän - valitettavasti). Ei tuo jäänyt kovin sanattomaksi vaakamieskään, mutta yleisesti ottaen otti vastuun rähinöinnistä. Sekös se vasta suututti - jos minä suutun, se on MINUN asiani;), eikä jonkun toisen provokaatiota. Haluan ottaa itse vastuun omista tunteenilmauksista. Joo, ja vaikka kirjoitan menneessä muodossa, ystävyys säilyi. Nyt vain pohdin sitä, miten hienovaraisesti vetäytyisin enemmän pois elämästään loukkaamatta ketään, itseäni ennen kaikkea loukkaamatta. On vähän kurja olo, kun oikeasti välitän hänestä, mutta rakkauteen asti ei taida tunteet enää siinä tarinassa riittää. Ehkä se ajan kanssa laimenee koko juttu ja hyvä mieli jää.


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        Kylläpä sitä on tullut hiukan kiusoteltua, pinkaistua pakoon äkäistä sähähdystä ja palattua vaivihkaa takaisin : )

        Kieltämättä mulla on ollut vaikeuksia ymmärtää, että toinen vois olla siinä suhteessa samanlainen, kuin itsekin olen; äyskähtää, mutta se on ohi saman tien. Olin toistakymmentä vuotta naimisissa naisen kanssa, joka oli enemmän ja vähemmän kärttyinen koko ajan. Aamulla herätessään.. päivällä.. illalla ja vielä yölläkin. Jos siitä suutuin, kuten yleensä suutunkin jos mulle syyttä suotta äyskitään, niin alkoi mykkäkoulu. Sitä kesti siihen saakka, kunnes pyysin anteeksi, seuraavana päivänä tai sitä seuraavana, kerran jaksoin katella sitä hiljaisuutta pari viikkoa. Eron jälkeen sitä hiljaisuutta kesti yli kymmenen vuotta. Sinnikäs otus, vaikka anteeksipyyntö olisi ollut kuitenkin hänen puolellaan. Se on ollut luja opetus siitä, millaisia naiset ovat... vaikka varsin hyvin tiedän, etteivät kaikki voi olla samanlaisia! Mutta silti, ensin joka ärähdyksen jälkeen jää odottamaan, että josko sittenkin.. se jatkuu.. jatkuu..? Kai sitä siksi yrittää omalta osaltaan sanoa, että ei riidellä enää, että mulle riitti tällä erää.

        Vastuu omista rähinöistä otetaan pyytämällä niitä anteeksi... vain niinkuin vihjeeksi : )))Ei siten, kuin exäni sen teki:"Olen pahoillani, mutta olin oikeassa!" Anteeksipyyntö valui saman tien pölynä tuuleen, kuin hiekka sormien välistä.

        'Suhde' ei ole tainnut kokea lämpimiä sanojasi, mitä ne vaikuttaisivat häneen ja sinuun itseesi? Etkä ole tainnut uskaltautua kokemaan vaakamiehen läheisyyttäkään ajan kanssa? Sitä mikä hänessä on parasta. Sitä sinä taidat enemmän pelätäkin.. läheisyyttä ja sen mukanaan tuomaa rakastumista.. oman hallinnan menettämistä omista tunteistasi. Ajattelet, että on helpompi unohtaa, jäädä yksin hyvällä muistelemaan kauniita sanoja ja hyviä tuntemuksia. Nauttia yksin niistä tunteista tarvitsematta pelätä, että tulisi joskus ehkä jätetyksi. Haluat turvallisen rakkauden, minkä perään ei tarvitsisi milloinkaan itkeä. Ja onhan se niin, että jos se on yksin sinun omasi, vain sulla itselläsi, niin eihän kukaan voi sitä sinulta viedäkään. Toisaalta hilmu nätti ajatus, sillä onhan se jo paljon enemmän, kuin kylmyys.. eikö vaan : )))

        Minusta olis vaihteeksi huomattavasti mukavampaa ilakoida sanoilla, kuin tölväistä niillä : ))) Kokeilepas sinäkin ; ) : )


      • *****
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..kun ne pitkittyy!!! Tai lakkaavat kokonaan olemasta.. muuten hyvä, mutta silloin ne jäävät vaivaamaan.. vaivaamaan.. vaivaamaan.. Eli niskasta kiinni ittees ja sitä toista ja setvi pois!...niin pääset eroon niistä pikku perkeleistäkin ; )

        Kerroit kumminkin jotakin "tällä areenalla" ; )

        Mustasukkaisuus tai jokin muu loukkaava piirre toisessa on rasitus, mutta sille ei saisi antaa yliotetta.. ei saa lähteä puolustuskannalle! Pitää katkaista heti siltä siivet. Sellainen äkkipikainen mustasukkaisuus kohtaus.. sana pari tai lyhyt lause.. sellaisen kanssa pärjää. Onhan se eräs tapa osoittaa, että tykkää. Mutta sellainen jatkuva ahdistus asian ympärillä olisi lopetettava heti. Jos vaikkapa mies epäilee naista jatkuvasta pettämisestä, eikä siinä ole totuuden häivääkään, niin silloinhan mies kuvittelee oman naisensa olevan vähän huorahtavan. Eikö se ole sitä? Se on erittäin loukkaavaa ja siitä tuleekin suuttua! Tehdä kerralla asia niin selväksi, ettei uskalla nostaa sitä asiaa kovin helpolla enää esille. Jos toistuu, niin sitten paiskata ulos koko jätkä.. pitää pikku paussi. Se, että yrittää rauhoittaa toista.. selitellä ja vannotella, ei johda kuin pahenevaan kierteeseen. Siitä on enää vaikea nousta pois, tulee vaan nyrkistä! Siis siksi heti alussa selväksi.. myös muut loukkaavat asiat. Pitää pitää itsestään hyvää huolta, ei saa antaa kenenkään talloa päälle!

        Tästä keskusteluareenasta: Vaakalaiset näkyvät olevan ehkä vaisumpia, kuin monet muut kertoilemaan täällä juttuja.. saati, että ärhentelisivät tai etes väittelisivät kenenkään kanssa. Aika hyvin näkyy se, ettei haluta riitaa kenenkään kanssa. Reilun puolen vuoden aikana olen huomannut, että kirjoittaminen tänne ja joidenkin sanallisten yhteenottojen jälkeen mieli on kummasti puhdistunut ; ) Siksi suosittelen hiukan rohkeampaa otetta.. teillekin, jotka ette "koskaan" vastaa tai ota kantaa mihinkään. Tämähän on silleen turvallinen foorumi, kukaan ei oikeasti tiedä kuka kukin on.. jos ei ole tehnyt profiilia, jolla kirjoittelee. Jokunen täälläkin aika ajoin vierailevista lukijoista ja kirjoittajista kyllä tietävät kuka piilee nimimerkin 'Vaakamieheltä' takana.. terkkuja vaan : )....ehkä teen jonakin vielä parempana päivänä oman profiilin.. kuvineen kaikkineen.. no en tiedä sittenkään ; )

        on osa mustasukkaista ihmistä. Eihän sellainen luota kuin itseensä!!!!!!!!!

        Ja luuletko, etten ole yrittänyt selvittää asioita. Kolme ensimmäistä vuotta, joka kerta kun tapasimme. Joskus hyvällä, joskus yritin ärsyttää, että olisi laukonut täysillä ja kertonut mistä on kyse. Joskus yritin maanitella, mutta minkäs teet, kun toinen ei tule milliäkään vastaan. Kuinka hän voisikaan, kun hän on aina oikeassa, ja kaikki ovat häntä vastaan. Lopetin sen jälkeen yrittämisen. Pitäköön sen sädekehänsä.

        Ja mustismiehestä. En suinkaan todistellut syyttömyyttäni. Jos on niin ääliö, ettei usko, niin ihan vapaasti saa mustistella niin paljon, kun haluaa. Viimeiset vuodet menivätkin vähän rauhallisemmin sillä alueella. Kaipa jotain meni viimeinkin jakeluun. Itsehän se kuitenkin loppupeleissä petti. Mutta niin kuulemma monet mustasukkaiset tekevät. Onko se joku ennakko- kosto vai mikä........... menee yli minun ymmärryksen.

        Elämä on toisaalta onneksi ja toisaalta valitettavasti koulinut sen verran, etten anna kenenkään tallata itseäni. Minä olen se, joka aina katsoo, kumpi on kumpi. Ja jos toinen ei osaa pitää puoliaan, ei homma jatku. Minusta pelkästään toisen ehdoilla ei voi elää. Meinasin itse langeta siihen ansaan viime vuonna. Olin niiiiin ihastunut. No, onneksi heräsin ruususen unestani. Jälkeenpäin ajatellen toimin, kuin tahdoton sätkynukke. Ja sehän ei ole ollenkaan tapaistani ;))
        Olisin varmaan ollut tehokas komentaja armeijassa ;))) Kyllä olis soltut totellut, kun eukko karjaisee.
        Niin tai sitten ei...........:))


      • ...
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        Kylläpä sitä on tullut hiukan kiusoteltua, pinkaistua pakoon äkäistä sähähdystä ja palattua vaivihkaa takaisin : )

        Kieltämättä mulla on ollut vaikeuksia ymmärtää, että toinen vois olla siinä suhteessa samanlainen, kuin itsekin olen; äyskähtää, mutta se on ohi saman tien. Olin toistakymmentä vuotta naimisissa naisen kanssa, joka oli enemmän ja vähemmän kärttyinen koko ajan. Aamulla herätessään.. päivällä.. illalla ja vielä yölläkin. Jos siitä suutuin, kuten yleensä suutunkin jos mulle syyttä suotta äyskitään, niin alkoi mykkäkoulu. Sitä kesti siihen saakka, kunnes pyysin anteeksi, seuraavana päivänä tai sitä seuraavana, kerran jaksoin katella sitä hiljaisuutta pari viikkoa. Eron jälkeen sitä hiljaisuutta kesti yli kymmenen vuotta. Sinnikäs otus, vaikka anteeksipyyntö olisi ollut kuitenkin hänen puolellaan. Se on ollut luja opetus siitä, millaisia naiset ovat... vaikka varsin hyvin tiedän, etteivät kaikki voi olla samanlaisia! Mutta silti, ensin joka ärähdyksen jälkeen jää odottamaan, että josko sittenkin.. se jatkuu.. jatkuu..? Kai sitä siksi yrittää omalta osaltaan sanoa, että ei riidellä enää, että mulle riitti tällä erää.

        Vastuu omista rähinöistä otetaan pyytämällä niitä anteeksi... vain niinkuin vihjeeksi : )))Ei siten, kuin exäni sen teki:"Olen pahoillani, mutta olin oikeassa!" Anteeksipyyntö valui saman tien pölynä tuuleen, kuin hiekka sormien välistä.

        'Suhde' ei ole tainnut kokea lämpimiä sanojasi, mitä ne vaikuttaisivat häneen ja sinuun itseesi? Etkä ole tainnut uskaltautua kokemaan vaakamiehen läheisyyttäkään ajan kanssa? Sitä mikä hänessä on parasta. Sitä sinä taidat enemmän pelätäkin.. läheisyyttä ja sen mukanaan tuomaa rakastumista.. oman hallinnan menettämistä omista tunteistasi. Ajattelet, että on helpompi unohtaa, jäädä yksin hyvällä muistelemaan kauniita sanoja ja hyviä tuntemuksia. Nauttia yksin niistä tunteista tarvitsematta pelätä, että tulisi joskus ehkä jätetyksi. Haluat turvallisen rakkauden, minkä perään ei tarvitsisi milloinkaan itkeä. Ja onhan se niin, että jos se on yksin sinun omasi, vain sulla itselläsi, niin eihän kukaan voi sitä sinulta viedäkään. Toisaalta hilmu nätti ajatus, sillä onhan se jo paljon enemmän, kuin kylmyys.. eikö vaan : )))

        Minusta olis vaihteeksi huomattavasti mukavampaa ilakoida sanoilla, kuin tölväistä niillä : ))) Kokeilepas sinäkin ; ) : )

        Ei anteeksipyytäminen vaikeaa ole hänen suhteensa. Vähän liiankin helppoa ollut minulle, kun olen itse(kin) ollut sellainen että yritän ottaa vastuun melkein kaikesta itselleni. (Siksipä se piirre niin ärsyttänytkin toisessa.) Siitä yritän eroon. Mutta mitäs sitten, jos tällaisia ihmisiä on kaksi... hjelp..

        Lämpimistä sanoista... siinäkin 'katsoit' nyt väärin. Niitä ei ole vaikeaa tuottaa nykyisessä elämäntilanteessani... tietysti kykyjeni mukaan :) Muutenkin tässä suhteessa mies on ollut varovaisempi kuin minä, mikä tietenkin voi olla ihan luontevaa lähihistoriaa katsellessa. Minä olisin ottanut askelen tyhjään ja tuntemattomaan hänen tähtensä, mutta hän myöhästyi ajotuksesta jäädessään ihmettelemään. Siispä en ottanut, enkä ota enää... omasta aloitteestani. Oli aika, jolloin oli hänen vuoronsa esittää ratkaisevat eleet ja vuorosanat. Nyt tuntuu, että tiimalasi on siltä osin valunut tyhjiin. En kuitenkaan sure sitä - pois se - elämä on suuri seikkailu, eikä tosiaan tarvitse murjottaa päivästä, vuodesta toiseen. Sulla oli kurjaa avioliitossa, mutta varmaan oli kumppanillasi myös... On usein vaikea nähdä ihmisen sisimpään ja tietää, mistä syystä ihminen käyttäytyy kuten käyttäytyy. Silti - elämä on lyhyt kaikessa kauneudessaan, ei tuhlata sitä murjottamiseen tai katkeruuteen.

        Minulla on lämpimät ajatukset vaakamiehestä ja hän tietää sen. Pelkkä ajatuskin, kun siihen liittyy tunne, on voimallinen ja menee perille. Hän tietää sen muullakin tavalla ja anteeksi on pyydetty ja annettu molemmin puolin... Siksi onkin helpompi erota jossain tienristeyksessä ja todeta, että ehkäpä hän ei ollutkaan minulle oikea puolikas.


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        Alkoi kuulostaa niin vastapukariltani.. samanlaiselta tapaukselta, mutta oletkin enemmän samassa tilanteessa, kuin itse olen.. Jollakin tavalla tienristeyksessä?!?!

        Tuosta anteeksipyytämisestä vielä... Olen vanhanajan tapojen kannattaja. Minusta on hyvien tapojen mukaista avata naiselle ovi, auttaa takki päälle ja pois, laittaa kukkia ja pikku lahjoja, pyytää lupa tytön vanhemmilta, jopa seurustelemista varten.. tavallaan heidän hyväksyntäänsä : ), laittaa vaikka vasta ostettu pukutakki rapakon päälle, että hän voi astua siitä yli kastelematta jalkojaan... ja pyytää anteeksi riitaa, ottaen siitä koko syyn niskoilleni. On sitten naisen oma asia miten hän noihin asioihin suhtautuu ja miten itse vastaa. Näkee onko hän nainen vai Nainen.

        Ja sitä oikeaahan sitä on tullut haettua... sitä toista puolikasta sydämen kotiin!

        Kodista mieleen.. laulun sanoja muokaten, päivän hymyksi: "Jos kotiin sa tahdot tulla nyt, niin takuulla yllätyt!"


      • ...
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        Alkoi kuulostaa niin vastapukariltani.. samanlaiselta tapaukselta, mutta oletkin enemmän samassa tilanteessa, kuin itse olen.. Jollakin tavalla tienristeyksessä?!?!

        Tuosta anteeksipyytämisestä vielä... Olen vanhanajan tapojen kannattaja. Minusta on hyvien tapojen mukaista avata naiselle ovi, auttaa takki päälle ja pois, laittaa kukkia ja pikku lahjoja, pyytää lupa tytön vanhemmilta, jopa seurustelemista varten.. tavallaan heidän hyväksyntäänsä : ), laittaa vaikka vasta ostettu pukutakki rapakon päälle, että hän voi astua siitä yli kastelematta jalkojaan... ja pyytää anteeksi riitaa, ottaen siitä koko syyn niskoilleni. On sitten naisen oma asia miten hän noihin asioihin suhtautuu ja miten itse vastaa. Näkee onko hän nainen vai Nainen.

        Ja sitä oikeaahan sitä on tullut haettua... sitä toista puolikasta sydämen kotiin!

        Kodista mieleen.. laulun sanoja muokaten, päivän hymyksi: "Jos kotiin sa tahdot tulla nyt, niin takuulla yllätyt!"

        on ohitettukin. Mitä nyt tässä katselin taakseni. Ja eipähän sitäkään tiedä, vaikka joskus jossain mutkassa törmäisi taas samaan ihmiseen. En olekaan tyyppi, joksi olen itseäni luullut... siis sellainen, joka räjäyttää siltoja takanaan :))

        Tuosta vanhanaikaisuudesta... Itse en katsoisi hyvällä pikkutakin levittämistä rapakolle. Minun mittapuussani naisellinen Nainen ei astuisi siihen. Hyvät tavat ja ovien aukomiset yms. toki ovat kiehtovia ja paikallaan, saavat naisen tuntemaan itsensä arvostetuksi myös miehen taholta (tärkeintähän on kuitenkin arvostaa itse itseään... uskon vakaasti, että nainen joka arvostaa itseään, vetää puoleensä myös arvostavia miehiä).

        Myöskään aikuinen, lapsuudenperheestään terveellä tavalla itsenäistynyt ei tarvitse mielestäni mitään vanhempien näennäisiä 'suostumuksia' yms. Höh, minä heivaisin kaveriin vähän oppia, jos sellaisia hölmöyksiä menisi vanhemmiltani kysymään tms. Jos minä rakastan toista ihmistä, ei vanhemmillani ole siihen mitään sanottavaa... rakkauteni pelkästään riittää takeeksi kenelle tahansa.

        En minä aina näin 'tasapainoinen' ole ollut. Puolivuotta sitten minulla oli - sanottaisko asevyö paikoillaan... taitaa vieläkin olla jokin pieni tiirikka hihassa, mutta vain vaaratilanteita varten ;))


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        on osa mustasukkaista ihmistä. Eihän sellainen luota kuin itseensä!!!!!!!!!

        Ja luuletko, etten ole yrittänyt selvittää asioita. Kolme ensimmäistä vuotta, joka kerta kun tapasimme. Joskus hyvällä, joskus yritin ärsyttää, että olisi laukonut täysillä ja kertonut mistä on kyse. Joskus yritin maanitella, mutta minkäs teet, kun toinen ei tule milliäkään vastaan. Kuinka hän voisikaan, kun hän on aina oikeassa, ja kaikki ovat häntä vastaan. Lopetin sen jälkeen yrittämisen. Pitäköön sen sädekehänsä.

        Ja mustismiehestä. En suinkaan todistellut syyttömyyttäni. Jos on niin ääliö, ettei usko, niin ihan vapaasti saa mustistella niin paljon, kun haluaa. Viimeiset vuodet menivätkin vähän rauhallisemmin sillä alueella. Kaipa jotain meni viimeinkin jakeluun. Itsehän se kuitenkin loppupeleissä petti. Mutta niin kuulemma monet mustasukkaiset tekevät. Onko se joku ennakko- kosto vai mikä........... menee yli minun ymmärryksen.

        Elämä on toisaalta onneksi ja toisaalta valitettavasti koulinut sen verran, etten anna kenenkään tallata itseäni. Minä olen se, joka aina katsoo, kumpi on kumpi. Ja jos toinen ei osaa pitää puoliaan, ei homma jatku. Minusta pelkästään toisen ehdoilla ei voi elää. Meinasin itse langeta siihen ansaan viime vuonna. Olin niiiiin ihastunut. No, onneksi heräsin ruususen unestani. Jälkeenpäin ajatellen toimin, kuin tahdoton sätkynukke. Ja sehän ei ole ollenkaan tapaistani ;))
        Olisin varmaan ollut tehokas komentaja armeijassa ;))) Kyllä olis soltut totellut, kun eukko karjaisee.
        Niin tai sitten ei...........:))

        .. on kyllä monesti heijastus omasta sisimmästä. Kun itse on valmis pettämään, niin luulee sitä toisestakin. Olen nähnyt monen miehen, jotka kulkevat surutta sängystä sänkyyn, pitävän tarkoin huolen oman vaimonsa menemisistä, jopa sairaaloisesti! Mutta siinä olet väärässä, että mustasukkainen luottaisi itseensä. Eihän hän olisi mustasukkainen jos luottaisi omaan viehätysvoimaansa ja rakastaisi itseään sellaisena, kuin on. Kun pitää itsestään, niin lähtee jo siitä olettamuksesta, että niin muutkin pitävät, varsinkin se oma kumppani. Siksi mustasukkaisuus on pikemminkin heikon itsetunnon omaavan ihmisen juttu. Siksi sitä pitääkin pönkittää aina uusilla valloituksilla ja luulla kumppaninkin tekevän niin.

        Kyllähän rakkauteen pitääkin heittäytyä, kuin sätkynukke.. tahdottomana vain tunteidensa ohjaamana. Toivoen, että se toinen tekee samoin. Muutenhan siitä ei tule mitään.. itse olen juuri sellainen, että silloin kun tuntuu, niin annan mennä. Opettelin löysäämään pidäkkeet, koska mitään ei saa jos ei uskalla yrittääkään.

        Minä olin tehokas komentelija intissä.. äänikin kantaa monta korttelia.. ja soltut tottelivat.. jopa mielellään : )) Oppivat tuntemaan minut vaativana, mutta oikeudenmukaisena, joukkojen hallinta ja motivoiminen on ah niin helppoa.. Pidän siitäkin luonteenpiirteen osasta itsessäni. Joku sanoo sitä kyllä taidokkaaksi kyvyksi manipuloida ihmisiä, mutta kukapa kateellinen ei haluaisi katsoa asiaa sieltä huonolta kantilta ; ))


      • neitsytmies
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        Alkoi kuulostaa niin vastapukariltani.. samanlaiselta tapaukselta, mutta oletkin enemmän samassa tilanteessa, kuin itse olen.. Jollakin tavalla tienristeyksessä?!?!

        Tuosta anteeksipyytämisestä vielä... Olen vanhanajan tapojen kannattaja. Minusta on hyvien tapojen mukaista avata naiselle ovi, auttaa takki päälle ja pois, laittaa kukkia ja pikku lahjoja, pyytää lupa tytön vanhemmilta, jopa seurustelemista varten.. tavallaan heidän hyväksyntäänsä : ), laittaa vaikka vasta ostettu pukutakki rapakon päälle, että hän voi astua siitä yli kastelematta jalkojaan... ja pyytää anteeksi riitaa, ottaen siitä koko syyn niskoilleni. On sitten naisen oma asia miten hän noihin asioihin suhtautuu ja miten itse vastaa. Näkee onko hän nainen vai Nainen.

        Ja sitä oikeaahan sitä on tullut haettua... sitä toista puolikasta sydämen kotiin!

        Kodista mieleen.. laulun sanoja muokaten, päivän hymyksi: "Jos kotiin sa tahdot tulla nyt, niin takuulla yllätyt!"

        Tapojen suhteen olen samaa mieltä kanssasi. Sopii vaan kysyä, että mikä on suurin este noide hienojen käytöstapojen häviämiselle. Mielestäni naisten vääränlainen suhtautuminen tasa-arvoon. Tasa-arvo ei ole sitä, että molemmat huutavat yhtä paljon, vaan että nainen huutaa enemmän. Vain heikolla itsetunnolla varustettu nainen pelkää kohteliaisuutta, koska pelkää sen takana olevan taka-ajatuksen. Kyllä me ollaan niin miehet kuin naisetkin huonostikäyttyviä tai teeskentelijöitä. Seurassa on aina joku, joka korostaa itseään. Tuntemattomia tavatessa on hyvä muistaa, että vain kerran tullaan ovesta. Kuva minkä annat itsestäsi silloin, jää ikuisesti elämään käyntikorttinasi


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..jos on sen oikein oivaltanut : ))

        Todennäköisesti en silti raskis sitä takkia oikeasti laittaa, vaan kantaisin yli ; ) Mutta valmiudet sellaiseen ovat, sitä en teeskentele. Se minulle oikea on arvokkaampi, kuin mikään vaatekappale!

        Mitä tulee paheksumaasi vanhemmilta kysymiseen, niin se ei kuuluis sulle jos sellaista joku sun vanhemmilta kysyisi. Se on tapa, se on hyvä tapa saada vanhemmat ja koko muu perhe huomaamaan, ettei ole kysymyksessä mikään huithapeli jätkä, vaan aidosti heidän tyttärestään kiinnostunut ja huolehtiva Mies. Se jos mikä on vanhemmille tärkeää, ettei tarvitse epäillä, että tyttö olis höyrähtänyt johonkin sekopäähän! Vanhemmat kantavat jatkuvaa huolta lapsistaan, joten heille on helpottavaa jos voivat luottaa uuteen tulokkaaseen tyttären elämässä. Voivat tavallaan löysätä vastuutaan. Älä siksi katso asioita vain itsesi kantilta.. perhe on laajempi käsite, kuin vain mies ja nainen.. ja jonka jokainen osa on huomioitava.. ainakin minusta!


      • hmm...
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..jos on sen oikein oivaltanut : ))

        Todennäköisesti en silti raskis sitä takkia oikeasti laittaa, vaan kantaisin yli ; ) Mutta valmiudet sellaiseen ovat, sitä en teeskentele. Se minulle oikea on arvokkaampi, kuin mikään vaatekappale!

        Mitä tulee paheksumaasi vanhemmilta kysymiseen, niin se ei kuuluis sulle jos sellaista joku sun vanhemmilta kysyisi. Se on tapa, se on hyvä tapa saada vanhemmat ja koko muu perhe huomaamaan, ettei ole kysymyksessä mikään huithapeli jätkä, vaan aidosti heidän tyttärestään kiinnostunut ja huolehtiva Mies. Se jos mikä on vanhemmille tärkeää, ettei tarvitse epäillä, että tyttö olis höyrähtänyt johonkin sekopäähän! Vanhemmat kantavat jatkuvaa huolta lapsistaan, joten heille on helpottavaa jos voivat luottaa uuteen tulokkaaseen tyttären elämässä. Voivat tavallaan löysätä vastuutaan. Älä siksi katso asioita vain itsesi kantilta.. perhe on laajempi käsite, kuin vain mies ja nainen.. ja jonka jokainen osa on huomioitava.. ainakin minusta!

        "Vanhemmat kantavat jatkuvaa huolta lapsistaan, joten heille on helpottavaa jos voivat luottaa uuteen tulokkaaseen tyttären elämässä. Voivat tavallaan löysätä vastuutaan."

