ja anoppi tuli meitä katsomaan kotiin, sitten tulin onnellisena ja ylpeänä vauva sylissä esittelemään pikku tekelettäni, niin: "älä vaan pudota" ja "tue nyt niskasta" "voi jessus, onk sillä kuiva vaippa" "älä sitte jätä hoitopöydälle yksin" "onk sillä ny tarpeeks vaatteita?" "muista ny ruokkia sitä yölläkin" ei saa nukuttaa vaunussa partsilla 2 kerroksessa kun orava voi tulla ja kaivaa silmät päästä.. " jos sille tulee kuumetta ni ei saa jättää hetkekskään yksin, voi tulla kuumekramppi, ja nyt kun vauva on jo lapsi: eieieieiei..älä anna sen juosta, se kaatuu...eieieieiei..ei saa mennä kalliolle, sieltä putoo, eieieiei ei saa kiivetä puuhun, sieltäki putoo, eieiei ei saa kahlata vedessä, sinne hukkuu, eieiei ei voi ajaa pyörällä, se voi kaatua, eieiei, ei voi mennä metsään, siellä voi olla käärmeitä, eieieieieiiiii ei voi laittaa päiväkotiin kun niissä ei ollenkaan hoideta eikä katota lasten perään........ niimpäniin.... eihän se pahaa tarkota, mutta tuntuu että se vähättelee mua äitinä kokoajan..
kun minä sain ekan vauvani
Nimetön
123523
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ja pelkää, että hänelle sattuu jotain. Tuskin vähättelee sinua.
vähättele sinua äitinä, vaan on ylihuolehtiva mummo..koita kestää..
tukehtumisen vaara, sitä kun ne mummut ei tahdo muistaa.
mitä touhua. Koeta kestää. Hyväähän se tarkottaa, vaikka hermoja kysyy. Argh. Sanoisin osaavani omat lapseni hoitaa parhaimmalla mahdollisella tavalla koska olen niiden oma äiti.
niitä vaippoja pöydänkulmiin ja muihin teräviin ulokkeisiin, ellet sitten pue lastasi suosista superloniin ja kypärään. Ei kyllä estä sitä omaan sylkeensä tukehtumista.
mulla oli pienenä kypärä!!
ihan helvetin raivostuttavaa!!!
ikäero, ja toisen pojan saadessani minusta tuli kuin mummokin hänelle. Minulla oli muistissa kaikki tapaturmat, joita vanhemmalle pojalle sattui ja olen pelännyt kuollakseni kaiken aikaa.
Luulen, että hän muistelee miehesi tai jonkun muun lapsensa lapsuutta ja nyt yrittää ennaltaehkäistä lapsesi kohdalla onnettomuuksia, joita hänen omille lapsilleen tapahtui.
Oma 1900-luvun alussa syntynyt mummoni oli vähältä hukkua lapsena ja siksi pelkäsi koko ikänsä vettä. Lapsiaankaan hän ei halunnut päästää uimaan.
Harva meistä osaa olla rakentavasti tukena.
Älä loukkaannu. Olen tosi aikuinen ja kunnoitan lapsia mutta huomaan sortuvani tuohon välillä.
Sori kaikkien anoppien ja äitien puolesta.
Minulla miehen veli on tuollanen... naimaton yli kolmekymppinen, ei ymmärrä lastenkasvatuksesta yhtään mitään, mutta jatkuvasti varottelemass mitä vaikka _vois_ vaikka tapahtua! Ihan nauratti kun luin, suoraan tuon velimiehen suusta! Ei sais sohvallakaan istua yksin kaksi vuotias, ettei vaan putoa...;O)
lapsestasi pelokasta, hysteeristä ja arkaa lasta.
ei onneks näytä olevan pelkoa siihen :) vähä turhanki rohkeita poikia välillä tuntuu olevan.. tyyliin et kyykäärmeen edessä pitää eka heiluttaa keppiä ni se iskee myrkyt siihe, sit se on vaaraton... tehää nii ku nähää seuraava kyy :/... ööö ETTEKÄ TEEEEEEEEE!!!!!!