Lakimies yllätti minut ja sanoi että jos on yhteishuoltajuus niin äiti ei saa ilman lapsen isän lupaa viedä lasta toisen kunnan alueelle asumaan.Voiko olla todellakin näin asia.?
lakimiehen suusta kuultua
tottako olla voi?
195160
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kyllä se niin on.
ulkomaille ei voi viedä ilman toisen vanhemman suostumusta.
yhteishuoltajuudesta huolimatta voit muuttaa vaikka mihin Suomen rajojen sisällä. Sano sille lakimiehelle, että hyvin on lakipykälät hallussa. Suosittelen eroperhe.net:iä
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 5 § ja Kotikuntalaki.
Yhteishuoltaja voi muuttaa mihin haluaa, mutta lasten muuttoilmoituksessa olisi kiva olla molempien huoltajien allekirjoitus -ettei elämä mene vaikeaksi. :)
Mitä haittaa esim äidille voisi olla jos muuttaa toisen kunnan alueelle jos aikaisemmin molemmat vanhemmat asuneet samalla paikkakunalla,ja kyseessä yhteishuotajuus.Ja lapsen isä ei laita nimeään paperiin jossa kysytään isän mielipidettä asiaan.Mitä tukia ynnä muita etuisuuksia äiti silloin jäisi?
kaikki lakisääteiset tuet ym saa vaikka muuttaisikin toiselle paikkakunnalle. ainoa haitta on tapaamiset lapsen ja toisen huoltajan välillä esim pitkä matka ja sitten on nämä mahdolliset allekirjoitukset papereihin kuten esim päivähoito ja koulu asiat. eipä nyt muuta tule mieleen
Lapsen KOTIkunta maksaa ja tajoaa esim. terveydenhuollon, päivähoidon ja perusopetuksen. Joo, voi siitä tulla pitkä matka :)
Ei tullut sinulle mieleen käydä katsomassa miltä se muuttoilmoitus näyttää ?
Esim. http://www.posti.fi/muuttoilmoitus/
Ei siinä kysytä huoltajien allekirjoituksia, koska niitä ei tarvita (muuttoilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse). Lähihuoltajahan on yhteishuoltajuudessa se vanhemmista kenen kanssa lapsi asuu SAMASSA osoitteessa ... ei sitä ole määritetty missä kunnassa.
***************************************
Voit tehdä lakisääteisen muuttoilmoituksen maistraatille ja osoitteenmuutoksen Postille väestökirjahallinnon ja Postin yhteisessä verkkopalvelussa. Sähköisen muuttoilmoituksen voit tehdä sirullisella henkilökortilla, Postin verkkopalvelujen käyttäjätunnuksella tai oman verkkopankkisi (Nordea, Osuuspankki, Paikallisosuuspankit, Sampo, Säästöpankki, Tapiola, Ålandsbanken) tunnuksilla.
Tiedot välittyvät väestötietojärjestelmään ja Postin osoitetietojärjestelmään.
Näyttäis olevan hyvä paikka siinä muuttajan allekirjoituksen kohdalla. Hmmm. mutta miten sen puhelinilmoituksen kanssa.. joo, ei siihen pysty allekirjoittamaan.
Käytännössä ei liene ongelmia, mutta otetaan ihan teoreettinen tapaus. Ex ja lapsi asuu West Endissä ja päättää muuttaa Ivaloon. Tekevät muuttoilmoituksen. Saan tietää muutosta ja soitan maistraattiin tai jopa lähetän kirjeen, jossa ilmoitan, että en hyväksy lapseni muuttoilmoitusta (koska sillä on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta). Sitten kävelen paikalliseen asianajotoimistoon ja kysyn: kuuluuko lapsen kotipaikka yhteisesti päätettäviin asioihin yhteishuollossa?
Ethän sinä ollut muuttamassa ... vaan exäsi joka yhteishuoltajuudessa olevan lapsenne lähihuoltaja (vanhempi kenen kanssa lapsi asuu samassa osoitteessa, eli on hänen luonaan "kirjoilla").
Sehän muuttoilmoituksen allekirjoittaa kuka muuttaa osoitteesta X osoitteeseen Y, ja riittää kun ko. ilmoituksen allekirjoittaa se kuka ilmoituksen rustannut.
Pointti on, ettei etävanhemman allekirjoituksia tässä tarvita -- toisin kuin joku muka lakia tunteva väitti. Kyllä, on myös olemassa asiapapereita ja hakemuksia joihin tarvitaan MOLEMPIEN huoltajien allekirjoitukset, esim. sukunimen vaihto tai passi.