        Tämä on jostain 'kunnon kristityn' opinkappaleesta vai mitä ;)) Maailmaan mahtuu niin monenlaista perhettä, monenlaista vanhempaa... Jonkun vanhemmat voivat olla jopa kuolleet, tai ihan omasta valinnastaan kaukana pysyviä. Ei... enää en suostu milloinkaan ottamaan vastuuta vanhempieni tunteista. niin tekee enkelipersoona, joka on juuttunut johonkin kehitysvaiheeseen eikä osaa pitää huolta itsestään.

        Tietty ihanteellista, jos itsellä on vanhanaikainen perhepiiri. Itselläni ei ole.


      • hmm...
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..jos on sen oikein oivaltanut : ))

        Todennäköisesti en silti raskis sitä takkia oikeasti laittaa, vaan kantaisin yli ; ) Mutta valmiudet sellaiseen ovat, sitä en teeskentele. Se minulle oikea on arvokkaampi, kuin mikään vaatekappale!

        Mitä tulee paheksumaasi vanhemmilta kysymiseen, niin se ei kuuluis sulle jos sellaista joku sun vanhemmilta kysyisi. Se on tapa, se on hyvä tapa saada vanhemmat ja koko muu perhe huomaamaan, ettei ole kysymyksessä mikään huithapeli jätkä, vaan aidosti heidän tyttärestään kiinnostunut ja huolehtiva Mies. Se jos mikä on vanhemmille tärkeää, ettei tarvitse epäillä, että tyttö olis höyrähtänyt johonkin sekopäähän! Vanhemmat kantavat jatkuvaa huolta lapsistaan, joten heille on helpottavaa jos voivat luottaa uuteen tulokkaaseen tyttären elämässä. Voivat tavallaan löysätä vastuutaan. Älä siksi katso asioita vain itsesi kantilta.. perhe on laajempi käsite, kuin vain mies ja nainen.. ja jonka jokainen osa on huomioitava.. ainakin minusta!

        Olisi tietenkin kutkuttava ajatus, kun joku oikein Rakastunut Herrasmies kysyisi vanhemmiltani minua itselleen..!:D Ah mitä elävän elämän komediaa. Todennäköisesti äitini kertoisi hänelle ensimmäisen tilaisuuden tullen, miten 'outo lintu' olen... Tai ei, ei hän enää uskaltaisi tehdä sitä... ne ovat menneen talven lumia :)) Silti saattaisin katsahtaa kaveria uudemman kerran, jos minut tuntien menisi vielä jotain vanhemmiltani kyselemään, 'vastuun löysäämistä' tms., heh. Pitäisin kyllä hiukka tyhmänä tapauksena ja harkitsisin eroamista jo siinä vaiheessa. Niin ehdoton tapaus olen joissakin asioissa.
        Tietääkseni täysi-ikäinen ihminen on vastuussa vain ja ainoastaan itsestään, sekä ALAIKÄISISTÄ jälkeläisistä joita on synnyttänyt. Saattaa kuulostaa kylmältä, mutta niin se opettanut.


      • hmm...
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..jos on sen oikein oivaltanut : ))

        Todennäköisesti en silti raskis sitä takkia oikeasti laittaa, vaan kantaisin yli ; ) Mutta valmiudet sellaiseen ovat, sitä en teeskentele. Se minulle oikea on arvokkaampi, kuin mikään vaatekappale!

        Mitä tulee paheksumaasi vanhemmilta kysymiseen, niin se ei kuuluis sulle jos sellaista joku sun vanhemmilta kysyisi. Se on tapa, se on hyvä tapa saada vanhemmat ja koko muu perhe huomaamaan, ettei ole kysymyksessä mikään huithapeli jätkä, vaan aidosti heidän tyttärestään kiinnostunut ja huolehtiva Mies. Se jos mikä on vanhemmille tärkeää, ettei tarvitse epäillä, että tyttö olis höyrähtänyt johonkin sekopäähän! Vanhemmat kantavat jatkuvaa huolta lapsistaan, joten heille on helpottavaa jos voivat luottaa uuteen tulokkaaseen tyttären elämässä. Voivat tavallaan löysätä vastuutaan. Älä siksi katso asioita vain itsesi kantilta.. perhe on laajempi käsite, kuin vain mies ja nainen.. ja jonka jokainen osa on huomioitava.. ainakin minusta!

        on opettanut minulle niin. Turha höösäys - kulttuuri saisi joutaa romukuoppaan. Voisi tietysti kauniisti ajatella, että on vastuussa myös rakkaastaan... mutta sellaista ei edes ajattele, jos normaalisti kantaa vastuun itsestään - se tulee luonnostaan!!


      • (jaksaa koohkata;))
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..jos on sen oikein oivaltanut : ))

        Todennäköisesti en silti raskis sitä takkia oikeasti laittaa, vaan kantaisin yli ; ) Mutta valmiudet sellaiseen ovat, sitä en teeskentele. Se minulle oikea on arvokkaampi, kuin mikään vaatekappale!

        Mitä tulee paheksumaasi vanhemmilta kysymiseen, niin se ei kuuluis sulle jos sellaista joku sun vanhemmilta kysyisi. Se on tapa, se on hyvä tapa saada vanhemmat ja koko muu perhe huomaamaan, ettei ole kysymyksessä mikään huithapeli jätkä, vaan aidosti heidän tyttärestään kiinnostunut ja huolehtiva Mies. Se jos mikä on vanhemmille tärkeää, ettei tarvitse epäillä, että tyttö olis höyrähtänyt johonkin sekopäähän! Vanhemmat kantavat jatkuvaa huolta lapsistaan, joten heille on helpottavaa jos voivat luottaa uuteen tulokkaaseen tyttären elämässä. Voivat tavallaan löysätä vastuutaan. Älä siksi katso asioita vain itsesi kantilta.. perhe on laajempi käsite, kuin vain mies ja nainen.. ja jonka jokainen osa on huomioitava.. ainakin minusta!

        Oikeudenmukaisuuden nimissä on sanottava, että jokainen tekee parhaansa. Esim. vanhempi toimii miten osaa - miten oppi. Enempää ei voi vaatia. Mutta että tähän asenteeseen pääsee (hengästynyt), pitää kiivetä vuoren huipulle!:))


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..aikaiseksi se rähinä..? ; )

        Löytyhän se heikko kohta.. perhe!!!!

        Elämä on opettanut myöskin minua.. siksi oli erinomaisen mukava "luovuttaa" aikanaan vanhin tyttäreni miehelleen kirkossa. Kaiken elämässäni sattuneen jälkeen se oli todella helpottava tunne.. vastuun luovuttaminen lapsesta, josta olin kerran ottanut huolehtiakseni. Tottakai vieläkin tunnen vastuuta, mutta en samalla tavalla, sillä hänellä on todella hyvä mies. Parempi, kuin tytär näyttää itse ymmärtävänkään!

        Siksi tiedän mistä puhun.. et pitäisi asiaa naurun arvoisena jos tietäisit kaikki taustat. Ja vaikka nauraisitkin periaatteilleni, niin ei ne siitä mihinkään muutu! Olen mielipiteeni sanonut ja piste sille. Huvittaa sinun jäykkäniskaisuutesi : ))


      • Lehmä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        .. on kyllä monesti heijastus omasta sisimmästä. Kun itse on valmis pettämään, niin luulee sitä toisestakin. Olen nähnyt monen miehen, jotka kulkevat surutta sängystä sänkyyn, pitävän tarkoin huolen oman vaimonsa menemisistä, jopa sairaaloisesti! Mutta siinä olet väärässä, että mustasukkainen luottaisi itseensä. Eihän hän olisi mustasukkainen jos luottaisi omaan viehätysvoimaansa ja rakastaisi itseään sellaisena, kuin on. Kun pitää itsestään, niin lähtee jo siitä olettamuksesta, että niin muutkin pitävät, varsinkin se oma kumppani. Siksi mustasukkaisuus on pikemminkin heikon itsetunnon omaavan ihmisen juttu. Siksi sitä pitääkin pönkittää aina uusilla valloituksilla ja luulla kumppaninkin tekevän niin.

        Kyllähän rakkauteen pitääkin heittäytyä, kuin sätkynukke.. tahdottomana vain tunteidensa ohjaamana. Toivoen, että se toinen tekee samoin. Muutenhan siitä ei tule mitään.. itse olen juuri sellainen, että silloin kun tuntuu, niin annan mennä. Opettelin löysäämään pidäkkeet, koska mitään ei saa jos ei uskalla yrittääkään.

        Minä olin tehokas komentelija intissä.. äänikin kantaa monta korttelia.. ja soltut tottelivat.. jopa mielellään : )) Oppivat tuntemaan minut vaativana, mutta oikeudenmukaisena, joukkojen hallinta ja motivoiminen on ah niin helppoa.. Pidän siitäkin luonteenpiirteen osasta itsessäni. Joku sanoo sitä kyllä taidokkaaksi kyvyksi manipuloida ihmisiä, mutta kukapa kateellinen ei haluaisi katsoa asiaa sieltä huonolta kantilta ; ))

        sanan kielteisessä mielessä. monet miehet (miksei naisetkin) voivat tappaa puolison jo sillä mielin, että jos MINÄ en sinua saa, ei sitten muutkaan. ajatuksia; olen korvaamaton, olen täydellisin juuri sinulle jne...


      • hm...
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..aikaiseksi se rähinä..? ; )

        Löytyhän se heikko kohta.. perhe!!!!

        Elämä on opettanut myöskin minua.. siksi oli erinomaisen mukava "luovuttaa" aikanaan vanhin tyttäreni miehelleen kirkossa. Kaiken elämässäni sattuneen jälkeen se oli todella helpottava tunne.. vastuun luovuttaminen lapsesta, josta olin kerran ottanut huolehtiakseni. Tottakai vieläkin tunnen vastuuta, mutta en samalla tavalla, sillä hänellä on todella hyvä mies. Parempi, kuin tytär näyttää itse ymmärtävänkään!

        Siksi tiedän mistä puhun.. et pitäisi asiaa naurun arvoisena jos tietäisit kaikki taustat. Ja vaikka nauraisitkin periaatteilleni, niin ei ne siitä mihinkään muutu! Olen mielipiteeni sanonut ja piste sille. Huvittaa sinun jäykkäniskaisuutesi : ))

        En nauranut SINUN mielipiteillesi, vaan omille ajatuksilleni. Toiseksi, en ole liikkeellä muuttaakseni jonkun ihmisen mielipiteitä... hmm... kertomassa vain omiani, jotka myös perustuvat kokemuksiini (aivan kuten sinullakin).
        Arvaa mitä. Mulla ei ole kovin jäykkä niska... Se on samanlainen kuin jäniksellä: olen pienen ikäni elänyt varmistaen selustani... siitä johtuen minulla ei ole niskahartia-ongelmiakaan...

        Heikko kohtani on perhe, mutta joskus minulla voi olla omani. Ja voin olla vanhuksena ison suvun matroona, jonka ympärillä pyörii sukua menneittenkin edestä :)


      • kahvitauolle!:)
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..aikaiseksi se rähinä..? ; )

        Löytyhän se heikko kohta.. perhe!!!!

        Elämä on opettanut myöskin minua.. siksi oli erinomaisen mukava "luovuttaa" aikanaan vanhin tyttäreni miehelleen kirkossa. Kaiken elämässäni sattuneen jälkeen se oli todella helpottava tunne.. vastuun luovuttaminen lapsesta, josta olin kerran ottanut huolehtiakseni. Tottakai vieläkin tunnen vastuuta, mutta en samalla tavalla, sillä hänellä on todella hyvä mies. Parempi, kuin tytär näyttää itse ymmärtävänkään!

        Siksi tiedän mistä puhun.. et pitäisi asiaa naurun arvoisena jos tietäisit kaikki taustat. Ja vaikka nauraisitkin periaatteilleni, niin ei ne siitä mihinkään muutu! Olen mielipiteeni sanonut ja piste sille. Huvittaa sinun jäykkäniskaisuutesi : ))

        oli ohjenuorani ennen muinoin. Vaikka sitä en enää tarvitse, asenteet ovat lujassa... myönnän sen helposti. Joskus kun en päässyt pakoon... mutta se tarina ei enää kuulukaan tänne. Olen hyllyttänyt sen "Murheellisten laulujen maa" - kansioon.

        Tämä päivä on hyvä.


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..päiväni ollut hyvä.. aurinkoinen.. taaaaas. Hellettä hitsatessa, mikäpä se mukavampaa. Kun sinä riensit kahvitauolle, niin minä takaisin töihin pitkäksi venähtäneeltä ruokatauolta. Kun eilen moitin, että täällä vaakojen sivuilla on hiljaista, niin eipäs ole ollut tänään : )))


      • Vaakamieheltä
        Lehmä kirjoitti:

        Tuli vain mieleeni, että jossain olen kuullut mustasukkaisuuden olevan melkoista itserakkautta, joka mielestäni on aika hyvin sanottu...?

        ..terveelläkin itsetunnolla ajatella, että on paras ja silleen "korvaamaton", mutta omistamisen halu onkin jo toinen juttu. Eikö se ole enemmänkin toisen ihmisen esineellistämistä jos haluaa hallita hänen elämäänsä.. siis todellakin loppuvaiheessa elämää itseään. Oisko se sitten mustasukkaisuuden toinen ääripää jos toinen on se, että pakenee sen vuoksi, että mustasukkaisuus tekee kipeää???


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..että jonakin päivänä se mappi tipahtaa sieltä hyllyltä silppuriin ja lakkaa kokonaan olemasta : ))) Myötätunnon rutistus työpäivän päätteeksi.. mutta vain sillä ehdolla jos et siitä suutu ; )...ja sitä paitsi huominen on vielä parempi päivä.. Minussa on hiukan ennustajan vikaa : )))


      • .....
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..että jonakin päivänä se mappi tipahtaa sieltä hyllyltä silppuriin ja lakkaa kokonaan olemasta : ))) Myötätunnon rutistus työpäivän päätteeksi.. mutta vain sillä ehdolla jos et siitä suutu ; )...ja sitä paitsi huominen on vielä parempi päivä.. Minussa on hiukan ennustajan vikaa : )))

        ei vanhoja juttuja kannata pantata... se että osa omistani on hyllytetty, on jo aika paljon minulle. Silppuri ei ole tullut mieleen... eipä nuo hyllytettyinäkään haittaa - olenhan siksikin sitä, mitä tänä päivänä olen (herkkävaistoinen, nopsajalkainen ja niskalihakset vetreät;))... ja elämäniloani ei ole mikään onnistunut tappamaan, aina se nousee synkimmänkin jutun alta.

        Ei enhän minä rutistuksista suutu, päinvastoin menen kovin hämilleni... Kyllä hiukan jäykistyisin varmiistaakseni, ettet vain sittenkin tartu kurkusta kiinni :))


      • Lehmä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..terveelläkin itsetunnolla ajatella, että on paras ja silleen "korvaamaton", mutta omistamisen halu onkin jo toinen juttu. Eikö se ole enemmänkin toisen ihmisen esineellistämistä jos haluaa hallita hänen elämäänsä.. siis todellakin loppuvaiheessa elämää itseään. Oisko se sitten mustasukkaisuuden toinen ääripää jos toinen on se, että pakenee sen vuoksi, että mustasukkaisuus tekee kipeää???

        tässä eksyy välistä...löyty oikea haka.

        No, ehkä järki on saanut selkävoiton tunteista, jos suhde päättyy "järjettömiin" tunteisiin. Ymmärsinkö oikein viimeisen lauseesi?


      • Vaakamieheltä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..näin makeasti nauraa ; )))

        No oot sinäkin nimimerkin itelles poiminut ; )))

        Hyppeleminen vastaamisissa johtuu siitä, että vastaustila loppuu oikealta.. siispä jyrkkä siirto vasemmalle. Toivottavasti kirmaat häntä pystyssä oikeaan hakaan innoissasi, kuin keväinen vasikka : )

        Sinä tunnt suhtautuvan varsin kriittisesti mustasukkaisuuteen.. kokemusko opettanut??

        Tarkoitin sitä, että joskus menettämisen pelko tekee tavallaan mustasukkaiseksi.. toisen sanat esimerkiksi voivat aiheuttaa kipua pikku sydämessä, siksi mieluummin pakenee sitä tunnetta, repii itsensä irti siitä ihmisestä. Siksi ajattelin, että se olis mustasukkaisuuden toinen äärilaita, kun työntää pois. Eikä kuten sinä kerroit, vaatii vaikka väkisin.. ottaa vaikka hengen.


      • Vaakamieheltä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..melkoinen keikkuja olen ; )) Joskus menen ilon korkeista tunnelmista hetkessä rypemään pohjamutiin.. kiukkuan hetken, kuin perkele! Sksi luulenkin, että olen väärään aikaan syntynyt kaksoset ; ))

        Samat selitykset vastauksen pomppaamisesta, kuin "lehmälle" (pakko panna lainausmerkit.. en vois koskaan kutsua ketään naista Lehmäksi ; (

        En myöskään käytä aseitani läheisiäni vastaan.. en terävää kynääni.. en taistelukeihäitäni, jotka ovat seinälläni valmiina kutsumattomia vihulaisia varten, kuten miekkanikin on.. en myöskään käsiäni. Siksi en kävisi kenenkään niskoihin käsiksi, muuten kuin hyväily mielessä ; )Mutta sehän onkin vallan toinen juttu....


      • ....
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        Samat selitykset vastauksen pomppaamisesta, kuin "lehmälle" (pakko panna lainausmerkit.. en vois koskaan kutsua ketään naista Lehmäksi ; (

        En myöskään käytä aseitani läheisiäni vastaan.. en terävää kynääni.. en taistelukeihäitäni, jotka ovat seinälläni valmiina kutsumattomia vihulaisia varten, kuten miekkanikin on.. en myöskään käsiäni. Siksi en kävisi kenenkään niskoihin käsiksi, muuten kuin hyväily mielessä ; )Mutta sehän onkin vallan toinen juttu....

        ...nettiflirtti... ;)) Miksihän lehmä on muka niin halventava nimitys ihmisestä ( naisesta)... Ajatteles nyt sitä tyyneyttä laitumella märehtiessään... Ja ne vasikat, uskomattoman suloisia... kerran ihan töikseni kannoin litroittain maitoa ensimmäistä kevättään viettäville pienille lehmille. Tuossa nimimerkissä on hauskuutta ja vahvuutta... eiks tämä ole jonkinlaista märehtemistä näillä aiheilla tällä palstalla.

        Kerran ihan kirjaimellisesti 'kurkkua kuristi', kun minua vahvempi olento tarttui kaulastani kaksin käsin... varovainen saa olla, vaikkakin vaistoni on niiltä ajoilta huimasti kehittynyt...


      • Vaakamieheltä
        .... kirjoitti:

        ...nettiflirtti... ;)) Miksihän lehmä on muka niin halventava nimitys ihmisestä ( naisesta)... Ajatteles nyt sitä tyyneyttä laitumella märehtiessään... Ja ne vasikat, uskomattoman suloisia... kerran ihan töikseni kannoin litroittain maitoa ensimmäistä kevättään viettäville pienille lehmille. Tuossa nimimerkissä on hauskuutta ja vahvuutta... eiks tämä ole jonkinlaista märehtemistä näillä aiheilla tällä palstalla.

        Kerran ihan kirjaimellisesti 'kurkkua kuristi', kun minua vahvempi olento tarttui kaulastani kaksin käsin... varovainen saa olla, vaikkakin vaistoni on niiltä ajoilta huimasti kehittynyt...

        Nuo iänikuiset kasvissyöjät.. eipä silti syön itsekin, mutta lihaa myös... no niin siis kasvissyönnistä sanotaan, että pysyy hoikkana, eikö totta, mutta katsopas vaikka lehmää tai elefanttia ; )))


      • ....
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        Nuo iänikuiset kasvissyöjät.. eipä silti syön itsekin, mutta lihaa myös... no niin siis kasvissyönnistä sanotaan, että pysyy hoikkana, eikö totta, mutta katsopas vaikka lehmää tai elefanttia ; )))

        kuitenkin! Vaan oletko muka nähnyt lihavan lehmän tai elefantin??? Siis niillä ei ole kokoonsa ja muotoonsa nähden yleensä liikakiloja ;))


      • Vaakamieheltä
        .... kirjoitti:

        kuitenkin! Vaan oletko muka nähnyt lihavan lehmän tai elefantin??? Siis niillä ei ole kokoonsa ja muotoonsa nähden yleensä liikakiloja ;))

        Et ole tainnut oikeaa lehmää nähdäkään ; ) Ei niistä kyllä sopusuhtaisen näköisiä, ainakaan ihmisvartalon mittapuun mukaan, saa mitenkään. Saa tietysti, mutta se on sitten eläinrääkkäystä. Ja jos hennot verrata niitä petoihin.. lihansyöjiin, vaikkapa gepardiin, pantteriin l. leopardiin. leijonaankin jne. ..eipä monesti ole laihempaa, edes mallimaailman syömishäiriöiset. ; )

        Niin asiasta toiseen, kun päivemmällä laitoit pari viestiä, enkä niihin kaikkiin ehtinyt parhaalla tahdollakaan vastata, niiiiin.. Se matroona juttu. Miksi odottaisit huomista, kun sen voi tehdä tänäänkin.. siis vertauskuvallisesti tänään ; )).. Tarkoitan sillä, että mikset kerää perheesi rippeitä tiiviimmin siipiesi suojaan. Matroonana oleminen ei kysy ikää.. se kysyy vain luonnetta : ))) Sulla on haaveet kumminkin isommassa, mutta silti naurat mulle.. kehtaatkin.. tai omia ajatuksiasi, kun yritin esittää sitä samaa, mutta vain toiselta kantilta.. sen miehen silmin.. sen matroonan miehen silmin : ))


      • Lehmä
        .... kirjoitti:

        ...nettiflirtti... ;)) Miksihän lehmä on muka niin halventava nimitys ihmisestä ( naisesta)... Ajatteles nyt sitä tyyneyttä laitumella märehtiessään... Ja ne vasikat, uskomattoman suloisia... kerran ihan töikseni kannoin litroittain maitoa ensimmäistä kevättään viettäville pienille lehmille. Tuossa nimimerkissä on hauskuutta ja vahvuutta... eiks tämä ole jonkinlaista märehtemistä näillä aiheilla tällä palstalla.

        Kerran ihan kirjaimellisesti 'kurkkua kuristi', kun minua vahvempi olento tarttui kaulastani kaksin käsin... varovainen saa olla, vaikkakin vaistoni on niiltä ajoilta huimasti kehittynyt...

        melkoisen onnistuneesti "luit ajatuksiani" nimimerkkiä miettiessä minkä lykkäisin...


      • ....
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        Et ole tainnut oikeaa lehmää nähdäkään ; ) Ei niistä kyllä sopusuhtaisen näköisiä, ainakaan ihmisvartalon mittapuun mukaan, saa mitenkään. Saa tietysti, mutta se on sitten eläinrääkkäystä. Ja jos hennot verrata niitä petoihin.. lihansyöjiin, vaikkapa gepardiin, pantteriin l. leopardiin. leijonaankin jne. ..eipä monesti ole laihempaa, edes mallimaailman syömishäiriöiset. ; )

        Niin asiasta toiseen, kun päivemmällä laitoit pari viestiä, enkä niihin kaikkiin ehtinyt parhaalla tahdollakaan vastata, niiiiin.. Se matroona juttu. Miksi odottaisit huomista, kun sen voi tehdä tänäänkin.. siis vertauskuvallisesti tänään ; )).. Tarkoitan sillä, että mikset kerää perheesi rippeitä tiiviimmin siipiesi suojaan. Matroonana oleminen ei kysy ikää.. se kysyy vain luonnetta : ))) Sulla on haaveet kumminkin isommassa, mutta silti naurat mulle.. kehtaatkin.. tai omia ajatuksiasi, kun yritin esittää sitä samaa, mutta vain toiselta kantilta.. sen miehen silmin.. sen matroonan miehen silmin : ))

        nuo sun jutut, hah... Ei kai vain ole pe-illalla osuutta asiaan :D

        Tietenkään en ajatellut soveltaa lehmää ihmisyksilön muotoihin vaan tarkoitin sitä, että niillä ei ns. roiku ylimääräistä... Ne on itsessään sopusuhtaisia!

        Enkeliteema on out - minä olen ihan tavallinen ihminen eikä mulla ole siipiä - onneksi. Hyvää jaksaa odottaa


      • Vaakamieheltä
        Lehmä kirjoitti:

        melkoisen onnistuneesti "luit ajatuksiani" nimimerkkiä miettiessä minkä lykkäisin...

        ..minua muuttamaan mielipidettäni naisesta lehmänä! Ainakin sivullisesta se kuulostaa karmivalta jos joku sanoo ohi kulkevasta naisesta, että lehmä!! Mutta se, että on rohkeutta ottaa itselleen nimimerkiksi lehmä, se on vahvuutta, sen myönnän. Mutta silti.. jos joku sanois, että lehmältä terveisiä... ainakin nyt hirnun, kuin hevonen : )))


      • ...
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..minua muuttamaan mielipidettäni naisesta lehmänä! Ainakin sivullisesta se kuulostaa karmivalta jos joku sanoo ohi kulkevasta naisesta, että lehmä!! Mutta se, että on rohkeutta ottaa itselleen nimimerkiksi lehmä, se on vahvuutta, sen myönnän. Mutta silti.. jos joku sanois, että lehmältä terveisiä... ainakin nyt hirnun, kuin hevonen : )))

        En minä ainakaan ole yrittänyt naista saada lehmäksi tai verrata lehmäksi, mietin vain, miksi lehmästä on tullut niin halventava ilmaus... ja yleensäkin tuo nimimerkki sattui heti silmiin huvittavana. Toisin kuin eräiden piste piste piste :( Tylsää.
        Jospa joillakin muillakin on telepaattisia kykyjä kuin vain vaakamiehillä, jotka tuppaa ylpeillä tuolla taidolla :)


      • Lehmä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        No oot sinäkin nimimerkin itelles poiminut ; )))

        Hyppeleminen vastaamisissa johtuu siitä, että vastaustila loppuu oikealta.. siispä jyrkkä siirto vasemmalle. Toivottavasti kirmaat häntä pystyssä oikeaan hakaan innoissasi, kuin keväinen vasikka : )

        Sinä tunnt suhtautuvan varsin kriittisesti mustasukkaisuuteen.. kokemusko opettanut??

