itsestäänselvyys

Toista ihmistä on vaikea muuttaa mieleisekseen. Itse elin ennen suhteessa 4 vuotta, jonka aikana monesti törmäsin samaan ongelmaan kuin sinä. Yritystä siis kuitenkin minun puoleltani oli. Aina meni vähän aikaa todella mukavasti sen jälkeen kun hän taas tajusi arvostaa minua. Mutta aina jossain vaiheessa oltiin taas samassa tilanteessa. Päätin yksinkertaisesti että ansaitsen parempaa ja tein rohkean päätöksen ja jatkoin elämää ilman häntä. Olin varma, että löydän sellaisen ihmisen vierelleni, joka ei pidä itsestäänselvyytenä. Näin tapahtuikin ja olen nyt niin onnellinen. Ei enää tarvitse miettiä samoja asioita, on vain löydettävä vierelle samanhenkinen ihminen, jolla on samat odotukset suhteelta kuin itsellä. Jos puhuminenkaan ei auta tilanteeseen, on mielestäni turhaa uhrata vuosia itsensä kiusaamiseen. Jossain pisteessä tulee raja vastaan, ettei jaksa/kannata enää yrittää, jos toinen ei vaan ymmärrä kantaasi ja halua ottaa sinua enemmän huomioon. Ei kannata tyytyä tiettyyn kohteluun vain siksi, että ajattelee, että johan tässä on niin kauan oltu yhdessä, että on vaikea enää lähteä suhteesta ja alkaa etsimään uutta onnea. Kysy itseltäsi, oletko onnellinen miehesi kanssa. Itse ainakin itkin niin monesti edellisessä suhteessa, mutta silti uskottelin itselleni, että huomenna kaikki on paremmin. Onnellisena yksin on paljon mukavampaa kuin onnettomana yhdessä. Tsemppiä sinulle tulevaan, mitä ikinä päätätkin tehdä. Ole rohkea ja älä tyydy vähempään kuin ansaitset! Ota asia puheeksi vielä kerran, jos mies vaikuttaa välinpitämättömältä, niin sen pitäisi kertoa jo paljon. Ehkä miehesi ei halua olla sellainen kuin sinä odotat hänen olevan.

Itskein saanut mainita asiasta. Joskus asuttu pitkiäkin aikoja yhdessä,kun porukat ovat mökillä,joten on pientä hajua asiasta. (yhdessä ollaan oltu n.2 v)

Minä en jaksa katsoa vierestä,kun toinen luulee,että passaan ilman kiitosta. Olen myös tehnyt joskus niin radikaalisti,että sanon "nonnih. nyt saat tehdä omat ruokasi ja hommasi kolmen päivän ajan ja ymmärrät,miksi vouhotan tästä." Näin on oma kultani oppinut kotiruoan ja hellimisen arvostuksen ja ei todellakaan pidä minua itsestäänselvyytenä.

Myös yksi,ehkä hieman törkeäkin keino, on että kultasi ymmärtää,että olet muidenkin miesten keskuudessa haluttu.. nii-in näin on.