Noh, esimerkkitapauksessa vaihtoehdoksesi jäisi riitauttaa huoltajuus, ellette pystyisi asiaa sopimaan exäsi kanssa. Eli vaatia oikeusteitse muutosta, missä sinusta tulee lapsen lähihuoltaja. Ja jos lapsi yli 12 vuotias, voi melko vapaasti itse valita kumman vanhemman luona tahtoo asua (eli, kumpi vanhemmista hänen lähihuoltajansa).
Lähihuoltaja ei siis riko lakia tai huoltajuussopimusta jos vaikka muuttaakin Espoosta Ivaloon. Totta, se voi olla hyvinkin vahingollista lapsen kehitykselle ja yhteydenpidolle toiseen vanhempaansa. Vahingollisuuden määrä ja lapsen etu sitten viimekädessä punnitaan käräjillä ellei lähi- ja etävanhempi sitä ymmärrä.
Vinkkinä -- tapaamissopimukseen voi liittää ehdon matkakuluista ja järjestelyistä ... esim. että lähivanhempi vastaa hakemiset etävanhemmalta, etävanhempi lapsen noudot lähivanhemmalta.
"Pointti on, ettei etävanhemman allekirjoituksia tässä tarvita ."
Ei, ei ole pakko molempien allekirjoittaa. Puhelinsoittokin riittää. (Lue viesti uudestaan -rauhallisesti). Mutta merkintää saadaan myös korjattua! Ja jos henkikirjoittaja tulee siihen lopputulokseen, että ilmoittajalla ei ole oikeutta tehdä ilmoitusta. Jääköhän lapset sitten rekisterissä alkuperäiseen kotikuntaan vai vaille vakituista asuinpaikkaa vai minne?
"Mutta merkintää saadaan myös korjattua! Ja jos henkikirjoittaja tulee siihen lopputulokseen, että ilmoittajalla ei ole oikeutta tehdä ilmoitusta."
Niin varmasti on. Jos esimerkiksi sinä soitat tai lähetät etävanhempana muuttoilmoituksen lapsestasi lähivanhemmalta sinun osoitteeseesi, niin varmasti asia korjataan. Koska sinulla ei ole oikeutta tehdä ilmoitusta.
Edelleen, yhteishuoltajuudessa lapsi asuu lähivanhemman kanssa samassa osoitteessa (vai oliko se virallinen termi ensisijainen huoltaja). Kun lähivanhempi päättää muuttaa, samassa osoitteessa asuva alaikäinen lapsi muuttaa myös. Hänellä on oikeus tehdä muuttoilmoitus niin, että lapsi siinä mainitaan -- ei henkikirjoittaja voi korjata asiaa, missä ei olla lakia rikottu.
Hei,
kirjoittelet palstalle aina täyttä asiaa, kaiken lisäksi mukavaan ja neutraaliin tyyliin.
Kiinnitin huomiota tuohon toteamukseesi, että 12-vuotias voisi melko vapaasti valita, kumman vanhemman luona tahtoo asua. Tämä ei käsittääkseni pidä paikkaansa.
12-vuotiasta ei voi enää pakottaa tapaamaan vanhempaa, jonka luona hän ei asu. 12-vuotiasta ei kuitenkaan pidetä vielä riittävän ikäisenä päättämään asuinpaikastaan. Ei taida vielä 14-vuotiaankaan ikä olla riittävä. Ja hyvä niin, sillä juuri nämä murrosikäisethän asuisivat mieluummin sen vanhemman luona, jonka luona ei käytännössä välitetä mistään mitään.
Jos olen väärässä, osaisitko kertoa, mistä asian voi vahvistaa? Kysyin asiaa hiljattain lakimieheltä, joka kertoi asian olevan näin kuin kirjoitin.
Aurinkoisia päiviä!
Vasta 18-vuotias voi päättää tapaamisista ja asumisesta - mutta käytännössä yli 12-vuotias voi päättää suurelta osin itse näistä.