        Tarkoitin sitä, että joskus menettämisen pelko tekee tavallaan mustasukkaiseksi.. toisen sanat esimerkiksi voivat aiheuttaa kipua pikku sydämessä, siksi mieluummin pakenee sitä tunnetta, repii itsensä irti siitä ihmisestä. Siksi ajattelin, että se olis mustasukkaisuuden toinen äärilaita, kun työntää pois. Eikä kuten sinä kerroit, vaatii vaikka väkisin.. ottaa vaikka hengen.

        reilusti pelkkä lehmä, ei mitään sitaatteja.

        Lehmä on niin rauhallinen, vakaa ja kaikin puolin ihannoitava elukka (ihan kuin vaaka..??). Kokenut nainen voi aivan surutta olla lehmä, vaikkakin sitä käytetään useimmiten haukkumasanana, mutta tässä ei nyt ole kysymys siitä, vaan aivan mielenlaadusta ja "johdatuksesta". Vaihdan taas tarpeen tullen nimmaria...

        En ole lainkaan varma voiko mustasukkaisuudessa olla tuollaista äärilaitaa...ehkä se on jo jotain muuta, epävarmuutta yms. Voi näitä ihmisten tunneskaaloja!


      • Vaakamieheltä
        .... kirjoitti:

        nuo sun jutut, hah... Ei kai vain ole pe-illalla osuutta asiaan :D

        Tietenkään en ajatellut soveltaa lehmää ihmisyksilön muotoihin vaan tarkoitin sitä, että niillä ei ns. roiku ylimääräistä... Ne on itsessään sopusuhtaisia!

        Enkeliteema on out - minä olen ihan tavallinen ihminen eikä mulla ole siipiä - onneksi. Hyvää jaksaa odottaa

        ..ole mitään tekemistä näiden juttujen kanssa, vain iloisella mielellä. Anna mun nauraa, kun harvoin naurattaa.. Äsken tulin töistä ja aamulla aikaisin töihin lähtö.. taaaaaas.. väsymys varmaan.. äläkä ole tosikko.. hassuttelu on joskus ihan sallittu "pahe" ..se tässä kirjoittamisessa onkin huonoa, kun ei voi nähdä toisen silmiä tai kuulla hersyvää naurua.. tarttuuhan sellainen vähemmästäkin.


      • Vaakamieheltä
        ... kirjoitti:

        En minä ainakaan ole yrittänyt naista saada lehmäksi tai verrata lehmäksi, mietin vain, miksi lehmästä on tullut niin halventava ilmaus... ja yleensäkin tuo nimimerkki sattui heti silmiin huvittavana. Toisin kuin eräiden piste piste piste :( Tylsää.
        Jospa joillakin muillakin on telepaattisia kykyjä kuin vain vaakamiehillä, jotka tuppaa ylpeillä tuolla taidolla :)

        ..telepaattisilla taidoillani.. muita sen tapaisia lahjoja mulla on, mutta en kehuisi tuota puolta itsessäni. Elävät silmät ovat tietolähteeni, niiden kautta näen sisimpään. En kaikkien, mutta olen oppinut, ettei heitä tarvitse pitääkään ystävinään tai muutenkaan lähipiirissään. Jos en tunne toisen tunteita katsoessani häntä silmiin, niin en luota häneen. Elämä on opettanut, että olen ollut oikeassa. Tiedän, koska olen erehtynyt siltikin luottamaan tyhjiin sanoihin.

        Lehmä on kaiketi saanut halventavan sävyn omalla olemuksellaan, ei ne mitään välkkyjä ole : )) Jouduin lapsena sen toteamaan ihan itsekin.


      • ent. lehmipiika
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..ole mitään tekemistä näiden juttujen kanssa, vain iloisella mielellä. Anna mun nauraa, kun harvoin naurattaa.. Äsken tulin töistä ja aamulla aikaisin töihin lähtö.. taaaaaas.. väsymys varmaan.. äläkä ole tosikko.. hassuttelu on joskus ihan sallittu "pahe" ..se tässä kirjoittamisessa onkin huonoa, kun ei voi nähdä toisen silmiä tai kuulla hersyvää naurua.. tarttuuhan sellainen vähemmästäkin.

        ... että "elämän tarkotus on murheen karkotus" ja
        "naara ittelles ennen kun muut kerkijää"...

        Eli siis naura hyvä immeinen ku naurattaa, kuka tässä estelee.. ei edes tosikko ent. lehmien hoitaja. Muuten uskomattoman hieno syysilta ulkona. Taidan lähteä tuon leijonan sukulaisen kanssa pihamaalle - säikyttelemään yöhiippailijoita :D


      • Lehmä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..telepaattisilla taidoillani.. muita sen tapaisia lahjoja mulla on, mutta en kehuisi tuota puolta itsessäni. Elävät silmät ovat tietolähteeni, niiden kautta näen sisimpään. En kaikkien, mutta olen oppinut, ettei heitä tarvitse pitääkään ystävinään tai muutenkaan lähipiirissään. Jos en tunne toisen tunteita katsoessani häntä silmiin, niin en luota häneen. Elämä on opettanut, että olen ollut oikeassa. Tiedän, koska olen erehtynyt siltikin luottamaan tyhjiin sanoihin.

        Lehmä on kaiketi saanut halventavan sävyn omalla olemuksellaan, ei ne mitään välkkyjä ole : )) Jouduin lapsena sen toteamaan ihan itsekin.

        tuo ensimmäinen. jälkimmäinen ei ollut tämän lehmän mieleen.


      • Vaakamieheltä
        Lehmä kirjoitti:

        reilusti pelkkä lehmä, ei mitään sitaatteja.

        Lehmä on niin rauhallinen, vakaa ja kaikin puolin ihannoitava elukka (ihan kuin vaaka..??). Kokenut nainen voi aivan surutta olla lehmä, vaikkakin sitä käytetään useimmiten haukkumasanana, mutta tässä ei nyt ole kysymys siitä, vaan aivan mielenlaadusta ja "johdatuksesta". Vaihdan taas tarpeen tullen nimmaria...

        En ole lainkaan varma voiko mustasukkaisuudessa olla tuollaista äärilaitaa...ehkä se on jo jotain muuta, epävarmuutta yms. Voi näitä ihmisten tunneskaaloja!

        ..ja helposti myöskin pysyvät.

        miltä se kuulostaisi jos laittaisin esimerkkisi mukaisesti, kun olen kerran lehmämäinen vaaka, nimimerkiksi uroksen vastaavan nimen yhdistettynä horoskooppimerkkiini.. kirjoittaisinkin nimimerkillä 'Vaakasonnilta'. Eikö se antaisi tietynlaisen mielikuvan kirjoittajan mieltymyksistä ja henkisestä tasosta. Vaikka kuinka itse ajattelisin sen olevan vain pelkän pilan, niin monenko uskoisit sen sellaisena käsittävän??


      • Vaakamieheltä
        Lehmä kirjoitti:

        tuo ensimmäinen. jälkimmäinen ei ollut tämän lehmän mieleen.

        ..jälkimmäisestäkin, sillä sinä olet välkky! Enhän muuten olis ihmetellytkään nimimerkkivalintaasi ; )))


      • Vaakamieheltä
        ent. lehmipiika kirjoitti:

        ... että "elämän tarkotus on murheen karkotus" ja
        "naara ittelles ennen kun muut kerkijää"...

        Eli siis naura hyvä immeinen ku naurattaa, kuka tässä estelee.. ei edes tosikko ent. lehmien hoitaja. Muuten uskomattoman hieno syysilta ulkona. Taidan lähteä tuon leijonan sukulaisen kanssa pihamaalle - säikyttelemään yöhiippailijoita :D

        ..käyttää kuonokoppaa.. tai siis kissalla ; ) hyvät yöt, nyt tarttee käydä paapimaan.

        Kiitos mielenkiintoisesta päivästä

        Ro


      • Lehmä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..ja helposti myöskin pysyvät.

        miltä se kuulostaisi jos laittaisin esimerkkisi mukaisesti, kun olen kerran lehmämäinen vaaka, nimimerkiksi uroksen vastaavan nimen yhdistettynä horoskooppimerkkiini.. kirjoittaisinkin nimimerkillä 'Vaakasonnilta'. Eikö se antaisi tietynlaisen mielikuvan kirjoittajan mieltymyksistä ja henkisestä tasosta. Vaikka kuinka itse ajattelisin sen olevan vain pelkän pilan, niin monenko uskoisit sen sellaisena käsittävän??

        tämän on vain sanaleikkiä. Sonni tuo tietysti mieleen vaikka mitä...ja jos olisi vielä mahtisonni, se toisi mieleen vieläkin enemmän.


      • Lehmä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..jälkimmäisestäkin, sillä sinä olet välkky! Enhän muuten olis ihmetellytkään nimimerkkivalintaasi ; )))

        tämä mansikki punastuu ja katsoo suurilla kosteilla silmillä sinua...voit nähdä sielusi silmillä...


      • Vaakamieheltä
        Lehmä kirjoitti:

        tämän on vain sanaleikkiä. Sonni tuo tietysti mieleen vaikka mitä...ja jos olisi vielä mahtisonni, se toisi mieleen vieläkin enemmän.

        ..suosiolla paremmin itseäsi kuvaava nimimerkki.. ihan ujostelematta vaan : )

        Hyvää yötä ja vähemmän kitkeryyttä huomenna.. olin sitä havaitsevinani.. vaan mullahan ei ollut niitä telepaattisia kykyjä ; )


      • Villikissan kaitsija
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..käyttää kuonokoppaa.. tai siis kissalla ; ) hyvät yöt, nyt tarttee käydä paapimaan.

        Kiitos mielenkiintoisesta päivästä

        Ro

        Tulee mieleen ah niin romanttisia hetkiä joskus kaukana täältä, kun on niin samettisen lämmin yö tuolla ulkona..

        Äsken hiippailimme hiljaa pehmein tassuin (molemmat) pusikoissa ja innostuin kiipeämään aitojenkin yli, kun Lapsi loikkasi sisältäni aikuisen tilalle.

        Hyviä öitä toivottaa myös


      • Vaakamieheltä
        Lehmä kirjoitti:

        tämä mansikki punastuu ja katsoo suurilla kosteilla silmillä sinua...voit nähdä sielusi silmillä...

        ..olipa kauniisti sanottu : ))


      • Vaakamieheltä
        Villikissan kaitsija kirjoitti:

        Tulee mieleen ah niin romanttisia hetkiä joskus kaukana täältä, kun on niin samettisen lämmin yö tuolla ulkona..

        Äsken hiippailimme hiljaa pehmein tassuin (molemmat) pusikoissa ja innostuin kiipeämään aitojenkin yli, kun Lapsi loikkasi sisältäni aikuisen tilalle.

        Hyviä öitä toivottaa myös

        ..sekunnin sähkökatko vei ensimmäisen viestin.. yritetäänpäs uudelleen.

        Illalla nukkumaan käydessäni eteeni tuli näkymä tähtitaivaasta.. katselin sitä ja tähtikuvioita ja mietin samalla sitä, että mistähän se siihen tuli. Sitten kävi mielessäni sinä ja perässään vetävä kissa.. epäilin hetken, josko sinun silmistäsi, mutta sitten, että ei kai... ja näky katosi. Lapsi sisälläsi taitaa olla se enkeli, jolla on myöskin ne siivet : )))

        Lähden kauemmas töihin tänään ja palailen myöhään illalla tai vasta huomenna.. koitahan pärjätä ; )


      • Vaakamieheltä
        Villikissan kaitsija kirjoitti:

        Tulee mieleen ah niin romanttisia hetkiä joskus kaukana täältä, kun on niin samettisen lämmin yö tuolla ulkona..

        Äsken hiippailimme hiljaa pehmein tassuin (molemmat) pusikoissa ja innostuin kiipeämään aitojenkin yli, kun Lapsi loikkasi sisältäni aikuisen tilalle.

        Hyviä öitä toivottaa myös

        ..kaukana täältä, niin ajallisesti, kuin kilometreissäkin, maa, jota hallitsi kuningatar. Jossakin vaiheessa hän tapasi sotilaan, no ei nyt ihan rivimiestä, mutta sotilaan kumminkin. Tuo mies muutti jotakin nuoren kuningattaren elämässä. Vaikka hän olikin vielä suhteellisen nuori, oli hän kokenut jo paljon.. menettänytkin. Prinsessana epävarmoissa oloissa, menetettyään äitinsäkin jo muutaman vuoden ikäisenä, lapsuus oli jäänyt elämättä. Tuo toisaalta veikeä sotilas ymmärsi sen ja vei kuningattaren naamioituna kiertelemään kaupungille.. tutustumaan ihmisiin ihmisenä toisten joukossa.. leikkimielisesti kiusoittelemaan heitä.. juoksemaan pakoon, kuin kakarat.. hassuttelemaan ja leikkimään.. myös tutustumaan öisen kaupungin paheisiin. Hän johdatti kunigattaren takaisin lapsuuteen, sen leikkimättä jääneisiin leikkeihin.

        Öisin he katselivat palatsin katolta ympärillä levittäytyvää kaupunkia samenttisessa yössä tähtikirkkaan taivaan alla, nojaten toisiinsa...

        Ro


      • piste.
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..sekunnin sähkökatko vei ensimmäisen viestin.. yritetäänpäs uudelleen.

        Illalla nukkumaan käydessäni eteeni tuli näkymä tähtitaivaasta.. katselin sitä ja tähtikuvioita ja mietin samalla sitä, että mistähän se siihen tuli. Sitten kävi mielessäni sinä ja perässään vetävä kissa.. epäilin hetken, josko sinun silmistäsi, mutta sitten, että ei kai... ja näky katosi. Lapsi sisälläsi taitaa olla se enkeli, jolla on myöskin ne siivet : )))

        Lähden kauemmas töihin tänään ja palailen myöhään illalla tai vasta huomenna.. koitahan pärjätä ; )

        niitä Vaakamiehen näkyjä! Melkein puistattaa ;)) Minä kyllä lähetin mieli avoinna kauas kauas viestiä, mutta että hipsahti sinnekin hiukkanen. Ihmeellistä tämä mualiman meno.


      • Vaakamieheltä
        piste. kirjoitti:

        niitä Vaakamiehen näkyjä! Melkein puistattaa ;)) Minä kyllä lähetin mieli avoinna kauas kauas viestiä, mutta että hipsahti sinnekin hiukkanen. Ihmeellistä tämä mualiman meno.

        ..vaan se kuuluisa sattuma ; ) Kyllä kai maapallon väestöstä tais monikin katella tähtitaivasta samaan aikaan.. monta tuhattakin romantiikan kaipuista ; )


      • ...
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..vaan se kuuluisa sattuma ; ) Kyllä kai maapallon väestöstä tais monikin katella tähtitaivasta samaan aikaan.. monta tuhattakin romantiikan kaipuista ; )

        mie en katellu taivasta. Kattelin lähinnä maata pimeässä, etten kompastu siinä vedettävänä ollessa ...


      • Vaakamieheltä
        piste. kirjoitti:

        niitä Vaakamiehen näkyjä! Melkein puistattaa ;)) Minä kyllä lähetin mieli avoinna kauas kauas viestiä, mutta että hipsahti sinnekin hiukkanen. Ihmeellistä tämä mualiman meno.

        ..näin sieluni silmin miten peto vetää sinua, kun kerroit siitä koiraa kohti vetämisestä. Tuli vaan illalla mielikuva siitä hommasta, kun tuut takakenossa perässä jarrutellen menoa ; ))) Toisaalta mitä olisi talo ilman pihapolulla astelevaa emäntää ja jaloissansa kiertelevää kissaa : )) Oon joo kertonut saman aikaisemminkin, se vaan sopii.. ja kertaus on opintojen äiti.


      • vaa
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..kaukana täältä, niin ajallisesti, kuin kilometreissäkin, maa, jota hallitsi kuningatar. Jossakin vaiheessa hän tapasi sotilaan, no ei nyt ihan rivimiestä, mutta sotilaan kumminkin. Tuo mies muutti jotakin nuoren kuningattaren elämässä. Vaikka hän olikin vielä suhteellisen nuori, oli hän kokenut jo paljon.. menettänytkin. Prinsessana epävarmoissa oloissa, menetettyään äitinsäkin jo muutaman vuoden ikäisenä, lapsuus oli jäänyt elämättä. Tuo toisaalta veikeä sotilas ymmärsi sen ja vei kuningattaren naamioituna kiertelemään kaupungille.. tutustumaan ihmisiin ihmisenä toisten joukossa.. leikkimielisesti kiusoittelemaan heitä.. juoksemaan pakoon, kuin kakarat.. hassuttelemaan ja leikkimään.. myös tutustumaan öisen kaupungin paheisiin. Hän johdatti kunigattaren takaisin lapsuuteen, sen leikkimättä jääneisiin leikkeihin.

        Öisin he katselivat palatsin katolta ympärillä levittäytyvää kaupunkia samenttisessa yössä tähtikirkkaan taivaan alla, nojaten toisiinsa...

        Ro

        Todella kauniisti kirjoitit. Varmaan rakastit.


      • Vaakamieheltä
        vaa kirjoitti:

        Todella kauniisti kirjoitit. Varmaan rakastit.

        ..kiva kirjoitella.. tarinoita, runoja ja leikkiä sanoilla.. etsiskellä toista samanmoista. Menneisyyden kuningatarta.. pientä pippurista, joka ei uskaltanut luottaa kehenkään.. ei täydesti tuohon mieheenkään. Heidän luunsa makaavat rinnakkain merenjumalan temppelin merenpuoleisen seinustan lähellä saaren kärjessä, joka on uloin paikka siinä maassa, siksi lähinnä sotilaan synnyinmaata. Hauta on suojassa vajonneena meren pohjaan... Heidän unelmansa eivät toteutuneet silloin, oliko se väärä aika ja paikka sellaiselle valtakunnalle, ehkä he siksikin etsivät vielä toisiaan?

        Olen joo mielikuvitusrikas romanttinen hörhö, joka tykkää ajatuksesta 'ikuinen rakkaus' : )))


      • kertoisitko
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..kiva kirjoitella.. tarinoita, runoja ja leikkiä sanoilla.. etsiskellä toista samanmoista. Menneisyyden kuningatarta.. pientä pippurista, joka ei uskaltanut luottaa kehenkään.. ei täydesti tuohon mieheenkään. Heidän luunsa makaavat rinnakkain merenjumalan temppelin merenpuoleisen seinustan lähellä saaren kärjessä, joka on uloin paikka siinä maassa, siksi lähinnä sotilaan synnyinmaata. Hauta on suojassa vajonneena meren pohjaan... Heidän unelmansa eivät toteutuneet silloin, oliko se väärä aika ja paikka sellaiselle valtakunnalle, ehkä he siksikin etsivät vielä toisiaan?

        Olen joo mielikuvitusrikas romanttinen hörhö, joka tykkää ajatuksesta 'ikuinen rakkaus' : )))

        elämä päättyi? Salajuoni, sota, murha? Alkaa käydä kiinnostavaksi:)) Paitsi jos se on kovin surullista, ehk'en halua tietää... tärkeintä, että heillä oli hetken toisensa, vaikka vain yhden tähtikirkkaan yön-


      • Vaakamieheltä
        vaa kirjoitti:

        Todella kauniisti kirjoitit. Varmaan rakastit.

        Juuri ennen ratkaisevaa taistelua, tuotiin heidän leiriinsä korissa pää. Nuoren miehen alun pää, vielä keskenkasvuisen pojan.. se pää oli tuon sotilaan vanhimman pojan pää. Samalla uhattiin tappaa muutkin hänen lapsensa, kuningattaren vanhin poika ja heidän yhteiset lapsensa. Ehkä siihenkään aikaan se ei olis ahneille vallanhaluisille merkinnyt vielä mitään, mutta heille merkitsi. He ryntäsivät läpi vihollisjoukkojen kotiin lastensa luo! Kun sota oli hävitty ja edessä oli häpeän lisäksi varma teloitus, niin mies päätti yrittää pelastaa muiden hengen ottamalla hengen itseltään. Se ei auttanut, sillä naisenkin vanhin poika tapettiin. Kun edessä oli enää kuljetus toiseen maahan kuolemaan, niin myöskin nainen seurasi miestään tuonpuoleiseen.

        "Siitä ei ole kauan, kun nämä kädet hautasivat sinut.... älä salli vaimosi joutuvan elävänä ihmisten pilkattavaksi, vaan piilota minut, piilota minut, hautaa minut tähän viereesi.. sillä kaikista katkerista murheistani ja vastoinkäymisistäni ei ole mikään ollut niin hirveää, kuin tämä lyhyt aika, jonka olen ollut sinusta erilläni."


      • Lehmä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        Juuri ennen ratkaisevaa taistelua, tuotiin heidän leiriinsä korissa pää. Nuoren miehen alun pää, vielä keskenkasvuisen pojan.. se pää oli tuon sotilaan vanhimman pojan pää. Samalla uhattiin tappaa muutkin hänen lapsensa, kuningattaren vanhin poika ja heidän yhteiset lapsensa. Ehkä siihenkään aikaan se ei olis ahneille vallanhaluisille merkinnyt vielä mitään, mutta heille merkitsi. He ryntäsivät läpi vihollisjoukkojen kotiin lastensa luo! Kun sota oli hävitty ja edessä oli häpeän lisäksi varma teloitus, niin mies päätti yrittää pelastaa muiden hengen ottamalla hengen itseltään. Se ei auttanut, sillä naisenkin vanhin poika tapettiin. Kun edessä oli enää kuljetus toiseen maahan kuolemaan, niin myöskin nainen seurasi miestään tuonpuoleiseen.

        "Siitä ei ole kauan, kun nämä kädet hautasivat sinut.... älä salli vaimosi joutuvan elävänä ihmisten pilkattavaksi, vaan piilota minut, piilota minut, hautaa minut tähän viereesi.. sillä kaikista katkerista murheistani ja vastoinkäymisistäni ei ole mikään ollut niin hirveää, kuin tämä lyhyt aika, jonka olen ollut sinusta erilläni."

        välistä haasta, te olette kyllä nyt eksynyt karsinastakin...


      • Vaakamieheltä
        Lehmä kirjoitti:

        melkoisen onnistuneesti "luit ajatuksiani" nimimerkkiä miettiessä minkä lykkäisin...

        ..suljen suuni.. eli siis hillitsen näppäimieni käyttöä.. asia on loppuun käsitelty : )) lupaan pysytellä tästedes skooppiaiheissa.. vaikkakin vaakalaiset tahtovat olla hiukan kummallista porukkaa : )) vois siksi sopiakin tänne..

        Meinasin kiusata mainitsemalla jotakin utareista, mutta antaa olla tämän kerran ; ) Ja sanonkin, että lehmillä on kyllä kieltämättä kauniin isot silmät pitkine ripsineen.. etkö sinä silti sais vaihdettua sitä nimimerkkiä?


      • Lehmä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..suljen suuni.. eli siis hillitsen näppäimieni käyttöä.. asia on loppuun käsitelty : )) lupaan pysytellä tästedes skooppiaiheissa.. vaikkakin vaakalaiset tahtovat olla hiukan kummallista porukkaa : )) vois siksi sopiakin tänne..

        Meinasin kiusata mainitsemalla jotakin utareista, mutta antaa olla tämän kerran ; ) Ja sanonkin, että lehmillä on kyllä kieltämättä kauniin isot silmät pitkine ripsineen.. etkö sinä silti sais vaihdettua sitä nimimerkkiä?

        ulkoisia ominaisuuksia lehmästä en voi mieltää itseeni, muuten kuin sen, että on lehmämäinen olo...tai oli...märehtivä...tollottaa vähän välinpitämättömänä näyttöpäätettä ja miettii mitä seuraavaksi...

        ollaan me vähän omituisia; mahtuu niin paljon yhteen pakettiin ja pitäisi välistä siivota yläkertaansa. ajatusten virta lienee yksi oiva tapa siihen, antaa vain lipua...

        miten olisi; Barbara, Angelica, Nella... jotain joka houkuttelee...mietin tuota ja mielikuva olisi tietysti varsin myönteinen. Et voisi miettiä millaiset utareet tuolla "viehättävällä neidolla" on...


      • Vaakamieheltä
        Lehmä kirjoitti:

        ulkoisia ominaisuuksia lehmästä en voi mieltää itseeni, muuten kuin sen, että on lehmämäinen olo...tai oli...märehtivä...tollottaa vähän välinpitämättömänä näyttöpäätettä ja miettii mitä seuraavaksi...

        ollaan me vähän omituisia; mahtuu niin paljon yhteen pakettiin ja pitäisi välistä siivota yläkertaansa. ajatusten virta lienee yksi oiva tapa siihen, antaa vain lipua...

        miten olisi; Barbara, Angelica, Nella... jotain joka houkuttelee...mietin tuota ja mielikuva olisi tietysti varsin myönteinen. Et voisi miettiä millaiset utareet tuolla "viehättävällä neidolla" on...

        ..jotenkin yhteen suuntaan kallellaan oleva mielikuvitus, kun noista kolmesta nimestä ensimmäinen tuo mieleen laulun pumpattavasta Barbarasta.. Angelica taas oli eräässa muistaakseni ranskalaisessa elokuvassa melkoinen povipommi.. ja sitten Nella.. en tiiiiä kehtaako ennää sanoakaan.. pimppanella se oli ensimmäinen ku tuli mieleen : ))) että siinä mielessä kyllä houkuttelevia nimiä, mutta ei varmaan sitä mitä tarkoitit.. Oon varmaan ollut liian kauan yksin.. pitäs vaikka ravintolaan hyökätä jonakin viikonloppuna.. siitä onkin kauan, kun viimeksi olen käynyt.

        Älä silti masennu, vaikka ei heti tärpännytkään, kyllä se siitä vielä löytyy. Itse käytän allekirjoituksessa lyhentynyttä etunimeäni.. sen ensimmäistä ja viimeistä kirjainta 'Ro'

        Kerro vähän miltä näytät ja missä asioissa olet vahvoilla, niin koitetaan miettiä, josko semmonen hyvältä "maistuva" nimi löytyis.

        Ro


      • Lehmä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..jotenkin yhteen suuntaan kallellaan oleva mielikuvitus, kun noista kolmesta nimestä ensimmäinen tuo mieleen laulun pumpattavasta Barbarasta.. Angelica taas oli eräässa muistaakseni ranskalaisessa elokuvassa melkoinen povipommi.. ja sitten Nella.. en tiiiiä kehtaako ennää sanoakaan.. pimppanella se oli ensimmäinen ku tuli mieleen : ))) että siinä mielessä kyllä houkuttelevia nimiä, mutta ei varmaan sitä mitä tarkoitit.. Oon varmaan ollut liian kauan yksin.. pitäs vaikka ravintolaan hyökätä jonakin viikonloppuna.. siitä onkin kauan, kun viimeksi olen käynyt.

        Älä silti masennu, vaikka ei heti tärpännytkään, kyllä se siitä vielä löytyy. Itse käytän allekirjoituksessa lyhentynyttä etunimeäni.. sen ensimmäistä ja viimeistä kirjainta 'Ro'

        Kerro vähän miltä näytät ja missä asioissa olet vahvoilla, niin koitetaan miettiä, josko semmonen hyvältä "maistuva" nimi löytyis.

        Ro

        tullut noinkin "hävyttömät" nimet mieleen...

        Ei tuo nimen löytyminen ole ongelma. Yleensä keksin sen mielialan ja tilanteen mukaan. Joskus sillä ei tarvitse olla edes mitään merkitystä.

        Mutta...miten tämä nyt taas liittyy vaa an temperamenttiin...Jonku pitäisi keksiä uusi otsikko tuonne ylös, joku todella mielenkiintoinen...!? Keksitkö?


      • Vaakamieheltä
        Lehmä kirjoitti:

        tullut noinkin "hävyttömät" nimet mieleen...

        Ei tuo nimen löytyminen ole ongelma. Yleensä keksin sen mielialan ja tilanteen mukaan. Joskus sillä ei tarvitse olla edes mitään merkitystä.

        Mutta...miten tämä nyt taas liittyy vaa an temperamenttiin...Jonku pitäisi keksiä uusi otsikko tuonne ylös, joku todella mielenkiintoinen...!? Keksitkö?

        ..kahvitauolla, vaikka en näin iltasella kahvia enää juokaan.

        Vai, että hyvä aihe... Olen tässä reilu puoli vuotta aika ajoin yrittänyt haastaa naista kanssani "kilpalaulantaan" rakkauden sanoissa. Vaan ei ole kukaan uskaltautunut ; )Tuijottavat vaan tietokoneen ruutua ihan lehmänä ja ihmettelevät, että ompas huonoa ohjelmaa, kun voisivat tehdä sitä itse. Siis lakata sen pelkän haaveilun ja tehdäkin asian hyväksi jotakin. Sehän vois olla vaikka harjoitusta tulevaan.. sillä eihän sitä koskaan tiedä ; ))))

        Toisaalta itselläkin on jo odotellessa mennyt paras inspiraatio ohi.. olen ottanut vaan pirusti töitä, niin ei tarvitse ajatella.. mutta olisihan siinä nyt hieman tasoitusta jollekin rohkealle horoskooppimerkistä riippumatta.. ja/tai kilpaillen samalla toisiaan vastaan.. että mikä merkki se on paras lirkuttelija ????


      • Lehmä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..kahvitauolla, vaikka en näin iltasella kahvia enää juokaan.

        Vai, että hyvä aihe... Olen tässä reilu puoli vuotta aika ajoin yrittänyt haastaa naista kanssani "kilpalaulantaan" rakkauden sanoissa. Vaan ei ole kukaan uskaltautunut ; )Tuijottavat vaan tietokoneen ruutua ihan lehmänä ja ihmettelevät, että ompas huonoa ohjelmaa, kun voisivat tehdä sitä itse. Siis lakata sen pelkän haaveilun ja tehdäkin asian hyväksi jotakin. Sehän vois olla vaikka harjoitusta tulevaan.. sillä eihän sitä koskaan tiedä ; ))))

        Toisaalta itselläkin on jo odotellessa mennyt paras inspiraatio ohi.. olen ottanut vaan pirusti töitä, niin ei tarvitse ajatella.. mutta olisihan siinä nyt hieman tasoitusta jollekin rohkealle horoskooppimerkistä riippumatta.. ja/tai kilpaillen samalla toisiaan vastaan.. että mikä merkki se on paras lirkuttelija ????

        olet halunnut panna pystyyn tietynlaiset soidinmenot..? Ymmärrän kyllä intosi haluta muuttaa nimeni Lehmä joksikin muuksi... Lehmää on aika vaikea selättää.


      • Vaakamieheltä
        Lehmä kirjoitti:

        olet halunnut panna pystyyn tietynlaiset soidinmenot..? Ymmärrän kyllä intosi haluta muuttaa nimeni Lehmä joksikin muuksi... Lehmää on aika vaikea selättää.

        ..laitoinkin jo ehdolle sitä sonni nimeä.. ei tarvis silloin selättää ; )

        Eikö juttu lähti siitä, kun esimerkiksi kaksosetnaiset ovat hyvin kärkkäitä sanomaan ilkeästi.. tulevat suorastaan hyökäten viattoman kirjoittelijan kimppuun. No minähän siihen, että tiedän heidän olevan yhtä upeita hyvissä sanoissaan, niin mikseivät näyttäisi sitten sitäkin puolta itsestään. Jotkut on siihen maininnut, että osaavathan he, mutta kaikonneet sitten hiljaisuuteen : ( Siksi vieläki ihmettelen näiden keskustelujen antia, joka on, kuin jokapäiväisestä perhe-elämästä.. kärttyistä kätinää aamusta alkaen. Siis miksei hyviä sanoja sen sijaan.. mikä siinä on niin vaikeaa???

        Siksi olen aika useasti hiukan hempeillyt, odottanut josko joku lämpenis, mutta ei.. väärään karsinaan vain luulevat joutuneen ; )))


      • ei tulla
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..laitoinkin jo ehdolle sitä sonni nimeä.. ei tarvis silloin selättää ; )

        Eikö juttu lähti siitä, kun esimerkiksi kaksosetnaiset ovat hyvin kärkkäitä sanomaan ilkeästi.. tulevat suorastaan hyökäten viattoman kirjoittelijan kimppuun. No minähän siihen, että tiedän heidän olevan yhtä upeita hyvissä sanoissaan, niin mikseivät näyttäisi sitten sitäkin puolta itsestään. Jotkut on siihen maininnut, että osaavathan he, mutta kaikonneet sitten hiljaisuuteen : ( Siksi vieläki ihmettelen näiden keskustelujen antia, joka on, kuin jokapäiväisestä perhe-elämästä.. kärttyistä kätinää aamusta alkaen. Siis miksei hyviä sanoja sen sijaan.. mikä siinä on niin vaikeaa???

        Siksi olen aika useasti hiukan hempeillyt, odottanut josko joku lämpenis, mutta ei.. väärään karsinaan vain luulevat joutuneen ; )))

        hempeilemään vaan yleensä kärttyilemään myttyyn mennyttä parisuhdetta tai aprikoimaan kävisikö yhteen se-ja-se. Sit toiseks, jotkut kaksosetnaiset eivät tykkää sentimentaalisuudesta ja vanhanaikaisuudesta. Kaksosetnainen ottaa vasaran käteen ja korjaa omat nurkkansa niin vertauskuvallisesti kuin käytännössäkin. Vaakamiehen suuri into olla Mies ja Suojelija karkottaa, tai tuo äidillisen fiiliksen.. joissakin tapauksissa. En yleistä.


      • Vaakamieheltä
        ei tulla kirjoitti:

        hempeilemään vaan yleensä kärttyilemään myttyyn mennyttä parisuhdetta tai aprikoimaan kävisikö yhteen se-ja-se. Sit toiseks, jotkut kaksosetnaiset eivät tykkää sentimentaalisuudesta ja vanhanaikaisuudesta. Kaksosetnainen ottaa vasaran käteen ja korjaa omat nurkkansa niin vertauskuvallisesti kuin käytännössäkin. Vaakamiehen suuri into olla Mies ja Suojelija karkottaa, tai tuo äidillisen fiiliksen.. joissakin tapauksissa. En yleistä.

        ..sitä on Mies ja suojelija! Mutta ei tietystikään siten, että kulkee käsivarret levitettynä selkä edellä naisensa edessä, ettei kukaan pääse metriä lähemmäs. Tai, että koko ajan hyysäis, ettei pääsis mitään vahinkoa sattumaan. Ei se niin ole.. on vain olemassa siltä varalta, että jotakin sattuis.. vaikka vain ravintolan jonossa joku humalainen tulee nojailemaan ja kähmimään ja jos ei naisen käsi ehdi hivauttaa tai kohde on senverta iso ja uhkaava, niin silloin on poistamassa sen. Ja yleensäkin jo pelkkä koko karistaa häiriköt matkoihinsa.. ei siis ole kyseessä kokoaikainen henkivartijan homma, vaan ihan käytännön juttu, kun toisella on voimaa hiukan enemmän.. siis jos sattuu joskus tarvimaan ja toinen tietysti tietää sen.. että kun yhdessä liikkuu, niin ei tarvitse pelätä, että toinen lähtisi karkuun ja jättäisi yksin selviämään.. onko sellaisessa jotakin pahaa?? Ja ajattele nyt, millainen parivaljakko se olis; toisella on pirulliset sanat ja toisella voimat, ettei joudu niiden sanojen vuoksi pulaan... ois vihulaiset harvassa ; )))

        Mutta muuten se, että tarttuu itse vaikkapa vasaraan, on jo ajatuksena erityisen mieluinen. Tiedän, että sisimpäni kehräisi jos toinen olis yhdessä puuhailemassa vaikkapa rakennuksen nurkalla. Et usko, kuinka on v...tanu jotkut naiset, jotka eivät ole voineet yhtä laudan pätkää pitää hetkeä ylhäällä, että olis voinut naulata sen kiinni.. saati, että olis ollut useamman tunnin kaverina.. puhumattakaan siitä, että olis sen rakentamisesta tulleen sotkun edes yhdessä minun kanssani siivonnut.. ja kun ruuankin on pääsääntöisesti itse tehnyt.. Ite täsä on saanut rrrr..kele kaikki tehä. Luuletko, etten sen kaiken jälkeen osaisi arvostaa itsellistä naista, joka ei pelkää tarttua haasteelliseenkaan hommaan.. kun minun kans joutuu aika moneksi ; ))


      • Vaakamieheltä
        Lehmä kirjoitti:

        olet halunnut panna pystyyn tietynlaiset soidinmenot..? Ymmärrän kyllä intosi haluta muuttaa nimeni Lehmä joksikin muuksi... Lehmää on aika vaikea selättää.

        ..oikein rehellinen, niin kyllä minä olen toivonut, että kanssani uskaltautuisi kisaamaan juuri eräs tietty henkilö... minulle se oikea : ))


      • Lehmä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..oikein rehellinen, niin kyllä minä olen toivonut, että kanssani uskaltautuisi kisaamaan juuri eräs tietty henkilö... minulle se oikea : ))

        kosiskelu mielessä. Meinaatko tehdä "kaadon" näin julkisesti...?

        Minulla "pyörii jaloissa" tällä hetkellä katsastuksessa kaksosmies muutaman tapaamisen jälkeen, olen hyvin epävarma hänen suhteensa. En ole ikinä tuntenut lähemmin kaksosmiehiä, kylläkin kaksosnaisia ja yksi parhaimpia ystäviä on juuri kaksonen. Onkohan kaikkki kaksosmiehet kauhean levottomia...olen sen suhteen aika raunioilla ja varma ettei suhde toimi juuri tuon vuoksi.


      • ******
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        .. on kyllä monesti heijastus omasta sisimmästä. Kun itse on valmis pettämään, niin luulee sitä toisestakin. Olen nähnyt monen miehen, jotka kulkevat surutta sängystä sänkyyn, pitävän tarkoin huolen oman vaimonsa menemisistä, jopa sairaaloisesti! Mutta siinä olet väärässä, että mustasukkainen luottaisi itseensä. Eihän hän olisi mustasukkainen jos luottaisi omaan viehätysvoimaansa ja rakastaisi itseään sellaisena, kuin on. Kun pitää itsestään, niin lähtee jo siitä olettamuksesta, että niin muutkin pitävät, varsinkin se oma kumppani. Siksi mustasukkaisuus on pikemminkin heikon itsetunnon omaavan ihmisen juttu. Siksi sitä pitääkin pönkittää aina uusilla valloituksilla ja luulla kumppaninkin tekevän niin.

        Kyllähän rakkauteen pitääkin heittäytyä, kuin sätkynukke.. tahdottomana vain tunteidensa ohjaamana. Toivoen, että se toinen tekee samoin. Muutenhan siitä ei tule mitään.. itse olen juuri sellainen, että silloin kun tuntuu, niin annan mennä. Opettelin löysäämään pidäkkeet, koska mitään ei saa jos ei uskalla yrittääkään.

        Minä olin tehokas komentelija intissä.. äänikin kantaa monta korttelia.. ja soltut tottelivat.. jopa mielellään : )) Oppivat tuntemaan minut vaativana, mutta oikeudenmukaisena, joukkojen hallinta ja motivoiminen on ah niin helppoa.. Pidän siitäkin luonteenpiirteen osasta itsessäni. Joku sanoo sitä kyllä taidokkaaksi kyvyksi manipuloida ihmisiä, mutta kukapa kateellinen ei haluaisi katsoa asiaa sieltä huonolta kantilta ; ))

        Olet oikeassa siitä itsetunnon puutteesta. Exällä oli isä, jolle mikään ei ollut tarpeeksi hyvä. Siis hän itse oli paras kaikista. Varsin ärsyttävä piirre ihmisessä. Varsinkin, kun minä haluan olla se paras ;))) Ei vaiskaan. Joka tapauksessa yritin kannustaa ja pönkittää exän itsetuntoa kaikin mahdollisin tavoin. Äläkä nyt sitten taas saarnaa, ettei pitäisi omistautua toisen egon rakentamiseen:)) Siinä kohdassa se oli ainoa mahdollisuus.

        Onnistuin vissiin tosi hyvin, kun uskalsi lähteä vieraisiinkin ;))

        Ja rakkauteen heittäytyminen.......Onko muitakin vaihtoehtoja????????
        Minusta on ihanaa antaa mennä täysillä. No useinhan se karahtaa kiville, mutta ei aina.

        Voi hemmetti, että on mukava olo. Makuuhuoneen lattia on vihdoin ja viimein uusittu. Nyt ei tule kylmä sieltäkään sisään. Vähän kyllä syletti purkaa sitä. Ja ne vanhat villat....... Hiiret oli tehnyt sinne pesiä. Talvisin syötän linnuille auringonkukan siemeniä ja villojen seasta löytyi siemenvarastoja:)))

        Ja pyöräkin taas totteli. Yes!!!!!


      • Vaakamieheltä
        Lehmä kirjoitti:

        kosiskelu mielessä. Meinaatko tehdä "kaadon" näin julkisesti...?

        Minulla "pyörii jaloissa" tällä hetkellä katsastuksessa kaksosmies muutaman tapaamisen jälkeen, olen hyvin epävarma hänen suhteensa. En ole ikinä tuntenut lähemmin kaksosmiehiä, kylläkin kaksosnaisia ja yksi parhaimpia ystäviä on juuri kaksonen. Onkohan kaikkki kaksosmiehet kauhean levottomia...olen sen suhteen aika raunioilla ja varma ettei suhde toimi juuri tuon vuoksi.

        ..silleen ykspuolinen "kaato", sillä kyllähän sen toisenkin pitää pystyä "kaatamaan" minut ; )En ole niin helppo tapaus, kuin saattaa olettaa. Haaveilen tekeväni vielä tässä elämässä jotakin isompaa ja tarvitsen siihen vähintäinkin yhtä rohkean kumppanin. Kun tänä päivänä armeijan varustaminen on kaukana ulottumattomissani, eikä sellainen ole koskaan tuonut muuta, kuin loppumattoman väkivallan kierteen. Siksi.. siis jos haluaa muutta jotakin, niin jäljelle jää vain rakkaus. Yksin se on hiukka ontuvaa, mutta hyvän ja vahvan kumppanin kanssa jo paljon... no joo.. näyttävämpääkin ; ) Ehkä se on turha haave.. ehkä tästä päivästä ei löydy niin vahvasti itseensä uskovaa naista, että tuntisi voivansa muuttaa maailmaa. Tai ehkä minun pitäisikin etsiä häntä jostakin maailman kriisipesäkkeestä, olis ainakin motivaatiota yrittää tehdä jotakin : )Yleensä ajatellaan, ettei kannata tehdä mitään, kun ei se kuitenkaan mitään vaikuta : ( Jos ei vaikuta, niin ei sitten, mutta eipähän tarvi ainakaan ajatella, ettei olis yrittänyt.

        Kyllähän ne tunteet syttyvät vahvoina hetimiten jos ne ovat syttyäkseen, ei niitä pitäisi tarvita hakea ja tunnustella. Ja kumman vuoksi et usko suhteesi toimivan, sen vuoksi, että hän on levoton vai sen vuoksi, että itse olet raunioilla??? Itsekin meinasin vajota raunioille kaksosetnaisen vuoksi, mutta joutaa mäjelle jos ei pysty tunteisiin ; )


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        on osa mustasukkaista ihmistä. Eihän sellainen luota kuin itseensä!!!!!!!!!

        Ja luuletko, etten ole yrittänyt selvittää asioita. Kolme ensimmäistä vuotta, joka kerta kun tapasimme. Joskus hyvällä, joskus yritin ärsyttää, että olisi laukonut täysillä ja kertonut mistä on kyse. Joskus yritin maanitella, mutta minkäs teet, kun toinen ei tule milliäkään vastaan. Kuinka hän voisikaan, kun hän on aina oikeassa, ja kaikki ovat häntä vastaan. Lopetin sen jälkeen yrittämisen. Pitäköön sen sädekehänsä.

        Ja mustismiehestä. En suinkaan todistellut syyttömyyttäni. Jos on niin ääliö, ettei usko, niin ihan vapaasti saa mustistella niin paljon, kun haluaa. Viimeiset vuodet menivätkin vähän rauhallisemmin sillä alueella. Kaipa jotain meni viimeinkin jakeluun. Itsehän se kuitenkin loppupeleissä petti. Mutta niin kuulemma monet mustasukkaiset tekevät. Onko se joku ennakko- kosto vai mikä........... menee yli minun ymmärryksen.

        Elämä on toisaalta onneksi ja toisaalta valitettavasti koulinut sen verran, etten anna kenenkään tallata itseäni. Minä olen se, joka aina katsoo, kumpi on kumpi. Ja jos toinen ei osaa pitää puoliaan, ei homma jatku. Minusta pelkästään toisen ehdoilla ei voi elää. Meinasin itse langeta siihen ansaan viime vuonna. Olin niiiiin ihastunut. No, onneksi heräsin ruususen unestani. Jälkeenpäin ajatellen toimin, kuin tahdoton sätkynukke. Ja sehän ei ole ollenkaan tapaistani ;))
        Olisin varmaan ollut tehokas komentaja armeijassa ;))) Kyllä olis soltut totellut, kun eukko karjaisee.
        Niin tai sitten ei...........:))

        ..hyvää kasvualustaa, niin hiirenpoikasille, kuin erilaisille muillekin hyönteisille. Siksi linnut muuten nyppivät kaiken näkösällä olevan eristeen, hakiessaan sinne kaivautuneita hyttysiä. Kasvualustana sitä on ilmeisen onnistuneesti ainakin joskus käytetty kasvihuoneissakin.. ja jos kastuu, niin homeitiöillekin se on oivallinen paikka. Siksi olen päätynyt muihin rakenneratkaisuihin, jotka löytyivät yllättäen myöskin menneisyydestä, kaukaa sieltä. Joskus on tehty huomattavasti parempia ja kestävämpiä rakennuksia, kuin nyt. Roomalaisillakin oli kylpylöitä jo kaksituhatta vuotta sitten.. Suomeen niitä alkoi tulla parikymmentä vuotta sitten.. ja me muka ylpeilemme edistyksellisyydellämme.. heheheheh

        Kun mieli paranee, niin pyöräkin kulkee : ))Se on hyvä, kun uskallat heittäytyä..

        En kai vaan ole joskus maininnut siitä onnettomien hyysäämisestä?? : )))


      • Lehmä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..silleen ykspuolinen "kaato", sillä kyllähän sen toisenkin pitää pystyä "kaatamaan" minut ; )En ole niin helppo tapaus, kuin saattaa olettaa. Haaveilen tekeväni vielä tässä elämässä jotakin isompaa ja tarvitsen siihen vähintäinkin yhtä rohkean kumppanin. Kun tänä päivänä armeijan varustaminen on kaukana ulottumattomissani, eikä sellainen ole koskaan tuonut muuta, kuin loppumattoman väkivallan kierteen. Siksi.. siis jos haluaa muutta jotakin, niin jäljelle jää vain rakkaus. Yksin se on hiukka ontuvaa, mutta hyvän ja vahvan kumppanin kanssa jo paljon... no joo.. näyttävämpääkin ; ) Ehkä se on turha haave.. ehkä tästä päivästä ei löydy niin vahvasti itseensä uskovaa naista, että tuntisi voivansa muuttaa maailmaa. Tai ehkä minun pitäisikin etsiä häntä jostakin maailman kriisipesäkkeestä, olis ainakin motivaatiota yrittää tehdä jotakin : )Yleensä ajatellaan, ettei kannata tehdä mitään, kun ei se kuitenkaan mitään vaikuta : ( Jos ei vaikuta, niin ei sitten, mutta eipähän tarvi ainakaan ajatella, ettei olis yrittänyt.

        Kyllähän ne tunteet syttyvät vahvoina hetimiten jos ne ovat syttyäkseen, ei niitä pitäisi tarvita hakea ja tunnustella. Ja kumman vuoksi et usko suhteesi toimivan, sen vuoksi, että hän on levoton vai sen vuoksi, että itse olet raunioilla??? Itsekin meinasin vajota raunioille kaksosetnaisen vuoksi, mutta joutaa mäjelle jos ei pysty tunteisiin ; )

        saisi olla, kun jos oikein rakastuu. Olla rauhaton vain sen vuoksi, että toinen on levoton...siis vajoan raunioihin yhä syvemmälle kun "en kestä" (vaakamaisesti rauha ja rakkaus kuuluvat yhteen) Rakkaudenhan pitäisi parantaa ja rakentaa.
        Olet oikeassa, että rakkautta/tunteita ei tarvitse hakemalla hakea, "se vain on yksi päivä sitten siinä"; mikään järki sitä ei selitä eikä analysoi. Uskommeko sitten siihen, vai onko kokemukset tehneet meistä kyynisiä, emmekä pysty sellaiseen vastaanottavaisuuteen kuin meillä olisi "mahdollisuus"... Onko aitoa rakkautta sitten edes olemassa, vai rakastammeko sitten loppujenlopuksi titteleitä yms., joka on toisarvoista loppupeleissä ja jää ihan aikuisten oikeesti rakkauden varjoon.
        Jääkö nykyaikana aidoimmaksi rakkaudeksi vain itserakkaus?


      • Vaakamieheltä
        Lehmä kirjoitti:

        olet halunnut panna pystyyn tietynlaiset soidinmenot..? Ymmärrän kyllä intosi haluta muuttaa nimeni Lehmä joksikin muuksi... Lehmää on aika vaikea selättää.

        ..sanoi minulle osuvasti, että rakkaus on aidommillaan, kun voi päästää irti. Sanat eivät olleet juuri noin, mutta ajatus kumminkin. Eli niin kauan, kuin vaivut raunioihin rakkautesi vuoksi mitä et saa, rakkautesi on itsekäs. Kyllä minäkin sen sitten opin ja ymmärsin. Kun välittää toisesta, vaikka hän olisikin siellä jossakin.. ehkä jonkun muun kanssa onnellinen ja osaa olla siitäkin iloinen, niin silloin vasta on aidosti rakastanut. Mutta kysyyhän se itsestä kasvua..

        Usko vaan siihen, kyllä aitoa rakkautta on vielä olemassa.. eihän tässä muuten jaksaiskaan jos ei uskoisi siihen.


      • Lehmä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..sanoi minulle osuvasti, että rakkaus on aidommillaan, kun voi päästää irti. Sanat eivät olleet juuri noin, mutta ajatus kumminkin. Eli niin kauan, kuin vaivut raunioihin rakkautesi vuoksi mitä et saa, rakkautesi on itsekäs. Kyllä minäkin sen sitten opin ja ymmärsin. Kun välittää toisesta, vaikka hän olisikin siellä jossakin.. ehkä jonkun muun kanssa onnellinen ja osaa olla siitäkin iloinen, niin silloin vasta on aidosti rakastanut. Mutta kysyyhän se itsestä kasvua..

        Usko vaan siihen, kyllä aitoa rakkautta on vielä olemassa.. eihän tässä muuten jaksaiskaan jos ei uskoisi siihen.

        kai verrata rakkauteen aidoimmillaan lapsia kohtaan ("päästää irti), kun on "luovuttava" ja vaikka kuinka menevät maailman ääriin, he ovat aina läsnä tavalla tai toisella; ei niin pitkää välimatkaa tule että rakkaus häipyisi...

        Kevennykseksi tässä heitän nyt, että olin vaihtaa nimeni Koppeloksi kun oli puhe soidinmenoista ja kaatamisesta...


      • Vaakamieheltä
        Lehmä kirjoitti:

        kai verrata rakkauteen aidoimmillaan lapsia kohtaan ("päästää irti), kun on "luovuttava" ja vaikka kuinka menevät maailman ääriin, he ovat aina läsnä tavalla tai toisella; ei niin pitkää välimatkaa tule että rakkaus häipyisi...

        Kevennykseksi tässä heitän nyt, että olin vaihtaa nimeni Koppeloksi kun oli puhe soidinmenoista ja kaatamisesta...

        ..voisin kaula pitkällä ja häntä pystyssä.. eiku pyrstö levällään kalkuttaa ympärilläsi.. kyllä siinä kaksoset unohtuis, ainakin siinä vaiheessa, kun kuolis nauruun ; ))

        Ro


      • Lehmä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..voisin kaula pitkällä ja häntä pystyssä.. eiku pyrstö levällään kalkuttaa ympärilläsi.. kyllä siinä kaksoset unohtuis, ainakin siinä vaiheessa, kun kuolis nauruun ; ))

        Ro

        kieltämättä olisi vähän vaakamaista pörhennellä ukkometson edessä...Keikistellä ja ottaa niitä lirkutteluja (kalkutuksia) vastaan. Kikattaa ja taas vakavoitua...


      • Vaakamieheltä
        Lehmä kirjoitti:

        kieltämättä olisi vähän vaakamaista pörhennellä ukkometson edessä...Keikistellä ja ottaa niitä lirkutteluja (kalkutuksia) vastaan. Kikattaa ja taas vakavoitua...

        ..sovi lehmälle ollenkaan tuollainen keikistely ja kikattelu.. aaaattteleppppas nyt itekki... laita vaikka se Koppelo sitten.. ainakin se todella sopii vaa'an tapaan liehitellä ja olla liehiteltynä.. ja kikata vaan silloin kun kikatuttaa.. minäkin hihittelen, kirjoittelen ja lisäksi puoliääneen höpöttelen : ))) voi johtua siitäkin, että raahauduin juuri töistä.. siis kikattelu.. eikö se hihitys.


      • *****
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..hyvää kasvualustaa, niin hiirenpoikasille, kuin erilaisille muillekin hyönteisille. Siksi linnut muuten nyppivät kaiken näkösällä olevan eristeen, hakiessaan sinne kaivautuneita hyttysiä. Kasvualustana sitä on ilmeisen onnistuneesti ainakin joskus käytetty kasvihuoneissakin.. ja jos kastuu, niin homeitiöillekin se on oivallinen paikka. Siksi olen päätynyt muihin rakenneratkaisuihin, jotka löytyivät yllättäen myöskin menneisyydestä, kaukaa sieltä. Joskus on tehty huomattavasti parempia ja kestävämpiä rakennuksia, kuin nyt. Roomalaisillakin oli kylpylöitä jo kaksituhatta vuotta sitten.. Suomeen niitä alkoi tulla parikymmentä vuotta sitten.. ja me muka ylpeilemme edistyksellisyydellämme.. heheheheh

        Kun mieli paranee, niin pyöräkin kulkee : ))Se on hyvä, kun uskallat heittäytyä..

        En kai vaan ole joskus maininnut siitä onnettomien hyysäämisestä?? : )))

        Anna anteeksi, mutta nauratti tosi paljon, kun luin muita vastauksiasi. Siis tarkoitan niitä, että haluat vahvan naisen jne..... Minulla on kokemuksena, että kun mies haluaa vahvan naisen, niin se tarkoittaa, että hän haluaa äidin, joka sanoo mitä tehdään ja milloin tehdään. Onko se joku tasa-arvoinen suhde???????

        Yleensä vahva nainen on hirvitys miesmaailmassa. nimim. kokemusta on.

        Olet erittäin empaattisen oloinen, ja valmis auttamaan muita, mutta mitkä ovat sinun kipupisteesi?????? Eihän meistä kukaan kai selviä tästä elämästä ilman kolhuja.

        En ole missään vaiheessa huomannut, että olisit 'pyytänyt' apua johonkin ongelmaasi. Muille kyllä vastaat sujuvasti, mutta kuka kuuntelee sinua????


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        on osa mustasukkaista ihmistä. Eihän sellainen luota kuin itseensä!!!!!!!!!

        Ja luuletko, etten ole yrittänyt selvittää asioita. Kolme ensimmäistä vuotta, joka kerta kun tapasimme. Joskus hyvällä, joskus yritin ärsyttää, että olisi laukonut täysillä ja kertonut mistä on kyse. Joskus yritin maanitella, mutta minkäs teet, kun toinen ei tule milliäkään vastaan. Kuinka hän voisikaan, kun hän on aina oikeassa, ja kaikki ovat häntä vastaan. Lopetin sen jälkeen yrittämisen. Pitäköön sen sädekehänsä.

        Ja mustismiehestä. En suinkaan todistellut syyttömyyttäni. Jos on niin ääliö, ettei usko, niin ihan vapaasti saa mustistella niin paljon, kun haluaa. Viimeiset vuodet menivätkin vähän rauhallisemmin sillä alueella. Kaipa jotain meni viimeinkin jakeluun. Itsehän se kuitenkin loppupeleissä petti. Mutta niin kuulemma monet mustasukkaiset tekevät. Onko se joku ennakko- kosto vai mikä........... menee yli minun ymmärryksen.

        Elämä on toisaalta onneksi ja toisaalta valitettavasti koulinut sen verran, etten anna kenenkään tallata itseäni. Minä olen se, joka aina katsoo, kumpi on kumpi. Ja jos toinen ei osaa pitää puoliaan, ei homma jatku. Minusta pelkästään toisen ehdoilla ei voi elää. Meinasin itse langeta siihen ansaan viime vuonna. Olin niiiiin ihastunut. No, onneksi heräsin ruususen unestani. Jälkeenpäin ajatellen toimin, kuin tahdoton sätkynukke. Ja sehän ei ole ollenkaan tapaistani ;))
        Olisin varmaan ollut tehokas komentaja armeijassa ;))) Kyllä olis soltut totellut, kun eukko karjaisee.
        Niin tai sitten ei...........:))

        Naura vapaasti vaan.. äitini elää vielä, joten se asia on järjestyksessä. Mutta muuten osut aika oikeaan sillä, että tarvitsen naisen, joka sanoo mitä tehdään ja milloin tehdään. Ei niin, etteikö mulla olis ajatuksia noihin molempiin, vaan mulla on yleensä niitä liikaa. Siksi tarvitsen sellaisen, joka uskaltaa ja pystyy valitsemaan niistä sen oikean. Eli kun olen itse idearikas, niin tarvitsen rinnalleni kumppanin, joka kykenee antamaan omat mielipiteensä.. sekä nopeasti analysoimaan ja poimimaan sen oleellisimman... ehdottamaan sitä. Tarvitsen toisen vahvan täydentämään, ollaksemme yhdessä vielä vahvempi.

        Vahva nainen voi olla hirvitys miesmaailmassa.. minullekin jos hän on putkinäköinen feministi ; )

        Kolhuja on tullut, jopa niin, että jossakin vaiheessa oli hetki, etten kykene ylittämään niitä kipuja.. mutta pystyin kumminkin. Uusia murheita tulee aina, sehän on selvä, mutta kun on huomannut selviävänsä, niin se antaa vahvuutta uusien edessä. Ja kyllä minäkin kaipaan joskus olkapäätä, johon hetkeksi painaa päänsä.. ihminen minäkin olen. Kaipaan myöskin sitä tunnetta, kun toinen.. se vahvakin painaa päänsä minun kainalooni. Mutta eniten kaipaan, tarvitsen, haluan... luotettua! Sellaista pysyvää, ettei mitkään elämän tuulet, puhurit tai myrskyt saa häntä kaikkoamaan rinnaltani.

        On mulla tämmönen sisäänrakennettu maailmanparantamis ongelma.. siitä en selviä yksin. Ja kieltämättä eipä ole juuri ketään, joka kuuntelisi minua!?!? Tai en ole vielä huomannut ; )


      • *****
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        Naura vapaasti vaan.. äitini elää vielä, joten se asia on järjestyksessä. Mutta muuten osut aika oikeaan sillä, että tarvitsen naisen, joka sanoo mitä tehdään ja milloin tehdään. Ei niin, etteikö mulla olis ajatuksia noihin molempiin, vaan mulla on yleensä niitä liikaa. Siksi tarvitsen sellaisen, joka uskaltaa ja pystyy valitsemaan niistä sen oikean. Eli kun olen itse idearikas, niin tarvitsen rinnalleni kumppanin, joka kykenee antamaan omat mielipiteensä.. sekä nopeasti analysoimaan ja poimimaan sen oleellisimman... ehdottamaan sitä. Tarvitsen toisen vahvan täydentämään, ollaksemme yhdessä vielä vahvempi.

        Vahva nainen voi olla hirvitys miesmaailmassa.. minullekin jos hän on putkinäköinen feministi ; )

        Kolhuja on tullut, jopa niin, että jossakin vaiheessa oli hetki, etten kykene ylittämään niitä kipuja.. mutta pystyin kumminkin. Uusia murheita tulee aina, sehän on selvä, mutta kun on huomannut selviävänsä, niin se antaa vahvuutta uusien edessä. Ja kyllä minäkin kaipaan joskus olkapäätä, johon hetkeksi painaa päänsä.. ihminen minäkin olen. Kaipaan myöskin sitä tunnetta, kun toinen.. se vahvakin painaa päänsä minun kainalooni. Mutta eniten kaipaan, tarvitsen, haluan... luotettua! Sellaista pysyvää, ettei mitkään elämän tuulet, puhurit tai myrskyt saa häntä kaikkoamaan rinnaltani.

        On mulla tämmönen sisäänrakennettu maailmanparantamis ongelma.. siitä en selviä yksin. Ja kieltämättä eipä ole juuri ketään, joka kuuntelisi minua!?!? Tai en ole vielä huomannut ; )

        Ei paranna kummankaan sukupuolen ominaisuuksia. Luin aamulla Wahlroosin kommentteja EVA:n kokouksessa ja se sai taas vereni kiehahtamaan. No ehkä luin sitä, kuin piru raamattua, mutta olin aistivani pientä ylenkatsomista naisia kohtaan. Tai mikä vielä pahempi, alentuvuutta.

        Kyllähän niitä kolhuja tulee, kaikille. Itse en enää ikinä halua käydä niin pohjalla, kun eron aikana kävin. En yleensä puhu kenellekään ongelmistani, mutta nyt oli pakko. Ja huomasin, että minullahan on ihan mahtava tukiverkko ympärilläni. Eikä se edes koostunut perheestäni. Perheelleni minä olen se, joka aina selviää........ Niin varmaan.
        No selvisinhän minä. Mutta voimille se otti.

        Mikäköhän meissä on tänä päivänä vikana, kun niin moni etsii sitä luotettavaa. Onko maailma tehnyt meistä niin rauhattomia, ettei tahdota pysyä toisen rinnalla, vaan heti kun pieni ristituuli puhaltaa, niin ruvetaan pakkaamaan tavaroita. Kuitenkin, jos ihmisiltä itseltään kysyy, niin kaikki vakuuttelevat olevansa 100% luotettavia.
        Vai olemmeko me niin egoisteja, että etsimme aina vaan sitä parempaa...... En tiedä.

        Minä en ole maailmanparantaja. Olen kuitenkin tottunut kuuntelemaan ihmisten suruja ja murheita. Nytkin lähipiirissä on melkoinen kriisi meneillään, mutta neuvoa minä en osaa antaa, miten siitä selvitään. Vaikka tunnen pariskunnan tosi hyvin, en kuitenkaan voi ulkopuolisena antaa ratkaisumalleja. Se heidän on itsensä keksittävä. Karmeata vain katsella sivusta, kun molemmat voivat huonosti.

        Yritä siinä sitten olla näyttämättä, kuinka paljon itse nautit elämästäsi.


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        on osa mustasukkaista ihmistä. Eihän sellainen luota kuin itseensä!!!!!!!!!

        Ja luuletko, etten ole yrittänyt selvittää asioita. Kolme ensimmäistä vuotta, joka kerta kun tapasimme. Joskus hyvällä, joskus yritin ärsyttää, että olisi laukonut täysillä ja kertonut mistä on kyse. Joskus yritin maanitella, mutta minkäs teet, kun toinen ei tule milliäkään vastaan. Kuinka hän voisikaan, kun hän on aina oikeassa, ja kaikki ovat häntä vastaan. Lopetin sen jälkeen yrittämisen. Pitäköön sen sädekehänsä.

        Ja mustismiehestä. En suinkaan todistellut syyttömyyttäni. Jos on niin ääliö, ettei usko, niin ihan vapaasti saa mustistella niin paljon, kun haluaa. Viimeiset vuodet menivätkin vähän rauhallisemmin sillä alueella. Kaipa jotain meni viimeinkin jakeluun. Itsehän se kuitenkin loppupeleissä petti. Mutta niin kuulemma monet mustasukkaiset tekevät. Onko se joku ennakko- kosto vai mikä........... menee yli minun ymmärryksen.

        Elämä on toisaalta onneksi ja toisaalta valitettavasti koulinut sen verran, etten anna kenenkään tallata itseäni. Minä olen se, joka aina katsoo, kumpi on kumpi. Ja jos toinen ei osaa pitää puoliaan, ei homma jatku. Minusta pelkästään toisen ehdoilla ei voi elää. Meinasin itse langeta siihen ansaan viime vuonna. Olin niiiiin ihastunut. No, onneksi heräsin ruususen unestani. Jälkeenpäin ajatellen toimin, kuin tahdoton sätkynukke. Ja sehän ei ole ollenkaan tapaistani ;))
        Olisin varmaan ollut tehokas komentaja armeijassa ;))) Kyllä olis soltut totellut, kun eukko karjaisee.
        Niin tai sitten ei...........:))

        ..on se moottoripyörä, niin miten reagoisit oheisen kaltaiseen pyyntöön. Esitin sen joitakin vuosia sitten eräälle naiselle, jonka kans meinas tulla jotakin, mutta päädyimme ystäviksi.

        KATI KAKSKASI

        Kuule kuinka sydämeni hakkaa!
        Kaipaan pihapolulleni uutta akkaa,
        sekä jaloissansa juoksentelevaa kissaa.
        Mutta sinä lukemaan aiot hissaa!

        On meillä ikäeroakin liiaksi,
        kymmenen vuotta on sopiva rajaksi.
        Käy mulla silti meitä sääliksi,
        sillä sielumme tuntevat toisensa sopiviksi!

        Ei ole tulevaisuutta suhteessa meillä,
        silti kesän haluaisin kokea maanteillä.
        Nuorena haluaisin hetken olla,
        tulisin mukaasi sovinnolla!

        On motoristimiehellä surina-sussu,
        vaan nyt on eri penkillä tussu!
        Osat mulle sopisi vaihtaa kyllä,
        tahdotko tuntea käteni vyötäröllä?

        Ehdotan romanssia lyhyttä kuumaa,
        joka toisemme ilolla huumaa.
        Rakkautta muutamaa kuukautta,
        joka kestää ja loppuu surutta!

        En ole kokenut suhdetta sellaista toista,
        olisi se kokemuksena aikamoista.
        Kaiken haluamasi tahtoisin antaa,
        myös kävellä kanssasi Kalajoen santaa.

        Jos sulle suhde sopii tällainen,
        niin hymy mulle anna iloinen.
        Sopimusta en kirjallista laadi,
        enkä sinetiksi suudelmaa vaadi!

        Rutista minut vain syliisi tummaan
        ja sano: Kanssasi kyllä hummaan,
        koko kesän syksyyn asti,
        mutta silloin lopetetaan varmasti.

        Ro

        Hymyn sain.. tai oikeammin iloisen naurun.. vaan ei me sitä reissua koskaan tehty. Runot on kyllä ihan kivoja tehdä, mutta jostakin tietystä ihmisestä tekeminen vaatii kyllä matkaa hänen sisimpäänsä ; )


      • *****
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..on se moottoripyörä, niin miten reagoisit oheisen kaltaiseen pyyntöön. Esitin sen joitakin vuosia sitten eräälle naiselle, jonka kans meinas tulla jotakin, mutta päädyimme ystäviksi.

        KATI KAKSKASI

        Kuule kuinka sydämeni hakkaa!
        Kaipaan pihapolulleni uutta akkaa,
        sekä jaloissansa juoksentelevaa kissaa.
        Mutta sinä lukemaan aiot hissaa!

        On meillä ikäeroakin liiaksi,
        kymmenen vuotta on sopiva rajaksi.
        Käy mulla silti meitä sääliksi,
        sillä sielumme tuntevat toisensa sopiviksi!

        Ei ole tulevaisuutta suhteessa meillä,
        silti kesän haluaisin kokea maanteillä.
        Nuorena haluaisin hetken olla,
        tulisin mukaasi sovinnolla!

        On motoristimiehellä surina-sussu,
        vaan nyt on eri penkillä tussu!
        Osat mulle sopisi vaihtaa kyllä,
        tahdotko tuntea käteni vyötäröllä?

        Ehdotan romanssia lyhyttä kuumaa,
        joka toisemme ilolla huumaa.
        Rakkautta muutamaa kuukautta,
        joka kestää ja loppuu surutta!

        En ole kokenut suhdetta sellaista toista,
        olisi se kokemuksena aikamoista.
        Kaiken haluamasi tahtoisin antaa,
        myös kävellä kanssasi Kalajoen santaa.

        Jos sulle suhde sopii tällainen,
        niin hymy mulle anna iloinen.
        Sopimusta en kirjallista laadi,
        enkä sinetiksi suudelmaa vaadi!

        Rutista minut vain syliisi tummaan
        ja sano: Kanssasi kyllä hummaan,
        koko kesän syksyyn asti,
        mutta silloin lopetetaan varmasti.

        Ro

        Hymyn sain.. tai oikeammin iloisen naurun.. vaan ei me sitä reissua koskaan tehty. Runot on kyllä ihan kivoja tehdä, mutta jostakin tietystä ihmisestä tekeminen vaatii kyllä matkaa hänen sisimpäänsä ; )

        Oli tosi hyvä. Asiat tuli kaikin puolin selviksi.
        Mitenkö minä reagoisin....... No ainakin saisit hymyn iloisen. Ikäeroa ei meillä taida olla ihan niin paljoa, kuin hänen kanssa, kenelle tämän kirjoitit.

        Yhdessä asiassa en vain ole samaa mieltä kanssasi. Itsensä nuoreksi tuntemiseen ei tarvita itseään paljon nuorempaa ihmistä. Onhan sinullakin se ikuinen nuori siellä korviesi välissä. Anna vain sen tulla aina välillä esille. Minua on aina harmittanut ihmiset, jotka lokeroivat, mikä on sopivaa missäkin iässä. Hyvä sylvi. Silloin minä olen täysin sopeutumaton yksilö:))

        Ajatus suuresta ikäerosta ei myöskään ole ihan minun mieleeni. Kumpaankaan suuntaan. (siis nainen vanhempi) Ajatusmaailmat ovat niin eri tasolla. En sano, ettei se onnistuisi, mutta töitä ja kärsivällisyyttä se vaatii. Ja kykyä sopeutua. Mutta toisaalta, jos onnistuu löytämään 'sielunveljen' niin ainahan kannattaa yrittää ;))


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        on osa mustasukkaista ihmistä. Eihän sellainen luota kuin itseensä!!!!!!!!!

        Ja luuletko, etten ole yrittänyt selvittää asioita. Kolme ensimmäistä vuotta, joka kerta kun tapasimme. Joskus hyvällä, joskus yritin ärsyttää, että olisi laukonut täysillä ja kertonut mistä on kyse. Joskus yritin maanitella, mutta minkäs teet, kun toinen ei tule milliäkään vastaan. Kuinka hän voisikaan, kun hän on aina oikeassa, ja kaikki ovat häntä vastaan. Lopetin sen jälkeen yrittämisen. Pitäköön sen sädekehänsä.

        Ja mustismiehestä. En suinkaan todistellut syyttömyyttäni. Jos on niin ääliö, ettei usko, niin ihan vapaasti saa mustistella niin paljon, kun haluaa. Viimeiset vuodet menivätkin vähän rauhallisemmin sillä alueella. Kaipa jotain meni viimeinkin jakeluun. Itsehän se kuitenkin loppupeleissä petti. Mutta niin kuulemma monet mustasukkaiset tekevät. Onko se joku ennakko- kosto vai mikä........... menee yli minun ymmärryksen.

        Elämä on toisaalta onneksi ja toisaalta valitettavasti koulinut sen verran, etten anna kenenkään tallata itseäni. Minä olen se, joka aina katsoo, kumpi on kumpi. Ja jos toinen ei osaa pitää puoliaan, ei homma jatku. Minusta pelkästään toisen ehdoilla ei voi elää. Meinasin itse langeta siihen ansaan viime vuonna. Olin niiiiin ihastunut. No, onneksi heräsin ruususen unestani. Jälkeenpäin ajatellen toimin, kuin tahdoton sätkynukke. Ja sehän ei ole ollenkaan tapaistani ;))
        Olisin varmaan ollut tehokas komentaja armeijassa ;))) Kyllä olis soltut totellut, kun eukko karjaisee.
        Niin tai sitten ei...........:))

        ..pitkäksi keskusteluksi.. en tarkoita viestien määrää, vaan sitä miten ne tulevat tälle sivulle ; )

        Nyt sinä käsitit väärin.. vaan mistä olisit voinut tietääkään. En ajatellut runoa tehdessäni, enkä muutenkaan, että tuntisin oloni nuoreksi nuoren naisen kanssa. Johan tuntisin itseni ikinuoreksi, kun aina silloin tällöin alle 16 vuotias tyttönen koittaa flirttailla mulle vaikkapa kaupassa käydessäni.. kummallista kyllä, vaikka hiuksiin pukkaa jo harmaata, niin silti se ei ole muuttunut ajan saatossa. Eli ei se nuoruus, vaan se, etten silloin nuorena saanut juuri muuta, kuin ostettua sen pyörän ja sitten myytyä.. Kaikki ne haaveilemani reissut jäivät perheen myötä tekemättä. Siksi halusin tuntea sen miltä se olis silloin nuorena ja vapaana tuntunut.. vapaan naisen kanssa.. ilman vastuuta ja sitoutumista mihinkään. Minä olisin vähän irrotellut : )))


      • *****
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..pitkäksi keskusteluksi.. en tarkoita viestien määrää, vaan sitä miten ne tulevat tälle sivulle ; )

        Nyt sinä käsitit väärin.. vaan mistä olisit voinut tietääkään. En ajatellut runoa tehdessäni, enkä muutenkaan, että tuntisin oloni nuoreksi nuoren naisen kanssa. Johan tuntisin itseni ikinuoreksi, kun aina silloin tällöin alle 16 vuotias tyttönen koittaa flirttailla mulle vaikkapa kaupassa käydessäni.. kummallista kyllä, vaikka hiuksiin pukkaa jo harmaata, niin silti se ei ole muuttunut ajan saatossa. Eli ei se nuoruus, vaan se, etten silloin nuorena saanut juuri muuta, kuin ostettua sen pyörän ja sitten myytyä.. Kaikki ne haaveilemani reissut jäivät perheen myötä tekemättä. Siksi halusin tuntea sen miltä se olis silloin nuorena ja vapaana tuntunut.. vapaan naisen kanssa.. ilman vastuuta ja sitoutumista mihinkään. Minä olisin vähän irrotellut : )))

        yllätys. Olen vielä hereillä. Ilta vuoro töissä, enkä osaa vielä rauhoittua.
        Jos haluat lopettaa keskustelun, sano vain hep.

        Voi hyvä tavaton. Ethän mitenkään enää voi tuntea sitä, mitä olisit nuorena tuntenut!!!!
        Etkä kuitenkaan olisi lähtenyt matkaan ilman vastuuta. Se on sinussa sisälläsi halusit tai et ;))
        Sitoutumattomuudesta.....oletko varma, ettet kuitenkin olisi katsastellut, olisiko tässä tulevaisuutta?

        Irrottelu on kyllä terveellistä. Sitä voi tehdä missä iässä tahansa. Mutta.... voi olla että olen täysin väärässä, jotenkin vain olen saanut sen kuvan, että sinä haluat pysyvyyttä elämääsi.


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        on osa mustasukkaista ihmistä. Eihän sellainen luota kuin itseensä!!!!!!!!!

        Ja luuletko, etten ole yrittänyt selvittää asioita. Kolme ensimmäistä vuotta, joka kerta kun tapasimme. Joskus hyvällä, joskus yritin ärsyttää, että olisi laukonut täysillä ja kertonut mistä on kyse. Joskus yritin maanitella, mutta minkäs teet, kun toinen ei tule milliäkään vastaan. Kuinka hän voisikaan, kun hän on aina oikeassa, ja kaikki ovat häntä vastaan. Lopetin sen jälkeen yrittämisen. Pitäköön sen sädekehänsä.

        Ja mustismiehestä. En suinkaan todistellut syyttömyyttäni. Jos on niin ääliö, ettei usko, niin ihan vapaasti saa mustistella niin paljon, kun haluaa. Viimeiset vuodet menivätkin vähän rauhallisemmin sillä alueella. Kaipa jotain meni viimeinkin jakeluun. Itsehän se kuitenkin loppupeleissä petti. Mutta niin kuulemma monet mustasukkaiset tekevät. Onko se joku ennakko- kosto vai mikä........... menee yli minun ymmärryksen.

        Elämä on toisaalta onneksi ja toisaalta valitettavasti koulinut sen verran, etten anna kenenkään tallata itseäni. Minä olen se, joka aina katsoo, kumpi on kumpi. Ja jos toinen ei osaa pitää puoliaan, ei homma jatku. Minusta pelkästään toisen ehdoilla ei voi elää. Meinasin itse langeta siihen ansaan viime vuonna. Olin niiiiin ihastunut. No, onneksi heräsin ruususen unestani. Jälkeenpäin ajatellen toimin, kuin tahdoton sätkynukke. Ja sehän ei ole ollenkaan tapaistani ;))
        Olisin varmaan ollut tehokas komentaja armeijassa ;))) Kyllä olis soltut totellut, kun eukko karjaisee.
        Niin tai sitten ei...........:))

        ..oikeassa.

        Siinä mielessä hyvä, että ulosantini on ollut sellaista, että siitä on nuo asiat näkyneetkin. Jos ei niin suoraan, niin ainakin rivien välistä, joita olet myös tutkaillut : ))


      • mieheltä
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..oikeassa.

        Siinä mielessä hyvä, että ulosantini on ollut sellaista, että siitä on nuo asiat näkyneetkin. Jos ei niin suoraan, niin ainakin rivien välistä, joita olet myös tutkaillut : ))

        Kirkun, lirkun, lirkun. Sum liirum, sum laarum, sum tilulilulei.


      • *****
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..oikeassa.

        Siinä mielessä hyvä, että ulosantini on ollut sellaista, että siitä on nuo asiat näkyneetkin. Jos ei niin suoraan, niin ainakin rivien välistä, joita olet myös tutkaillut : ))

        Mutta ei sinun teksteistäsi tarvitse rivien välistä lukea sitä, mitä sinä tahdot. Kyllä sanot sen ihan suoraankin. Rivien välistä voi lukea muuta. Sellaistakin, mitä et ehkä välttämättä ole tarkoittanut luettavaksi.

        Tai sitten olet.........


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        on osa mustasukkaista ihmistä. Eihän sellainen luota kuin itseensä!!!!!!!!!

        Ja luuletko, etten ole yrittänyt selvittää asioita. Kolme ensimmäistä vuotta, joka kerta kun tapasimme. Joskus hyvällä, joskus yritin ärsyttää, että olisi laukonut täysillä ja kertonut mistä on kyse. Joskus yritin maanitella, mutta minkäs teet, kun toinen ei tule milliäkään vastaan. Kuinka hän voisikaan, kun hän on aina oikeassa, ja kaikki ovat häntä vastaan. Lopetin sen jälkeen yrittämisen. Pitäköön sen sädekehänsä.

        Ja mustismiehestä. En suinkaan todistellut syyttömyyttäni. Jos on niin ääliö, ettei usko, niin ihan vapaasti saa mustistella niin paljon, kun haluaa. Viimeiset vuodet menivätkin vähän rauhallisemmin sillä alueella. Kaipa jotain meni viimeinkin jakeluun. Itsehän se kuitenkin loppupeleissä petti. Mutta niin kuulemma monet mustasukkaiset tekevät. Onko se joku ennakko- kosto vai mikä........... menee yli minun ymmärryksen.

        Elämä on toisaalta onneksi ja toisaalta valitettavasti koulinut sen verran, etten anna kenenkään tallata itseäni. Minä olen se, joka aina katsoo, kumpi on kumpi. Ja jos toinen ei osaa pitää puoliaan, ei homma jatku. Minusta pelkästään toisen ehdoilla ei voi elää. Meinasin itse langeta siihen ansaan viime vuonna. Olin niiiiin ihastunut. No, onneksi heräsin ruususen unestani. Jälkeenpäin ajatellen toimin, kuin tahdoton sätkynukke. Ja sehän ei ole ollenkaan tapaistani ;))
        Olisin varmaan ollut tehokas komentaja armeijassa ;))) Kyllä olis soltut totellut, kun eukko karjaisee.
        Niin tai sitten ei...........:))

        ..,että laittaisin edellisen runon jatkorunon, mutta... taidat jo tietää mitä siinä on, sillä selvännäköisyytesi on sen verran ihailtavaa... vai onko se sittenkään sitä ; )


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..perässä piikkilangan yli.. eikö pylly kestä tietokoneella istumista ; )


      • öitä myöten töitä piisaa
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..perässä piikkilangan yli.. eikö pylly kestä tietokoneella istumista ; )

        Haha, kurkin täällä joskus, mutta laiskottaa kirjoittaa, liika monta rautaa tulessa näes. Lomakauden päätteeksi kun laittaa 'pajan' kuntoon, kiva sitten 'sohia' useampaa hiillosta. Lyijytön tina juottuu ihan kivasti, vaikka epäilin..


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..puutöistä sain yhdeksikön, vaikka ainoa mitä sain kolmessa vuodessa valmiiksi kotiin tuotavaksi asti oli pieni tinattu peltisuppilo : )

        Joo töitä piisaa.. huomenaamulla hurautan Ouluun töiskentelemään viikonlopuksi.. ehkä minut voi bongata jostakin ravintolasta perjantai- eli lauantai-iltana..

        Miten ois muuten pikku rähinät??? Oisko sulla paineita purettavana?? Mulla on kyllä ihan kivat fiilikset, mutta kukapa ei lähimmäistään auttais ; )


      • toistaiseksi.
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..puutöistä sain yhdeksikön, vaikka ainoa mitä sain kolmessa vuodessa valmiiksi kotiin tuotavaksi asti oli pieni tinattu peltisuppilo : )

        Joo töitä piisaa.. huomenaamulla hurautan Ouluun töiskentelemään viikonlopuksi.. ehkä minut voi bongata jostakin ravintolasta perjantai- eli lauantai-iltana..

        Miten ois muuten pikku rähinät??? Oisko sulla paineita purettavana?? Mulla on kyllä ihan kivat fiilikset, mutta kukapa ei lähimmäistään auttais ; )

        paineita, mutta en jaksa rähistä:( Ei ole sopiva mielentila.

        Miks'et saman tien kerro ravintolaa ja kellon aikaa (ja jätä kuvaasi tänne, jotta tunnistaa sitten paikan päällä), että voipi ihailijajoukko sankoin joukoin saapua tanssittamaan.;) Älä huomaa ironiaa, sillä sitä ei ole... tajunnan virtaa. Valvon tosiaan yöt ja aamupäivät nukun


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..salaperäistä pitää jättää.. vaikka ulkonäkö, kuin kaunottaren hirviö, mutta niin ihana ressukka omassa linnassaan ; )

        Mitä sinä tyttö oikein puuhaat? Ja mistä ne paineet on kasautuneet?


      • -kynnet piilossa-
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..salaperäistä pitää jättää.. vaikka ulkonäkö, kuin kaunottaren hirviö, mutta niin ihana ressukka omassa linnassaan ; )

        Mitä sinä tyttö oikein puuhaat? Ja mistä ne paineet on kasautuneet?

        sitä julkisesti kerro, kuten eräät. Puuhaan mitä puuhaan, ja oma maailmani on täynnä kaikenlaista. Sopiva soppa sotkua ja ihanuutta, sitähän se elämä on. Paineet... öh sekin menee liian henkilökohtaiseksi. Tässä menee miun raja.


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..nyt taas niin piiloon meni.. johan sinä tässä aikaisemmin jotakin kerroitkin.. sekös se nyt sitten harmittaa.. älä sinä ota kaikkea niin vakavasti, voi sitä joskus vähän hassutellakin.. hymyilläkin pikkuisen.. kokkeileppas vaikka.. tiedätkö sinä.. silleen, kun huulet kaartuu ylöspäin ja silmiin syttyy pilke.. ne alkaa tuikkia, kuin pikku tähtöset.. katoppas peilistä ja kokkeile.. kerro miltä näyttää.


      • kynnet ESILLÄ käskystä!!
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..nyt taas niin piiloon meni.. johan sinä tässä aikaisemmin jotakin kerroitkin.. sekös se nyt sitten harmittaa.. älä sinä ota kaikkea niin vakavasti, voi sitä joskus vähän hassutellakin.. hymyilläkin pikkuisen.. kokkeileppas vaikka.. tiedätkö sinä.. silleen, kun huulet kaartuu ylöspäin ja silmiin syttyy pilke.. ne alkaa tuikkia, kuin pikku tähtöset.. katoppas peilistä ja kokkeile.. kerro miltä näyttää.

        elähän näe miussa jotain omia piirteitäsi, kun noin 'luet'?? Horoskoopeista... mikähän siinä on, kun oinasmerkkinen mies saa minut aina hersymään..? Yksi tuli tuossa pizzan ja historiallisen leffan kans... mutta hähä, minä lähden töihin!:)


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..tyttö ja niin ahkerakin ; ) minäpäs kaadun sänkyyn..


      • puolilta päivin
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..tyttö ja niin ahkerakin ; ) minäpäs kaadun sänkyyn..

        ...tottelevaisuudesta. On aamuhumala valvotun yön jälkeen :) Istupas paikallasi nippeleiden ja nappeleiden keskellä illasta aamuun, tuijottele välillä mikroskoopin läpi ja heitä hauskaa läppää, niin johan ei nukuta tällainen kaunis aamu laisinkaan.

        Vieläkö kun sellainen liki 90-kiloinen köntys on vallannut vuoteeni. Revipä poika korvista ylös? Eii, minä leikin kissan kanssa 'tuijotuskilpailua' ja toivon, että pääsen nukkumaan jo


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..on koettu juttu.. paiskin kohtalaisen raskasta työtä jatkuvassa yövuorossa reilun kahden vuoden ajan.. eipä siinä tainnut juuri kesälomiakaan olla välillä. Ilman mahdollisuutta nukkua pimeässä ja haudanhiljaisessa kellarissa, olisin lopettanut ne työt jo aikaisemmin. On käsittämättömän vaikeata nukkua, kun muu maailma ympärillä on hereillä.. valo tunkee joka raosta ja ihmiset kulkevat sisälle, kuin normaalistikin päivisin.. "Oisko sulla kahvia valmiina!" kuuluu huuto jo ovelta juuri kun on saanut silmänsä kiinni.. koko ajan oli todellakin, kuin vähän humalassa unenpuutteen vuoksi. No sitten lopetin ja pidin lomaa yhtäjaksoisesti 6 kuukautta.. järjestelin elämäni uuteen uskoon muutenkin : ))

        Viikonlopun tanssireissu jäi sitten käymättä.. tuli vähän murheita.


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..yhden vastauksen, mutta se ei mennyt mihinkään. Kun koitin laittaa sen uudelleen, niin tuli teksti, että olen jo lähettänyt sellaisen viestin.. niin niin olen samaa mieltä, vaan ei se silti mihinkään mennyt : ))

        Yötyöt on raskaita.. kokemusta on.


      • samalta
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..yhden vastauksen, mutta se ei mennyt mihinkään. Kun koitin laittaa sen uudelleen, niin tuli teksti, että olen jo lähettänyt sellaisen viestin.. niin niin olen samaa mieltä, vaan ei se silti mihinkään mennyt : ))

        Yötyöt on raskaita.. kokemusta on.

        ..tullut, mutta viiveellä.. kummallisia koneita


      • saman tien...
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..yhden vastauksen, mutta se ei mennyt mihinkään. Kun koitin laittaa sen uudelleen, niin tuli teksti, että olen jo lähettänyt sellaisen viestin.. niin niin olen samaa mieltä, vaan ei se silti mihinkään mennyt : ))

        Yötyöt on raskaita.. kokemusta on.

        ole yhtäjaksoisesti yöduunia... Viime yönä nukuin huo-nos-ti: heräsin koko ajan ja heittelehdin. Mitä lie demoneja hiippaili ympäristössä... leikin pientä ja pelokasta. Kieltämättä tuollaisina hetkinä toivoisi, että olisi isompi ihminen siinä, jonka kylkeen kaivautua.

        Jaa sinä se sitten et ehtinytkään juhlimaan viikonloppuna... toivottavasti murheesi menivät


      • ...
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..yhden vastauksen, mutta se ei mennyt mihinkään. Kun koitin laittaa sen uudelleen, niin tuli teksti, että olen jo lähettänyt sellaisen viestin.. niin niin olen samaa mieltä, vaan ei se silti mihinkään mennyt : ))

        Yötyöt on raskaita.. kokemusta on.

        jutuista muuten (katsoin 'lehmä'linkkiä)... Minulle tulee piakkoin yksi ihminen yöksi, jonka kanssa asuin - olikohan se - jo kuutisen vuotta sitten. Asuessamme yhdessä sattui yhtä ja toista kummallista (tuo toinen oli muuten kaksoset, mutta ei kai sillä ole merkitystä:)... Tavaroita siirtyi paikaltaan ja jopa katosi. Mutta kaiken huippu oli kun palasin hummausreissulla pääkaupunkiseudulta.. olin noin kello kuuden jälkeen aamulla kotona, kaverini väitti minun keikkuneen yöllä yhden aikoihin siellä. En perääntynyt tuumaakaan eikä hänkään, hän oli näet ihan puhellut oletetun minun kanssa yöllä. Sitten aloimme tarkastella lukkoja yms. höhlää ;) Minun hiljainen sekä äänekäs mielipiteeni on, että hän näki unta.. tai sitten ei. Hauskaa vain on ollut jälkeen päin niitä juttuja muistellessa ja kieltämättä aina vähän hirvittää, kun saman katon alla olemme :))


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..vielä murheet.

        Joskus ajattelin.. oikeastaan vielä pari kolme päivää sitten, että totuus on ainoa mahdollisuus.. Nyt minusta tuntuu, että totuus on sittenkin kaksiteräinen miekka. Kun isket toiseen suuntaan.. salaat ja valehtelet, niin tuhoat jotakin läheltäsi, viimein itsesi. Mutta, kun heilautat miekkaasi eri suuntaan ja kerrot totuuden jostakin kamalasta asiasta sisältäsi, niin isket vielä pahemmin läheisiisi.. Kaadat loppuelämän kestävän kuorman heidän kannettavakseen, vain siksi, ettet voinut salata sitä hautaasi saakka. Kun valheeseen lähdit, niin olisit pitänyt siitä kiinni viimeiseen hengenvetoosi...

        Näin aion sanoa eräälle ihmiselle jos tapaan hänet ennen kuolemaansa, joka ei liene kaukana.

        Tällaisia asioita, kun tulee eteen, niin silloin toivoo, että olis se olkapää, johon hetkeksi painaisi päänsä. Ihminen, jolle kertoisin kaiken ja joka seisoisi rinnallani tukenani, että kaikki tulisi hyvin ja oikein hoidetuksi. Mutta selviän kyllä hyvin itsekin, kuten tähänkin saakka olen selvinnyt.


      • ...
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..vielä murheet.

        Joskus ajattelin.. oikeastaan vielä pari kolme päivää sitten, että totuus on ainoa mahdollisuus.. Nyt minusta tuntuu, että totuus on sittenkin kaksiteräinen miekka. Kun isket toiseen suuntaan.. salaat ja valehtelet, niin tuhoat jotakin läheltäsi, viimein itsesi. Mutta, kun heilautat miekkaasi eri suuntaan ja kerrot totuuden jostakin kamalasta asiasta sisältäsi, niin isket vielä pahemmin läheisiisi.. Kaadat loppuelämän kestävän kuorman heidän kannettavakseen, vain siksi, ettet voinut salata sitä hautaasi saakka. Kun valheeseen lähdit, niin olisit pitänyt siitä kiinni viimeiseen hengenvetoosi...

        Näin aion sanoa eräälle ihmiselle jos tapaan hänet ennen kuolemaansa, joka ei liene kaukana.

        Tällaisia asioita, kun tulee eteen, niin silloin toivoo, että olis se olkapää, johon hetkeksi painaisi päänsä. Ihminen, jolle kertoisin kaiken ja joka seisoisi rinnallani tukenani, että kaikki tulisi hyvin ja oikein hoidetuksi. Mutta selviän kyllä hyvin itsekin, kuten tähänkin saakka olen selvinnyt.

        minä tietenkin olen nuori ja naiivi (? usein tuntuu, että 'viattomuus' otettiin minulta liian varhain) ja muutenkaan en voi kirjoittaa totuudesta kuin omasta kokemuksestani...

        Uskon, että totuus vapauttaa.

        Nimittäin totuus ja rehellisyys vähintään itseä kohtaan.

        Minulla on asioita, jotka olen selvittänyt itselleni... mutta en missään tilanteessa paljastaisi totuutta tietyille läheisille. Siinä mielessä ymmärrän tuon miekka-vertauksen. Toisaalta kokemukseni myös heittävät minut pirulliseen yksinäisyyteen.. ikään kuin kehän ulko puolelle, varsinkin kun en voinut vaikuttaa asioiden kulkuun..

        Mutta "loppuelämän kestävän kuorman heidän kannettavakseen"... Voisiko vain olla suostumatta ottamaan tuota kuormaa? Joskin hetkeksi, mutta heittää se sitten pois... Vaikea tietenkin kirjoittaa muuta kuin vain omasta näkökulmastaan.


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..jos voisin kertoa.

        Hänet sen kertominen vapauttaa kymmenien vuosien taakastaan.. vain siirtääkseen sen edelleen. Valitettavsti sitä ei voi vain ohittaa, kuin sitä ei olisikaan.. se seuraa aina mukana!

        Sinä tunnut sellaiselta, kuin ihmisen pitääkin tuntua.. inhimilliseltä ; )


      • . . .
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..vielä murheet.

        Joskus ajattelin.. oikeastaan vielä pari kolme päivää sitten, että totuus on ainoa mahdollisuus.. Nyt minusta tuntuu, että totuus on sittenkin kaksiteräinen miekka. Kun isket toiseen suuntaan.. salaat ja valehtelet, niin tuhoat jotakin läheltäsi, viimein itsesi. Mutta, kun heilautat miekkaasi eri suuntaan ja kerrot totuuden jostakin kamalasta asiasta sisältäsi, niin isket vielä pahemmin läheisiisi.. Kaadat loppuelämän kestävän kuorman heidän kannettavakseen, vain siksi, ettet voinut salata sitä hautaasi saakka. Kun valheeseen lähdit, niin olisit pitänyt siitä kiinni viimeiseen hengenvetoosi...

        Näin aion sanoa eräälle ihmiselle jos tapaan hänet ennen kuolemaansa, joka ei liene kaukana.

        Tällaisia asioita, kun tulee eteen, niin silloin toivoo, että olis se olkapää, johon hetkeksi painaisi päänsä. Ihminen, jolle kertoisin kaiken ja joka seisoisi rinnallani tukenani, että kaikki tulisi hyvin ja oikein hoidetuksi. Mutta selviän kyllä hyvin itsekin, kuten tähänkin saakka olen selvinnyt.

        "Tällaisia asioita, kun tulee eteen, niin silloin toivoo, että olis se olkapää, johon hetkeksi painaisi päänsä. Ihminen, jolle kertoisin kaiken ja joka seisoisi rinnallani tukenani, että kaikki tulisi hyvin ja oikein hoidetuksi."

        Totta! Yhdyn täydellisesti ja jopa uskallan tuollaisesta vihdoin unelmoida - tosin varovaisesti ja joskus vain. Kun on olemassa unelmia, on olemassa lukuisia mahdollisuuksia. Kunhan vain uskaltaisi vaiston perässä vielä joskus heittäytyä.


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..silti kumminkin, vaikka tuntuiskin vain silloin tällöin ja ehkä vain pikkuriikkisen, kunhan vaan tuntuu.. eihän maailmaakaan rakennettu yhdessä päivässä.. seitsemän siihenkin meni : ))


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..sataa, näyttää lupaavalta, pilveilee ainakin kivasti. Enpähän muista elämässäni toista tällaista kesää, noin juhannukselta saakka on enemmänkin paistanut ja ollut lämmintä.. kuumaakin. Yksi kymmenen minuutin ukkoskuuro on sattunut kohdalle, sekä yhtenä aamupäivänä muutaman tunnin kevyt tihkusade.. muuten vain paistetta. Ehkä tällainen kesä oli tehty rakkautta varten, vaikka minulle se on ollut elämäni yksinäisin kesä. Mutta ei niin huonoa, ettei jotakin hyvääkin, moni asia on tullut päätökseensä, kuin valmistellen jotakin uutta.

        Talossani ei ole demoneita.. täällä asuu hyvä henki, siksi täällä on hyvä olla. Sen ovat jotkut muutkin havainneet, en ehkä silloin kuvittele. Olen saanut siitä hengestä valokuvankin ; ) Vaikka se varmaankin on sattumien kasutuma ulkoa päin ottamani kuvan ikkunassa näkyvässä isoissa kasvojen heijastuksessa, niin silti ihan kiva. Niin ja asuuhan täällä se iso mieskin, jonka kylkeen on varmasti turvallista kaivautua yön pimeinä tunteina : )

        En ajattele mennyttä kesää, sillä niinhän voi kai jo sanoa, pettyneenä, sillä tulossa on syksy sateineen ja pimeästä loihdittavine tunnelmineen. Viilenevät säät tuovat mukanaan senkin, ettei ole kuumuudessa hikisinä toistensa läheisyyttä karttelevista rakastavaisista, vaan yhteiseen lämpöön kietoutuvista vartaloista.

        Herkistelyä hitaasti käyntiin lähtevässä aamussa...


      • . . .
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        Kesä on ollut kyllä elämäni mielenkiintoisin, yksinäinen minullakin kyllä, mutta täynnä löytöjä... miten sen sanoisi, sisäisiä löytöjä. Rakkauttakin, vaikka ei ehkä siinä muodossa, miten se yleensä ymmärretään.

        Sitten olen kirjoittanut... satoja sivuja... Kerrankin minulla on ollut inspiraatiota rakkaimpaan harrastukseeni.

        Ootko ajatellut, että jos talon materiaalit ovat hyvät ja hengittävät - se jo pelkästään tuo miellyttävän ilmapiirin. Noo, en yritä pois-selittää hyvää Henkeäsi, mutta tarjosin vain tällaisen loogisen ratkaisun. Vaikka kylläkin tein joskus huvikseni jonkun persoonallisuustestin, jonka tuloksissa sanottiin, että jos minun pitää osallistua järkeä ja logiikkaa vaativiin töihin, annan vaikutelman toiselta planeetalta tulleesta oliosta :(

        Toisaalta kyllä oon ihan ylpeä tuosta (vaikka päätyöni perustuu syy-seuraus - suhteiden pikkutarkalla analyysille).


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..kastunut, eli vettä tulee : )

        Oletko ehkä huomannut sen saman, kuin minäkin, että kun kirjoittaa paljon niin se on samalla tie omaan sisimpäänsä. Mitä avoimemmin sanailee, niin sen paremmin tuntee itsensä, avaa ovia, joita ei tiennyt olevan olemassakaan.. silloin tällöin kuuluu käyttämättömien saranoiden kitinä.. ja hui.. mitähän täällä on : ))

        Ehkä hyvä tunne talossani tulee siitäkin, että olen tehnyt tätä rakkaudella.. se on tarttunut seiniin.., mutta kyllä se hyvä henki täällä silti on.. tuu vaikka kokemaan ; )

        Kun itse olen ongelmissa tuhottomasti aikaa järkeilyyn käyttävä, niin uskon, että olisikin hyvä olla tasapainottavana tekijänä joku vähemmän loogisesti asioita ajatteleva.. sellainen pienten tärkeiden yksityiskohtien poimija : ))


      • . . .
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..kastunut, eli vettä tulee : )

        Oletko ehkä huomannut sen saman, kuin minäkin, että kun kirjoittaa paljon niin se on samalla tie omaan sisimpäänsä. Mitä avoimemmin sanailee, niin sen paremmin tuntee itsensä, avaa ovia, joita ei tiennyt olevan olemassakaan.. silloin tällöin kuuluu käyttämättömien saranoiden kitinä.. ja hui.. mitähän täällä on : ))

        Ehkä hyvä tunne talossani tulee siitäkin, että olen tehnyt tätä rakkaudella.. se on tarttunut seiniin.., mutta kyllä se hyvä henki täällä silti on.. tuu vaikka kokemaan ; )

        Kun itse olen ongelmissa tuhottomasti aikaa järkeilyyn käyttävä, niin uskon, että olisikin hyvä olla tasapainottavana tekijänä joku vähemmän loogisesti asioita ajatteleva.. sellainen pienten tärkeiden yksityiskohtien poimija : ))

        ...kriiiiik.... help! Olen varmaan syntynyt väärään aikaan, kun mielikuvituksessani availen soihtu kädessä noita kitiseviä ovia.

        Ihan totta, kirjoittamalla voi päästä syvälle, syvälle - jos uskaltaa! Itse oon viime kesän ajan työskentelyn puitteissa kirjoitellut yhdelle ihmiselle hyvin paljon, luisunut siinä sivussa hyvin herkälle ja hauraallekin pohjalle. Uudelleen rakentanut sitä haurasta pohjaa. Mahdollista myöhempää käyttöä varten olen säästänyt nuo kirjeet - molempien. Olisi melkoisen mielenkiintoista kehitellä niistä joskus jotain. Kuka tietää...


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..tämähän käy mielenkiintoiseksi..., kuin peiliin katsoisi : )))..teot ja haaveet!!


      • . . .
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..tämähän käy mielenkiintoiseksi..., kuin peiliin katsoisi : )))..teot ja haaveet!!

        Tai sitten ihmiset ovat aika samankaltaisia loppujen lopuks... Miten lie?? Peileistä puheen ollen - sinä pahalainen provosoit kirjoittamaan. Vaikka ei tämä ole ainoa foorumi, jossa roikun - hehe. Netti on kyllä joskus kurja juttu... tavoitetaan muka ihmisiä helposti toiselta puolen maapalloakin, mutta katse ja kosketus uupuu. Köyhää, sanon minä, mutta minkäs teet, kun joskus ne tärkeimmät heitetään kauas


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..sattuikaan, että käyttäisit kertynyttä aineistoasi / kokemuksiasi vaikkapa kirjan kirjoittamiseen.. niin minä sen sanomasi ymmärsin. Se sattui kohdalleen, kuin myös se, että olen paljon kirjoitellut jollekin. Itse olen ajatellut.. ei.. nyt mennään sellaiselle alueelle, ettei sellaisesta kirjoittamisesta kannata julkisesti huudella. Eihän hyviä ideoita kannata kylvää ihan miten vaan ; )..en tarkoita sinua, vaan muita satunnaisia tekstieni lukijoita. Enkä minä provosoi.. itekin tykkäät leikitellä sanoilla.. jopa varovasti koskettelet : )))Olet, kuin syksyinen ampiainen, joka kulkee iholla, ei kuitenkaan pistä, mutta aiheuttaa silti tietynlaisia väristyksiä ; )

        Tuosta ihmisten samankaltaisuudesta olen toista mieltä.. sinäkin olet kolunnut elämässäsi sellaisia teitä, ettei moni ole. Siksi luonteesi on muokkautunut erilaiseksi, kuin valtaosalla ihmisistä. Pidän sellaisesta kovia kokeneesta, joka pääsee niistä yli ja sinuksi itsensä ja elämänsä kanssa.. ja mulla on sille hyvä perustelu.. luotettavuus!!!

        Kestääkö sitä kysyä missä muualla "roikut"??

        Täytyy nolona myöntää, että olen tavoitellut ihmisiä merten takaa : ))) Niin ja eilen kattelin italialaisten naisten ilmoittelua.. sekin vielä kröhöm. Mutta köyhää.. olet oikeassa, mutta minkäs teet.. harva täälläkään kirjoittelevista on valmis senkään vertaa itsestään näyttämään, kuin minä. Paha siinä on treffeillekään pyytää.. siispä kosketus jää näppäimillä loihdittujen sanojen varaan.


      • Syksyinen Ampiainen??
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..sattuikaan, että käyttäisit kertynyttä aineistoasi / kokemuksiasi vaikkapa kirjan kirjoittamiseen.. niin minä sen sanomasi ymmärsin. Se sattui kohdalleen, kuin myös se, että olen paljon kirjoitellut jollekin. Itse olen ajatellut.. ei.. nyt mennään sellaiselle alueelle, ettei sellaisesta kirjoittamisesta kannata julkisesti huudella. Eihän hyviä ideoita kannata kylvää ihan miten vaan ; )..en tarkoita sinua, vaan muita satunnaisia tekstieni lukijoita. Enkä minä provosoi.. itekin tykkäät leikitellä sanoilla.. jopa varovasti koskettelet : )))Olet, kuin syksyinen ampiainen, joka kulkee iholla, ei kuitenkaan pistä, mutta aiheuttaa silti tietynlaisia väristyksiä ; )

        Tuosta ihmisten samankaltaisuudesta olen toista mieltä.. sinäkin olet kolunnut elämässäsi sellaisia teitä, ettei moni ole. Siksi luonteesi on muokkautunut erilaiseksi, kuin valtaosalla ihmisistä. Pidän sellaisesta kovia kokeneesta, joka pääsee niistä yli ja sinuksi itsensä ja elämänsä kanssa.. ja mulla on sille hyvä perustelu.. luotettavuus!!!

        Kestääkö sitä kysyä missä muualla "roikut"??

        Täytyy nolona myöntää, että olen tavoitellut ihmisiä merten takaa : ))) Niin ja eilen kattelin italialaisten naisten ilmoittelua.. sekin vielä kröhöm. Mutta köyhää.. olet oikeassa, mutta minkäs teet.. harva täälläkään kirjoittelevista on valmis senkään vertaa itsestään näyttämään, kuin minä. Paha siinä on treffeillekään pyytää.. siispä kosketus jää näppäimillä loihdittujen sanojen varaan.

        minäpä arvaan/näen - vapise vain - sen ideasi, jota muka panttaat... mutta pidän sen nyt sitten salaisuutena. Itse en ajatellut varsinaisesti julkaistavaa kirjaa... vaan yleensäkin sitä, että jos saisin ne leikeltyä sopivaan muotoon vaikka tuleville lastenlastenlapsilleni (jota raukat sitten seiniä vilkuillen lukisivat, että "joo jaksaa kiinnostaa")... Se olisi jo saavutus.

        Mistähän sinä minun koluamani tiet tiedät??

        Kestää kysyä roikkumispaikkani, muttei kestä vastata.

        Aika hyvin, jos saat sinne jonnekin Savoon tai mihin lie, jonkun italialaisnaisen asustelemaan. Ei sitä tiedä, Suomi on aika eksoottinen, varsinkin loskatalvi... kun ne korkkarit uppoo sohjoon. Mutta sitten saisit olla levittelemässä pikkutakkeja tai kantelemassa Naistasi pihapolulla :))))

        Niin eikö ole raukkoja nuo ihmiset, eivät uskalla laittaa tänne kuvalinkkejä itsestään, tai avainsanoja tms. Ei kerrassaan säälittäviä reppanoita ja nyhrääjiä nää suomalaiset. On niin mukavaa mesota turvassa koneen takaa piilosta ja naureskella itsekseen. Eii, en puhu itsestäni tietenkään en..


      • . . .
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..sattuikaan, että käyttäisit kertynyttä aineistoasi / kokemuksiasi vaikkapa kirjan kirjoittamiseen.. niin minä sen sanomasi ymmärsin. Se sattui kohdalleen, kuin myös se, että olen paljon kirjoitellut jollekin. Itse olen ajatellut.. ei.. nyt mennään sellaiselle alueelle, ettei sellaisesta kirjoittamisesta kannata julkisesti huudella. Eihän hyviä ideoita kannata kylvää ihan miten vaan ; )..en tarkoita sinua, vaan muita satunnaisia tekstieni lukijoita. Enkä minä provosoi.. itekin tykkäät leikitellä sanoilla.. jopa varovasti koskettelet : )))Olet, kuin syksyinen ampiainen, joka kulkee iholla, ei kuitenkaan pistä, mutta aiheuttaa silti tietynlaisia väristyksiä ; )

        Tuosta ihmisten samankaltaisuudesta olen toista mieltä.. sinäkin olet kolunnut elämässäsi sellaisia teitä, ettei moni ole. Siksi luonteesi on muokkautunut erilaiseksi, kuin valtaosalla ihmisistä. Pidän sellaisesta kovia kokeneesta, joka pääsee niistä yli ja sinuksi itsensä ja elämänsä kanssa.. ja mulla on sille hyvä perustelu.. luotettavuus!!!

        Kestääkö sitä kysyä missä muualla "roikut"??

        Täytyy nolona myöntää, että olen tavoitellut ihmisiä merten takaa : ))) Niin ja eilen kattelin italialaisten naisten ilmoittelua.. sekin vielä kröhöm. Mutta köyhää.. olet oikeassa, mutta minkäs teet.. harva täälläkään kirjoittelevista on valmis senkään vertaa itsestään näyttämään, kuin minä. Paha siinä on treffeillekään pyytää.. siispä kosketus jää näppäimillä loihdittujen sanojen varaan.

        ainakin kysyä asianomaisilta lupa, jos alat kirjeenvaihtoasi julkaisemaan. Tai muuten joku kaunis päivä saat inhottavan puhelun joltain asianajajatoimistolta "raastuvassa tavataan", ihan tämmönen pieni vinkkaus
        :))


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..vastaustilaa, niin joudun kopioimaan tekstisi muualle, että näen sen vastatessani, jää muuten osa huomiotta. Vaan luulen, että tämä keskustelu tulee piakkoin täyteen.. edellisen kerran olikohan se tammikuussa kirjoittelimme yhden täyteen.. se tuli n.120 viestistä. Nyt kai ovat olleet senverta lyhempiä, että mahtuvat, tai ovat lisänneet kokoa.

        Koluamasi tiet.. ootpahan ite niistä jo jotakin maininnut.. en oo tyhmä.

        Tuohon roikkumispaikkakysymykseeni meinasin vastata jo valmiiksi vähän samalla tavalla, kuin sitten vastasit : ) Äläkä loukkaa minua luulemalla savolaiseksi!! On kai se toinenkin mahdollisuus lirkutella italialaisten tai muiden neitosten kanssa.. kävelemättä hangessa tai loskassa, tarvitsematta sitä takkia kurata.. muutan itse täältä pois!

        Raukkoja olette todellakin.. Minusta siinä on silti se hyvä puoli, että ainakin jotkut kertovat itsestään paljon syvällisemmin, siis minua kiinostavammin, kuin vaikkapa treffien puolella oman ilmoituksensa takaa. Täällä saa aidomman kuvan ihmisen sisimmästä, ei tietystikään kaikista, mutta joistakin. Vaan valitettavasti sitten ei näyttäydytä, puuttuu rohkeus seisoa sanojensa takana :(

        Minua kiinnostaa aidot ihmiset, eivät todellisen luonteensa piilottajat. Sellaisista olen saanut tässä elämässä tarpeekseni!


      • . . .
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..vastaustilaa, niin joudun kopioimaan tekstisi muualle, että näen sen vastatessani, jää muuten osa huomiotta. Vaan luulen, että tämä keskustelu tulee piakkoin täyteen.. edellisen kerran olikohan se tammikuussa kirjoittelimme yhden täyteen.. se tuli n.120 viestistä. Nyt kai ovat olleet senverta lyhempiä, että mahtuvat, tai ovat lisänneet kokoa.

        Koluamasi tiet.. ootpahan ite niistä jo jotakin maininnut.. en oo tyhmä.

        Tuohon roikkumispaikkakysymykseeni meinasin vastata jo valmiiksi vähän samalla tavalla, kuin sitten vastasit : ) Äläkä loukkaa minua luulemalla savolaiseksi!! On kai se toinenkin mahdollisuus lirkutella italialaisten tai muiden neitosten kanssa.. kävelemättä hangessa tai loskassa, tarvitsematta sitä takkia kurata.. muutan itse täältä pois!

        Raukkoja olette todellakin.. Minusta siinä on silti se hyvä puoli, että ainakin jotkut kertovat itsestään paljon syvällisemmin, siis minua kiinostavammin, kuin vaikkapa treffien puolella oman ilmoituksensa takaa. Täällä saa aidomman kuvan ihmisen sisimmästä, ei tietystikään kaikista, mutta joistakin. Vaan valitettavasti sitten ei näyttäydytä, puuttuu rohkeus seisoa sanojensa takana :(

        Minua kiinnostaa aidot ihmiset, eivät todellisen luonteensa piilottajat. Sellaisista olen saanut tässä elämässä tarpeekseni!

        Antaudun (mutta en luovu asevyöstäni) :)) Vai että tammikuussa... hmm... siitä on tapahtunut aika paljon. Mutta älä masennu tuosta piilottelusta... Sun on sitä paitsi helppo leuhottaa rohkeudellasi, kun sulla on kokemusta enemmän lajista nimeltä ihminen. Sopisit muuten kyllä hyvin Italian auringon alle.

        Kissani muuten on 'sillä' tuulella: kehrää kun silitetään, mutta yhtäkkiä livauttaa terävät kyntensä kohti. Hoh hoijakaa, älä koskaan ota arvaamatonta, pentuna hylättyä kattia.

        Ai nih, ei savolaisissa mitään vikaa ole.
        Hyvää yötä! Minä nousen kukonlaulun aikaan, joten nuukahdan - nyt


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..vyösi : )

        Miksi masentuisin piilottelusta.. kun eräskin kirjoitteli mulle puolisen vuotta. Käsitteli sanoja hienosti, kirjoitti tunteista, elämästä, läheisyydestä.. kaikesta minua lämmittävällä tavalla. Kirjoitti lohdun sanoja minulle silloin kun niitä tarvitsin, osasi ja tiesi oikeat sanat, mutta osasi antaa lohtua myöskin toisille. Hänen kirjeistään kuulsi tunteita minua kohtaan.. Pidin niistä kirjeistä.. odotin niitä.. "pelkäsin" rakastuvani häneen hänen sanojensa vuoksi. Mutta........ en vielä tänäkään päivänä tiedä kuka hän oli. Siellä hän kai istuu vieläkin tietokoneen ääressä ja hymyilee kaikkitietävästi.. senkin rontti. Miksi masentuisin sellaisesta.. valon tuojasta.. tyhmähän minä olisin : ))) Ja mistä sinä sen tiedät, että sovin Italian auringon alle.. jos et tietäisi : ))

        Joo hylätyt ja kiusatut saattavat livauttaa kynsillään.. kun sitä vähiten odottaisi.. eihän siinä muu auta, kun koittaa uudelleen silitelllä. Joskus vähän vahingossa vastakarvaankin : ))


      • . . .
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..vyösi : )

        Miksi masentuisin piilottelusta.. kun eräskin kirjoitteli mulle puolisen vuotta. Käsitteli sanoja hienosti, kirjoitti tunteista, elämästä, läheisyydestä.. kaikesta minua lämmittävällä tavalla. Kirjoitti lohdun sanoja minulle silloin kun niitä tarvitsin, osasi ja tiesi oikeat sanat, mutta osasi antaa lohtua myöskin toisille. Hänen kirjeistään kuulsi tunteita minua kohtaan.. Pidin niistä kirjeistä.. odotin niitä.. "pelkäsin" rakastuvani häneen hänen sanojensa vuoksi. Mutta........ en vielä tänäkään päivänä tiedä kuka hän oli. Siellä hän kai istuu vieläkin tietokoneen ääressä ja hymyilee kaikkitietävästi.. senkin rontti. Miksi masentuisin sellaisesta.. valon tuojasta.. tyhmähän minä olisin : ))) Ja mistä sinä sen tiedät, että sovin Italian auringon alle.. jos et tietäisi : ))

        Joo hylätyt ja kiusatut saattavat livauttaa kynsillään.. kun sitä vähiten odottaisi.. eihän siinä muu auta, kun koittaa uudelleen silitelllä. Joskus vähän vahingossa vastakarvaankin : ))

        Eikö siinä ole jotain hohtoa? Et saanut tietää, kuka se tuntematon valontuoja oli, nimetön. Minusta kertomus jää kauniiksi juuri tuon salaperäisyyden takia! Miksi rikkoa jotain sellaista pukemalla se fyysiseen mutoon (suomeksi sanottuna tavata ihminen, jolloin kaikki VOI muuttua heti latteammaksi, se vaihtoehto on aina olemassa). Miksi ei rakastuisi tuntemattoman kauniisiin sanoihin? Rakkaus on niin laaja käsite, että itselläni rakkaus parisuhteessa on vain pieni kaistale kokonaisuutta. Luulen, että todellisuudessa et kovin paljon pelännyt kuitenkaan.

        Rakkautta on monenlaista... onneksi.

        Mitä itse kukin hakee - ja mistä. Itse en ole esim. näillä palstoilla liikkeellä hakeakseni seuraa muuta kuin sanojen muodossa. Joskus löytää valonpilkahduksia, nuotiot palavat aikansa... ja taas jatketaan matkaa


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..selittää.. luuletko, etten itse yrittänyt löytää sitä hemeletin rakkautta vain pinnallani.. Yrittänyt täyttää elämääni jollakin muilla arvoilla. muilla asioilla. Rakkauden pelkoa se vain on! Jos minua ei olis kohdeltu niin v..tun rumasti, niin ottasin vaan jonku, joka on tyrkyllä. Mutta miksi tekisin sen, kun en luota kehenkään.. siksi pyörin täällä, enkä vastaile esim. treffeissä "mummojen" jonninjoutaviin viesteihin. Etsin sellaista, jolla on oikeasti sydäntä.. sellaista johon voi 110%:sti luottaa!!! Sellaista, joka on ensisijaisesti kaunis sisältä, mutta en panisi pahakseni jos hänen viereltä herätessäni ei tarvis ensimmäisenä kauhusta huudahtaa. Yhdellä sanalla sanoakseni Kuningatarta.. niin olemukseltaan, kuin sydämeltäänkin.

        Jos itse uskot kaiken tuon höpötyksesi, niin suosittelen vielä muutaman oven aukaisua ; ))))


      • . . .
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..selittää.. luuletko, etten itse yrittänyt löytää sitä hemeletin rakkautta vain pinnallani.. Yrittänyt täyttää elämääni jollakin muilla arvoilla. muilla asioilla. Rakkauden pelkoa se vain on! Jos minua ei olis kohdeltu niin v..tun rumasti, niin ottasin vaan jonku, joka on tyrkyllä. Mutta miksi tekisin sen, kun en luota kehenkään.. siksi pyörin täällä, enkä vastaile esim. treffeissä "mummojen" jonninjoutaviin viesteihin. Etsin sellaista, jolla on oikeasti sydäntä.. sellaista johon voi 110%:sti luottaa!!! Sellaista, joka on ensisijaisesti kaunis sisältä, mutta en panisi pahakseni jos hänen viereltä herätessäni ei tarvis ensimmäisenä kauhusta huudahtaa. Yhdellä sanalla sanoakseni Kuningatarta.. niin olemukseltaan, kuin sydämeltäänkin.

        Jos itse uskot kaiken tuon höpötyksesi, niin suosittelen vielä muutaman oven aukaisua ; ))))

        Pitänee lähteä nitisyttämään saranoita!!!

        "Jos minua ei olis kohdeltu niin v..tun rumasti"

        Heiii!! TUON oven minä olen jo aukaissut!:))Vielä kyllä vilkuilen sen rumaa pintaa, kun hiha tarttui kiinni...


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..kyllä ihan pöhkö ; )..ihan tullee hyvä mieli... vaan saako nyt nauraa ; )


      • jos naurattaa
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..kyllä ihan pöhkö ; )..ihan tullee hyvä mieli... vaan saako nyt nauraa ; )

        Vaan eikö mun jutuissa muka ollu ideaa - hmm *allapäin*

        Elämä on sentään ihanaa! Oon tänään liihotellut, hyvä etten lentoon lähde. Ne siivet vain puuttuvat :))


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..silleen ideaa ja olit oikeassakin... mutta sitten se mutta ; )

        Rakkaus on silleen jännä.. eikö olekin.. että jos olet rakastunut.. siis silleen oikeesti, että sillä on vaikutukset, kuten sulla tänään, että olet liihotellut ; ) no niin jatketaan.. se vasta avaa rakkauden ovet sepposen selälleen ja apposen ammolleen kaikkea muutakin kohtaan. Siitä itepäisestä kakarastakin tulee niin ihana.. kissakin raapii niin suloisesti.. aurinkokin paistaa niin nätisti, vaikka se olisikin paksun pilvipeiton takana.. keitto kiehuu yli ja sotkee puoli keittiötä, mutta sekin vaan naurattaa.. joku rähisee sulle ja sinä vaan hymyilet.. kysyt sitten, että mitä sanoit, voitko toistaa. Etsiskelet kahvoja maasta, joista voisit pyöräyttää koko maapalloa, kun olet niin riemuissasi.. eikä se tunne lopu tänään.. ei huomenna.. ei milloinkaan.. Eli kaiken sen mitä kerroit rakkauden monimuotoisuudesta, rikastuu sata tai tuhatkertaisesti, kun se tulee parisuhteenkin osalta täydellisesti täyteen.


      • . . .
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..silleen ideaa ja olit oikeassakin... mutta sitten se mutta ; )

        Rakkaus on silleen jännä.. eikö olekin.. että jos olet rakastunut.. siis silleen oikeesti, että sillä on vaikutukset, kuten sulla tänään, että olet liihotellut ; ) no niin jatketaan.. se vasta avaa rakkauden ovet sepposen selälleen ja apposen ammolleen kaikkea muutakin kohtaan. Siitä itepäisestä kakarastakin tulee niin ihana.. kissakin raapii niin suloisesti.. aurinkokin paistaa niin nätisti, vaikka se olisikin paksun pilvipeiton takana.. keitto kiehuu yli ja sotkee puoli keittiötä, mutta sekin vaan naurattaa.. joku rähisee sulle ja sinä vaan hymyilet.. kysyt sitten, että mitä sanoit, voitko toistaa. Etsiskelet kahvoja maasta, joista voisit pyöräyttää koko maapalloa, kun olet niin riemuissasi.. eikä se tunne lopu tänään.. ei huomenna.. ei milloinkaan.. Eli kaiken sen mitä kerroit rakkauden monimuotoisuudesta, rikastuu sata tai tuhatkertaisesti, kun se tulee parisuhteenkin osalta täydellisesti täyteen.

        Ei kait tuollainen hymymaa ikuisesti kestä, jos se perustuu ns. rakastumiselle parisuhteessa. Mutta odotas, jos löydät itsestäsi jotain - kukaan ei voi viedä sitä sinulta... Olet vain onnellinen... ilman mitään ulkoista saavutusta, vaikkapa yh:na tai muuten vain pikkasen yksinäisenä... Vaan siinä tilassa yhtäkkiä tuleekin niitä muita pöhköjä vastaasi ja muutenkin asiat loksahtelevat. Takapakkien tullessa ei myöskään rymähdä kontolleen, vaan hetken mietittyään tietää miten tulee toimia.

        Yrittää tässä sanoa, että voisi saavuttaa tilan missä onni ei perustu saavutuksille ja toisten ihmisten kontolle... oisko se sitten vaikka lehmämäinen tila;)) No kuitenkin se vain "on" sinulla (en osaa paremmin selittää mitä tarkoitan), eikä kukaan voi ottaa sitä pois.

        Ps. Minun liihotteluni ei johdu rakastumisesta. Ja muuten kohta minnuu väsyttää, kun olen tässä hehkuttanut itsekseni ja yhdessäkin. Nukahdan.....


      • ...
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..silleen ideaa ja olit oikeassakin... mutta sitten se mutta ; )

        Rakkaus on silleen jännä.. eikö olekin.. että jos olet rakastunut.. siis silleen oikeesti, että sillä on vaikutukset, kuten sulla tänään, että olet liihotellut ; ) no niin jatketaan.. se vasta avaa rakkauden ovet sepposen selälleen ja apposen ammolleen kaikkea muutakin kohtaan. Siitä itepäisestä kakarastakin tulee niin ihana.. kissakin raapii niin suloisesti.. aurinkokin paistaa niin nätisti, vaikka se olisikin paksun pilvipeiton takana.. keitto kiehuu yli ja sotkee puoli keittiötä, mutta sekin vaan naurattaa.. joku rähisee sulle ja sinä vaan hymyilet.. kysyt sitten, että mitä sanoit, voitko toistaa. Etsiskelet kahvoja maasta, joista voisit pyöräyttää koko maapalloa, kun olet niin riemuissasi.. eikä se tunne lopu tänään.. ei huomenna.. ei milloinkaan.. Eli kaiken sen mitä kerroit rakkauden monimuotoisuudesta, rikastuu sata tai tuhatkertaisesti, kun se tulee parisuhteenkin osalta täydellisesti täyteen.

        Mä kokeilen, josko saisin uusia ovia auki ja pääsisin tästä vauvamaisesta pumpulitilasta kehityksessä etteen päin :)))))))))))))))


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..olet löytänyt jo sen ikuisen onnen avaimen, kun olet huomannut sen, että kaikki lähtee itsestä. Juuri siitä oikeanlaisesta itserakkaudesta.. hyväksyy itsensä juuri ja täsmälleen sellaisena, kuin on!! On selvinnyt vaikeuksista yksin, ei ole riippuvainen kenestäkään!! Niitä ei voi kukaan viedä, siksi siinä vaiheessa pitäisikin olla rohkeutta ja uskallusta heittäytyä siihen rakkauteen ; ) Silloinhan sitä onkin vahvimmillaan takapakkeja vastaan.. tietää että selviää.. on selvinnyt kolhuista ennenkin. Eikä sen vuoksi etsikään kulkijaa oman itsensä pönkittäjäksi, vaan rinnalla kulkijaksi.. kumppaniksi. Silloinhan se onni ei olekaan toisten ihmisten kontolla, vaan itselläsi.

        Ymmärrän kyllä mitä yrität selittää, mutta et näy uskovan rakkauden voimaan.. taidat pelätä pikkuisen ; )))..et oikein tiedä mihin sen löytämäsi rakkauden avaimen oikein tuikkaisit.. katselet ja kääntelet sitä uteliaana käsissäsi ja mietit, missähän mahtaa olla se ovi mihin se sopii.. ehkä seisot jo oven edessä.. mietit uskaltaisiko sitä kokeilla.. sopisiko se.. avautuisiko ovi : ))

        Nättejä sulle höpöttelen.. unellesi hymyä tarjoilen.


      • edelliseen
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..olet löytänyt jo sen ikuisen onnen avaimen, kun olet huomannut sen, että kaikki lähtee itsestä. Juuri siitä oikeanlaisesta itserakkaudesta.. hyväksyy itsensä juuri ja täsmälleen sellaisena, kuin on!! On selvinnyt vaikeuksista yksin, ei ole riippuvainen kenestäkään!! Niitä ei voi kukaan viedä, siksi siinä vaiheessa pitäisikin olla rohkeutta ja uskallusta heittäytyä siihen rakkauteen ; ) Silloinhan sitä onkin vahvimmillaan takapakkeja vastaan.. tietää että selviää.. on selvinnyt kolhuista ennenkin. Eikä sen vuoksi etsikään kulkijaa oman itsensä pönkittäjäksi, vaan rinnalla kulkijaksi.. kumppaniksi. Silloinhan se onni ei olekaan toisten ihmisten kontolla, vaan itselläsi.

        Ymmärrän kyllä mitä yrität selittää, mutta et näy uskovan rakkauden voimaan.. taidat pelätä pikkuisen ; )))..et oikein tiedä mihin sen löytämäsi rakkauden avaimen oikein tuikkaisit.. katselet ja kääntelet sitä uteliaana käsissäsi ja mietit, missähän mahtaa olla se ovi mihin se sopii.. ehkä seisot jo oven edessä.. mietit uskaltaisiko sitä kokeilla.. sopisiko se.. avautuisiko ovi : ))

        Nättejä sulle höpöttelen.. unellesi hymyä tarjoilen.

        "On selvinnyt vaikeuksista yksin, ei ole riippuvainen kenestäkään!!"

        Väärin, väärin, vääriiiin :))
        - En ole selvinnyt yksin.
        - Haluan olla riippuvainen muutamista itselleni tärkeistä ihmisistä: kukaan ei elä tyhjiössä :)

        Tottakai myös välillä pelkään, mutta se on tervettä pelkoa. Heittäytyä ei milloinkaan "pidä" vaan sen tekee sitten, kun se tulee luonnostaan. Ei ole kiire minnekään. Inhoan sanaa "pitäisi". Voisi ehkä, mutta ei koskaan pitäisi :)


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..hiuksia halkomaan.. kirjoitin, että niillä edellytyksillä pitäisi olla... en, että on pakko olla.. on pakko tehdä. Tarkoitin tuossa yhteydessä sanalla pitäisi, että ainakin edellytykset olisivat silloin olemassa..

        Sinun ei ehkä pitäisi inhota sanaa pitäisi, koska sinun pitäisi kertoa heti alkuun, että inhoat sanaa pitäisi, eikä sitä pitäisi käyttää sinulle kirjoitellessa, vaikka ei tarkoittaisikaan sillä, että pitäisi, vaikka pitäisikin... sinusta ; ))

        En minäkään elä tyhjiössä ja on minullakin tavallaan aina joku ollut minne olen voinut purkaa pahaa oloani.. mutta en silti ole riippuvainen kenestäkään... tai en ehkä halua olla... ehkä


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..kumminkin tänne, sillä en pidä sen enempää piiloutumisista, kuin kesken jätetyistä keskusteluistakaan. Siksi yritän olla itse siihen syyllistymättä.

        Se sähköposti, mihin kirjoitit minulle on edelleen 'Kiukkupussin' valtakuntaa.. sen salasanaa ei voi vaihtaa.. eikä sen nyt niin ole väliä, vaikka ei voikaan, enkä usko, että hän siellä enää tutkaileekaan. Joten jos haluat varmistua siitä, ettei tekstejäsi lue muut, kuin minä, niin kirjoita siihen toiseen postiin.

        Eli muille uteliaille selityksenä.. pedon omistajaksi ilmottautui viime keväinen kirjoittelija, joka uskalsi silloin kertoa kuka on ja laittoi kuvansakin : )) Täytyy silti myöntää, etten arvannut, sillä kirjoitustapa oli muuttunut. Huomasin kyllä, että joku minut tietävä siellä on.

        Kun kerroin Nimettömästä, niin hänen kirjoituksistaan huokui se sama, kuin kiukkupussin läheisyydestä.. siksi aloin silloin jo keväällä epäillä, että kyseessä olis yks ja sama piilotteleva henkilö. Kun hänellä oli esteetön pääsy sähköposteihini, niin silti hän ei ollut koskaan mustankipeä Nimettömän kauniista viesteistä, vaikka on sellaisia vinkeitä muutoin osoittanutkin.. piilostaan ärähdellyt. Mutta epäselvää yhtä kaikki ;(

        Miksikö kerron sen tässä? Siksi, että varjo tuntuu joskus näillä sivuilla. En pidä kesken jätetyistä jutuista, yksi yli kolmekymmentä vuotta salattu juttu riittää minulle!!!

        Mutta jatketaan, kuten kerroit.. privaatisti : ))


      • *****
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..,että laittaisin edellisen runon jatkorunon, mutta... taidat jo tietää mitä siinä on, sillä selvännäköisyytesi on sen verran ihailtavaa... vai onko se sittenkään sitä ; )

        Vain siihen runoon jatkoa. En minä niin selvännäkijä ole.

        Kivoja nämä koneet. Minun koneeni tilttasi ihan totaalisesti, ja eilen vasta sain sen kuntoon.

        Töissä ollut ihan hirveetä. Onneksi nyt alkoi loma ja huomenna viikoksi lepäämään.


      • *****
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..,että laittaisin edellisen runon jatkorunon, mutta... taidat jo tietää mitä siinä on, sillä selvännäköisyytesi on sen verran ihailtavaa... vai onko se sittenkään sitä ; )

        laittaa toinenkin viesti, kun luin niistä sinun murheistasi tuolla aikaisemmin. Minulle tuli vain yksi vaihtoehto mieleen, joka saisi sinut noin tuohtumaan. Toivottavasti olen väärässä. Jos minulle joku tekisi saman, en varmaan ikinä puhuisi ko henkilölle.
        Ihminen, joka on loppusuoralla, varmaan tuntee tarvetta 'puhdistautua'. Vaikka sitten muitten kustannuksella. Onhan meille aina opetettu, ettei pahat ihmiset pääse taivaaseen.

        No oli miten oli, toivottavasti olet jo päässyt pahimman yli.


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        on osa mustasukkaista ihmistä. Eihän sellainen luota kuin itseensä!!!!!!!!!

        Ja luuletko, etten ole yrittänyt selvittää asioita. Kolme ensimmäistä vuotta, joka kerta kun tapasimme. Joskus hyvällä, joskus yritin ärsyttää, että olisi laukonut täysillä ja kertonut mistä on kyse. Joskus yritin maanitella, mutta minkäs teet, kun toinen ei tule milliäkään vastaan. Kuinka hän voisikaan, kun hän on aina oikeassa, ja kaikki ovat häntä vastaan. Lopetin sen jälkeen yrittämisen. Pitäköön sen sädekehänsä.

        Ja mustismiehestä. En suinkaan todistellut syyttömyyttäni. Jos on niin ääliö, ettei usko, niin ihan vapaasti saa mustistella niin paljon, kun haluaa. Viimeiset vuodet menivätkin vähän rauhallisemmin sillä alueella. Kaipa jotain meni viimeinkin jakeluun. Itsehän se kuitenkin loppupeleissä petti. Mutta niin kuulemma monet mustasukkaiset tekevät. Onko se joku ennakko- kosto vai mikä........... menee yli minun ymmärryksen.

        Elämä on toisaalta onneksi ja toisaalta valitettavasti koulinut sen verran, etten anna kenenkään tallata itseäni. Minä olen se, joka aina katsoo, kumpi on kumpi. Ja jos toinen ei osaa pitää puoliaan, ei homma jatku. Minusta pelkästään toisen ehdoilla ei voi elää. Meinasin itse langeta siihen ansaan viime vuonna. Olin niiiiin ihastunut. No, onneksi heräsin ruususen unestani. Jälkeenpäin ajatellen toimin, kuin tahdoton sätkynukke. Ja sehän ei ole ollenkaan tapaistani ;))
        Olisin varmaan ollut tehokas komentaja armeijassa ;))) Kyllä olis soltut totellut, kun eukko karjaisee.
        Niin tai sitten ei...........:))

        ..miten motoristityttö viihtyy matkalla ; )

        KOEAJO

        Työnnämme Kawasakin tallista,
        kypärät kiinnitämme hihnoista.
        Nouset pyöräsi selkään,
        minä taaksesi.. pelkään.

        Koneen starttaat käyntiin,
        tärinä hiipii sisikuntiin.
        Vaihdat ykköselle ja kytkintä nostat,
        isommalle vaihtaen varovasti kaasutat.

        Hieman vielä pelosta vavisten,
        painaudun selkääsi vasten.
        Tunnen nahan ja naisen tuoksun,
        ja allani moottorin hurjan juoksun.

        Rentoudun, rauha laskeutuu sisälleni,
        tulet taaksepäin lähelleni.
        Otteeni vyötäröllä haparoi,
        tätä hetkeä älä tunaroi.

        Pakarat reisiäni vasten painuu,
        suihkuun tai mieleen vaikka Kainuu.
        On muodot viettelevät sulla,
        muttei ole kiirettä mulla.

        Nautin jokaisesta hetkestä
        ja hitaasta etenemisestä.
        En ajattele tulevaa kesää,
        sillä tiedän saavani lisää.

        Kosketan hellästi jalkaa,
        aikamme kesäkuussa alkaa.
        Käteni kulkee pitkin nahkaista pintaa,
        vahingossa hipaisen myöskin rintaa.

        Olkasi yli katsot minua,
        tunnekuohu liikuttaa sinua.
        Poissa on jännityksen tärinä,
        jäljellä odotuksen kiihkeä värinä.

        Ro

        Tekstistä on varmaankin luettavissa se, että olen parantumaton romantikko. Myös se sieltä on löydettävissä, että mulla on sangen vilkas mielikuvitus!!! Tuota reissua ei ole koskaan tehty ; ) Runo syntyi kiusaksi eräälle piilottelijalle.. vaikka en suoranaisesti valehtelekaan, niin kiusan tekeminen on joskus ihan kivaa : )) Tämmösen hiukan raskaammankin kiusan jos toinen on sen "ansainnut"! Kyllä oikaisin jonkin päivän kuluttua asian.. tottakai.

        Miten ois.. kun sulla sitä lomaakin on, käytäiskö vaikkapa tuomonen koeajo tekemässä ; )


      • *****
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..miten motoristityttö viihtyy matkalla ; )

        KOEAJO

        Työnnämme Kawasakin tallista,
        kypärät kiinnitämme hihnoista.
        Nouset pyöräsi selkään,
        minä taaksesi.. pelkään.

        Koneen starttaat käyntiin,
        tärinä hiipii sisikuntiin.
        Vaihdat ykköselle ja kytkintä nostat,
        isommalle vaihtaen varovasti kaasutat.

        Hieman vielä pelosta vavisten,
        painaudun selkääsi vasten.
        Tunnen nahan ja naisen tuoksun,
        ja allani moottorin hurjan juoksun.

        Rentoudun, rauha laskeutuu sisälleni,
        tulet taaksepäin lähelleni.
        Otteeni vyötäröllä haparoi,
        tätä hetkeä älä tunaroi.

        Pakarat reisiäni vasten painuu,
        suihkuun tai mieleen vaikka Kainuu.
        On muodot viettelevät sulla,
        muttei ole kiirettä mulla.

        Nautin jokaisesta hetkestä
        ja hitaasta etenemisestä.
        En ajattele tulevaa kesää,
        sillä tiedän saavani lisää.

        Kosketan hellästi jalkaa,
        aikamme kesäkuussa alkaa.
        Käteni kulkee pitkin nahkaista pintaa,
        vahingossa hipaisen myöskin rintaa.

        Olkasi yli katsot minua,
        tunnekuohu liikuttaa sinua.
        Poissa on jännityksen tärinä,
        jäljellä odotuksen kiihkeä värinä.

        Ro

        Tekstistä on varmaankin luettavissa se, että olen parantumaton romantikko. Myös se sieltä on löydettävissä, että mulla on sangen vilkas mielikuvitus!!! Tuota reissua ei ole koskaan tehty ; ) Runo syntyi kiusaksi eräälle piilottelijalle.. vaikka en suoranaisesti valehtelekaan, niin kiusan tekeminen on joskus ihan kivaa : )) Tämmösen hiukan raskaammankin kiusan jos toinen on sen "ansainnut"! Kyllä oikaisin jonkin päivän kuluttua asian.. tottakai.

        Miten ois.. kun sulla sitä lomaakin on, käytäiskö vaikkapa tuomonen koeajo tekemässä ; )

        taas h...tin hyvä runo.

        Koeajo... Iiik apua!!! Tuskin uskallan itseäni kuljettaa, saati sitten toista. Pakko olisi mennä toisin päin.
        Mutta mikäli olen teksteistäsi oikein ymmärtänyt, meillä on välimatkaa yli 500km.

        Kiusaaminen on oikein mukavaa välillä. Kunhan se tehdään oikein.

        Nyt on pakko mennä pakkaamaan. Palataan viikon kuluttua.


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        on osa mustasukkaista ihmistä. Eihän sellainen luota kuin itseensä!!!!!!!!!

        Ja luuletko, etten ole yrittänyt selvittää asioita. Kolme ensimmäistä vuotta, joka kerta kun tapasimme. Joskus hyvällä, joskus yritin ärsyttää, että olisi laukonut täysillä ja kertonut mistä on kyse. Joskus yritin maanitella, mutta minkäs teet, kun toinen ei tule milliäkään vastaan. Kuinka hän voisikaan, kun hän on aina oikeassa, ja kaikki ovat häntä vastaan. Lopetin sen jälkeen yrittämisen. Pitäköön sen sädekehänsä.

        Ja mustismiehestä. En suinkaan todistellut syyttömyyttäni. Jos on niin ääliö, ettei usko, niin ihan vapaasti saa mustistella niin paljon, kun haluaa. Viimeiset vuodet menivätkin vähän rauhallisemmin sillä alueella. Kaipa jotain meni viimeinkin jakeluun. Itsehän se kuitenkin loppupeleissä petti. Mutta niin kuulemma monet mustasukkaiset tekevät. Onko se joku ennakko- kosto vai mikä........... menee yli minun ymmärryksen.

        Elämä on toisaalta onneksi ja toisaalta valitettavasti koulinut sen verran, etten anna kenenkään tallata itseäni. Minä olen se, joka aina katsoo, kumpi on kumpi. Ja jos toinen ei osaa pitää puoliaan, ei homma jatku. Minusta pelkästään toisen ehdoilla ei voi elää. Meinasin itse langeta siihen ansaan viime vuonna. Olin niiiiin ihastunut. No, onneksi heräsin ruususen unestani. Jälkeenpäin ajatellen toimin, kuin tahdoton sätkynukke. Ja sehän ei ole ollenkaan tapaistani ;))
        Olisin varmaan ollut tehokas komentaja armeijassa ;))) Kyllä olis soltut totellut, kun eukko karjaisee.
        Niin tai sitten ei...........:))

        ..jota en voi alkuperäisenä julkaista, koska en ole saanut lupaa sen pohjana olevan valokuvan käytölle.. kuvan kanssa se on todella jotakin.. mutta yritän kertoa.

        Pienikokoinen tummahiuksinen nainen istuu autossa.. sivuikkunasta näkyy ohivilistävä metsämaisema kuumana päivänä auringon hehkussa. naisen posket punoittavat kuumuudessa.. hänen sylissään istuu noin kolmekymmentä senttiä korkea vaalea enkeli.. siivet ylhäällä, kiharaiset hiukset lakeutuvat olkapäiden alapuolelle.. hänellä on kokopitkä asu, jonka helman lähellä kiertää kukkaköynnös. (Enkelin kuva on cityn profiilissani.) Nainen pitää enkeliä varovaisesti sylissään kosteiden silmien katse eteenpäin kaus kaukaisuuteen..

        PIKKUENKELI JA SEN ÄITI

        Autossa sua katsoin
        äitiä Pikkuenkelin
        sitä ääneti hiljaa silitit
        ja kaukaisuuteen katsoit.

        Kätesi tutki hellästi
        enkelin pintaa varovasti
        tutkit sulat siipien
        varpaat pikku jalkojen.

        Kasvonpiirteet silmäilit
        hiuksiakin silitit
        vaatteen joka laskoksen
        ja kukkaköynnöksen.

        Hiljaa kostui silmäsi
        suru näkyi kasvoillasi
        tunnen sen sisältäsi
        vaistoan sun kipusi.

        Kun katson koskee mua
        haluaisin niin auttaa sua
        surra sun kanssasi
        yhdessä itkeä itkujasi.

        Muistot kulkevat mukanasi
        suruna koko elämäsi
        hellän sylin sulle annan
        lämmön, läheisyyden, turvan.

        Sanoit on mun luonain
        turvassa lähelläin
        koti sun Pikkuenkelis
        tänne se kuuluis.

        Pidän huolen omastas
        ajatukset aina rinnallas
        kannan sitä varoen
        sylissä surujasi hellien.

        Ro


      • . . .
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..kumminkin tänne, sillä en pidä sen enempää piiloutumisista, kuin kesken jätetyistä keskusteluistakaan. Siksi yritän olla itse siihen syyllistymättä.

        Se sähköposti, mihin kirjoitit minulle on edelleen 'Kiukkupussin' valtakuntaa.. sen salasanaa ei voi vaihtaa.. eikä sen nyt niin ole väliä, vaikka ei voikaan, enkä usko, että hän siellä enää tutkaileekaan. Joten jos haluat varmistua siitä, ettei tekstejäsi lue muut, kuin minä, niin kirjoita siihen toiseen postiin.

        Eli muille uteliaille selityksenä.. pedon omistajaksi ilmottautui viime keväinen kirjoittelija, joka uskalsi silloin kertoa kuka on ja laittoi kuvansakin : )) Täytyy silti myöntää, etten arvannut, sillä kirjoitustapa oli muuttunut. Huomasin kyllä, että joku minut tietävä siellä on.

        Kun kerroin Nimettömästä, niin hänen kirjoituksistaan huokui se sama, kuin kiukkupussin läheisyydestä.. siksi aloin silloin jo keväällä epäillä, että kyseessä olis yks ja sama piilotteleva henkilö. Kun hänellä oli esteetön pääsy sähköposteihini, niin silti hän ei ollut koskaan mustankipeä Nimettömän kauniista viesteistä, vaikka on sellaisia vinkeitä muutoin osoittanutkin.. piilostaan ärähdellyt. Mutta epäselvää yhtä kaikki ;(

        Miksikö kerron sen tässä? Siksi, että varjo tuntuu joskus näillä sivuilla. En pidä kesken jätetyistä jutuista, yksi yli kolmekymmentä vuotta salattu juttu riittää minulle!!!

        Mutta jatketaan, kuten kerroit.. privaatisti : ))

        pikkusen variaatiota, pliis!:)) Söötti, pistin sen eteen päin.

        Oli kiva leikkiä sanoilla tässä ketjussa... Pahoillani oon siitä, kun ehdit luulla minua toiseksi ;)) En itseni tähden kylläkään. Toisaalta naurattaa, että sinua nenästä, Ro!!

        Hyvää syksyn jatkoa... Siellä jotain on tulossa varallesi, intuitioni sanoo niin. Luota Käärmeen sanaan!:))))


      • ...
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..kumminkin tänne, sillä en pidä sen enempää piiloutumisista, kuin kesken jätetyistä keskusteluistakaan. Siksi yritän olla itse siihen syyllistymättä.

        Se sähköposti, mihin kirjoitit minulle on edelleen 'Kiukkupussin' valtakuntaa.. sen salasanaa ei voi vaihtaa.. eikä sen nyt niin ole väliä, vaikka ei voikaan, enkä usko, että hän siellä enää tutkaileekaan. Joten jos haluat varmistua siitä, ettei tekstejäsi lue muut, kuin minä, niin kirjoita siihen toiseen postiin.

        Eli muille uteliaille selityksenä.. pedon omistajaksi ilmottautui viime keväinen kirjoittelija, joka uskalsi silloin kertoa kuka on ja laittoi kuvansakin : )) Täytyy silti myöntää, etten arvannut, sillä kirjoitustapa oli muuttunut. Huomasin kyllä, että joku minut tietävä siellä on.

        Kun kerroin Nimettömästä, niin hänen kirjoituksistaan huokui se sama, kuin kiukkupussin läheisyydestä.. siksi aloin silloin jo keväällä epäillä, että kyseessä olis yks ja sama piilotteleva henkilö. Kun hänellä oli esteetön pääsy sähköposteihini, niin silti hän ei ollut koskaan mustankipeä Nimettömän kauniista viesteistä, vaikka on sellaisia vinkeitä muutoin osoittanutkin.. piilostaan ärähdellyt. Mutta epäselvää yhtä kaikki ;(

        Miksikö kerron sen tässä? Siksi, että varjo tuntuu joskus näillä sivuilla. En pidä kesken jätetyistä jutuista, yksi yli kolmekymmentä vuotta salattu juttu riittää minulle!!!

        Mutta jatketaan, kuten kerroit.. privaatisti : ))

        kun vedin sinua nenästä... :D


      • Vaakamieheltä
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        ..ole kummempaa, löysin sen sieltä ison veden toiselta puolen..

        Ja tuohon nenästä vetämiseen sanoisin, että AUTS!! ; )

        Ro


      • *****
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..jota en voi alkuperäisenä julkaista, koska en ole saanut lupaa sen pohjana olevan valokuvan käytölle.. kuvan kanssa se on todella jotakin.. mutta yritän kertoa.

        Pienikokoinen tummahiuksinen nainen istuu autossa.. sivuikkunasta näkyy ohivilistävä metsämaisema kuumana päivänä auringon hehkussa. naisen posket punoittavat kuumuudessa.. hänen sylissään istuu noin kolmekymmentä senttiä korkea vaalea enkeli.. siivet ylhäällä, kiharaiset hiukset lakeutuvat olkapäiden alapuolelle.. hänellä on kokopitkä asu, jonka helman lähellä kiertää kukkaköynnös. (Enkelin kuva on cityn profiilissani.) Nainen pitää enkeliä varovaisesti sylissään kosteiden silmien katse eteenpäin kaus kaukaisuuteen..

        PIKKUENKELI JA SEN ÄITI

        Autossa sua katsoin
        äitiä Pikkuenkelin
        sitä ääneti hiljaa silitit
        ja kaukaisuuteen katsoit.

        Kätesi tutki hellästi
        enkelin pintaa varovasti
        tutkit sulat siipien
        varpaat pikku jalkojen.

        Kasvonpiirteet silmäilit
        hiuksiakin silitit
        vaatteen joka laskoksen
        ja kukkaköynnöksen.

        Hiljaa kostui silmäsi
        suru näkyi kasvoillasi
        tunnen sen sisältäsi
        vaistoan sun kipusi.

        Kun katson koskee mua
        haluaisin niin auttaa sua
        surra sun kanssasi
        yhdessä itkeä itkujasi.

        Muistot kulkevat mukanasi
        suruna koko elämäsi
        hellän sylin sulle annan
        lämmön, läheisyyden, turvan.

        Sanoit on mun luonain
        turvassa lähelläin
        koti sun Pikkuenkelis
        tänne se kuuluis.

        Pidän huolen omastas
        ajatukset aina rinnallas
        kannan sitä varoen
        sylissä surujasi hellien.

        Ro

        maailmalta.

        Hallitset hyvin sanakäytön.
        Talosikin oli komea. No en ehkä itselleni ihan noin rakentaisi, mutta makuasioistahan ei saanut kiistellä.

        Mutta nyt toivotan sinulle kaikkea hyvää ja onnea kuningattaren metsästykseen. Kyllä meille jokaiselle on oma sielunkumppani täällä jossain. Joskus se löytyy nopeasti, joskus joutuu hakemaan pitempään.

        Blondi


      • Vaakamieheltä
        ***** kirjoitti:

        on osa mustasukkaista ihmistä. Eihän sellainen luota kuin itseensä!!!!!!!!!

        Ja luuletko, etten ole yrittänyt selvittää asioita. Kolme ensimmäistä vuotta, joka kerta kun tapasimme. Joskus hyvällä, joskus yritin ärsyttää, että olisi laukonut täysillä ja kertonut mistä on kyse. Joskus yritin maanitella, mutta minkäs teet, kun toinen ei tule milliäkään vastaan. Kuinka hän voisikaan, kun hän on aina oikeassa, ja kaikki ovat häntä vastaan. Lopetin sen jälkeen yrittämisen. Pitäköön sen sädekehänsä.

        Ja mustismiehestä. En suinkaan todistellut syyttömyyttäni. Jos on niin ääliö, ettei usko, niin ihan vapaasti saa mustistella niin paljon, kun haluaa. Viimeiset vuodet menivätkin vähän rauhallisemmin sillä alueella. Kaipa jotain meni viimeinkin jakeluun. Itsehän se kuitenkin loppupeleissä petti. Mutta niin kuulemma monet mustasukkaiset tekevät. Onko se joku ennakko- kosto vai mikä........... menee yli minun ymmärryksen.

        Elämä on toisaalta onneksi ja toisaalta valitettavasti koulinut sen verran, etten anna kenenkään tallata itseäni. Minä olen se, joka aina katsoo, kumpi on kumpi. Ja jos toinen ei osaa pitää puoliaan, ei homma jatku. Minusta pelkästään toisen ehdoilla ei voi elää. Meinasin itse langeta siihen ansaan viime vuonna. Olin niiiiin ihastunut. No, onneksi heräsin ruususen unestani. Jälkeenpäin ajatellen toimin, kuin tahdoton sätkynukke. Ja sehän ei ole ollenkaan tapaistani ;))
        Olisin varmaan ollut tehokas komentaja armeijassa ;))) Kyllä olis soltut totellut, kun eukko karjaisee.
        Niin tai sitten ei...........:))

        ..voi kiistellä, mutta taitaa olla turhaa kalistelua : )

        Vai blondi...... olen minä jonkun ihan kivan sellaisenkin matkallani kohdannut ; )


      • rähinää!
        pedon omistaja kirjoitti:

        Kaipaako joku täällä rähinää??:)

        Vaakamiehen kanssa tarttis saada rähinää aikaiseksi. Olen kaksonen ja tarttis saada se rähinä aikaiseksi vaakamiehen kanssa. Wautsi! Miten sen kunnon ottelun saa syntymään tosi vaa´an kanssa? Nami Äijä olis???!!!!:)


    • Gaiza

      Mun ukko on tempperamenttinen vaaka. Yleensä hyväntahtoinen ja kiltti....mutta....Kun sikseen sattuu, niin ääni nousee kellossa ja tekstiä tulee! Ja pirun itsepäinen, jos on sillä päällä, osaa selittää itsensä voittajaksi mistä tahansa riidasta. En yksinkertaisesti pärjää sanasodassa, vaikka olisi mustaa valkoisella. Ellei muuten niin osaa kaivella vanhat asiat uuden riidan rinnalle ja silloin on sitten aivan turha sanoa mitään.
      Muuten huomaavainen ja ihana mies, mutta tahtonsa vie läpi!

      • :)))

        tutulta. Joskaan minä en ole mies. Riitelen äärimmäisen harvoin. Yleensä saan tahtoni läpi viekkaudella ja vääryydellä ;))
        Siinä sitä on ukollani miettimistä. Raasu ;))


    • Nannavi

      Juu-u.itse olen vaaka ja koko ikäni eli sen 20 vuotta oon ollu niin maan perusteellisen itepäinen ja tempperamenttinen,mutta se on vaan plussaa. :D

    • temperatur

      Mitä tarkoitat oikeastaan TEMPERAMENTTISUUDELLA. Sitäkö että ´MULLE EI KUULE V--T-ILLA´ja MINÄ ANNAN TAKASIN JA ENEMMÄNKIN. Mulle temperamenttisuus suomentuu äksyilynä, kun ei ole muuta tapaa toimia.

      • luonnetyyppi

        luultavasti ikävää perusluonnettaan???

        temperamentti [tempperamentti t. temperamentti]= kiivas t. persoonallinen luonne; luonne ja...


    • omiaan

      vaakojen temperamenttiin jotenkin myös tää, mitä täällä on nähtävissä?
      Joku kysyy jotain ja vaa´at höpisevät kysymykseen vastaamatta...

      • Anselikka

        mutta kyllä tämä jotain syvempää osviittaa antaa vaakojen luonteesta(kin)... Eihän noissa tarinoissa mitään pahaa ole, joku voi saadakin niistä jotain. Parempi näin kuin esim. toisten haukkumiset yms. joita näkee aivan riittämiin...


      • Vaakamieheltä

        ..onko mulla jäänyt vastaamatta ; )

        Olen kyllä melkoisen rauhallinen ja minua saa pitkään härnätä ja loukata, mutta jossakin vaiheessa mitta tulee täyteen.. ja sen kyllä vastapuoli huomaa. Hyvin.. hyvin harvoin sellaisessa tilanteessa harkitsemattomasti ärähdän.. pikemminkin kerään kauan aineistoa ja isken sinne missä tiedän sen eniten koskevan. Kun vaan jaksaa kaivaa minusta pirun, niin kyllä se sieltä löytyy, mutta myöskin tuntuu.. Vain sanoina, mutta varmasti kipeinä sellaisina.

        Niin ja muutenkin.. tämmösiä ne vaakamiehet ovat.. jupisevat jonninjoutavia ; )


      • Vaakamieheltä

        Täydellisestihän nämä jutusteluni liittyvät vaakojen tempperamenttiin.. harkintaa ennen vastausta.. siis ei kovin kiivasta tempperamenttia, vastausta voi joutua joskus hiukka odottamaan : )..monesti tarviikin pientä koputusta olkapäähän, että miten sen vastauksen laita oikein on. Monesti sitä tulee tehtyäkin juuri noin.. kysymys tai asia jää muhimaan pitkiksi ajoiksi, mutta kyllä se siellä vastattavaksi valmistuu.


      • Täh?
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        ..onko mulla jäänyt vastaamatta ; )

        Olen kyllä melkoisen rauhallinen ja minua saa pitkään härnätä ja loukata, mutta jossakin vaiheessa mitta tulee täyteen.. ja sen kyllä vastapuoli huomaa. Hyvin.. hyvin harvoin sellaisessa tilanteessa harkitsemattomasti ärähdän.. pikemminkin kerään kauan aineistoa ja isken sinne missä tiedän sen eniten koskevan. Kun vaan jaksaa kaivaa minusta pirun, niin kyllä se sieltä löytyy, mutta myöskin tuntuu.. Vain sanoina, mutta varmasti kipeinä sellaisina.

        Niin ja muutenkin.. tämmösiä ne vaakamiehet ovat.. jupisevat jonninjoutavia ; )

        Vääntäkääs nyt miul tyhymälle rautalangasta malli vaakamiehestä! Miul on nyt semmonen otus jo aika hyvin jemmassa. Mitäs kaksosnainen vois tehdä että se myös pysyis tyytyväisenä.


      • Vaakamieheltä
        Täh? kirjoitti:

        Vääntäkääs nyt miul tyhymälle rautalangasta malli vaakamiehestä! Miul on nyt semmonen otus jo aika hyvin jemmassa. Mitäs kaksosnainen vois tehdä että se myös pysyis tyytyväisenä.

        ..hevosta : )

        Ravitse hyvin kaikilla antimilla.. silittele ja harjaile, että pysyy hyvässä karvassa.. ratsasta paljon, niin pysyy hyvässä kunnossa.. juoksuta tarhassa pitkässä liinassa.. älä tee äkkinykäisyjä, vaan vedä tarvittaessa hitaasti, mutta päättäväisesti.. anna välillä niin paljon löysää, että luulee sinun jo irrottaneen, niin tuo sulle liinan pään takaisin.. jos sulla joskus palaa päreet, niin anna mennä vaan.. jos silloin hermostuu emäntäänsä ja alkaa potkia karsinan lankkuja, niin anna telmiä.. hellästi vaan puhelet, niin kyllä se siitä rauhoittuu.. jos vahingossa osuu sinuun kipeästi, niin anna palaa takaisin, mutta sovi sitten hetken päästä, ettei kerää kaunaa sisälleen : ))))


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      66
      4633
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      14
      2259
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      25
      1784
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1518
    5. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      28
      1448
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1318
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      10
      1237
    8. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      13
      1146
    9. 23
      1092
    10. Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä

      Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      291
      1014
    Aihe