Jos yli 12-vuotias kieltäytyy menemästä toisen vanhemman luo niin viranomaiset ei voi pakottaa häntä. Näin ollen jos hän kieltäytyy menemästä lähivanhemman luo hän jää sitten asumaan etävanhemman luona. Tällaisessa tilanteessa etävanhempi tarvitsee lähivanhemman suostumusta muuttoilmoitukseen. Jos lähivanhempi ei suostu suosiollla etävanhempi voi joutua hakemaan päätöstä oikeusteitse - joka tosin on lähinnä muodollisuus jos nuori jo asuu hänen luonaan. Jos olosuhteet etävanhemman luona ovat vaaralliset niin lastensuojeluviranomaiset voivat ottaa lapsen huostaan ja sijoittaa hänet.
Vastaavasti toisinpäin että jos nuori kieltäytyy menemästä etävanhemman luo niin ei voida pakottaa.
Jos tarkkoja ollaan, niin minkään ikäistä lasta ei pidä pakottaa tapaamisiin, kyse kun on lapsen oikeudesta tavata etävanhempaansa, ei päinvastoin. Noh, käytäntöhän pienten lasten kanssa toinen ... ja hyvät suhteet molempiin vanhempiin pitkälti kiinni vanhempien tahdosta ja taidosta tukea tapaamisia.
Mutta asia mihin puutuit on juuri niin, eli 12 vuotias ei voi ilmoittaa että "nytpä isistä tulee lähihuoltajani, kiitos" ... vaikka sen kuvan kieltämättä sai ed. kommentistani. Lapsen vanhemmathan sopivat nämä asiat, ja voivat hyvinkin tulla johtopäätökseen että tämä olisi lapsen kannalta hyvä ratkaisu (tai sitten ettei ole) ... ja sen mukaan kasvattajina toimivat ja mahdollisesti huoltajuussopimuksia muuttavat.
Se mitä olin tarkoittamassa liittyy lähinnä huoltajuusriitoihin. Eli, 12 vuotias lapsi ilmaissut tahtotilansa etävanhemmalle jonka mielestä "hyvä idea"... lapsen lähivanhempi ei suostu huoltajuussopimuksen muutokseen. Asia menee oikeuteen. Alle 12 vuotiaan tapauksessa lastenvalvojan tekemä olosuhdeselvitys "painava todiste" kun tuomari asiaa päättää, yli 12 vuotiaan tilanteessa hänen oma kantansa asiaan. Ei tämä tietenkään ole "on-off" juttu kuin ajokortin myöntämisikä ... nuorempaakin lasta kuullaan (tilanteesta riippuen) ja kyllä ne olosuhteet voidaan selvittää yli 12 vuotiaan lapsenkin ollessa kyseessä.
Jos esimerkiksi kyseessä normaali vastuuntuntoinen etävanhempi, jonka luokse vaikka 13 vuotias lapsi tahtoo jäädä lähivanhemman muuttaessa toiselle paikkakunnalle ... eikä lähi hyväksy tätä ja juttu menee oikeuteen ... niin hyvin todennäköistä että kiista ratkeaa kuten lapsi on toivonut (kuten pitäisikin), mutta tuskin jos lapsi 5 vuotias (tai ainakin pitää olla asiaa vaatineen etävanhemman "arsenaalissa" paljon muitakin syitä kuin pienen lapsen "tahto").
Aurinkoisia päiviä sinnekin ;-D
Selvensit hyvin, kiitos siitä. Voi kun osaisikin aina katsoa sen lapsen parhaan eikä vain omaansa; vaikka kyllähän minä haluaisin uskoa, että ne ovat sama asia.
Jospa näilläkin asioilla olisi sitten taipumus järjestyä...
Jos vanhemmat ovat tehneet sopimuksen kumman luona lapsi asuu - tai on olemassa käräjäoikeuden päätös lapsen asumisesta niin silloin lähivanhempi voi muuttaa lapsen kanssa ilman etävanhemman suostumusta minne vaan Suomen rajojen sisäpuolella. Jos taas tällaista sopimusta ei ole tehty (eron alkuvaiheessa) niin silloin etävanhempi voi kiistatilanteessa estää muuttoilmoituksen läpimenoa. Jos lähivanhempi muuttaa lapsen kanssa etävanhempi voi taas hakea oikeuden kautta lähihuoltajuutta - ja silloin katsotaan mikä olisi lapselle parasta. Siis muuttaa lähivanhemman mukaan vai muuttaa etävanhemman luo.
Fiksut erovanhemmat sopivat näitä keskenään. Vaikuttaahan muutto etävanhemmankin ja lapsen elämään - mm tapaamissopimusta joudutaan uusimaan jos kyse pitkistä etäisyyksistä.
Bodil Rosengren
Yksin- ja Yhteishuoltajien Liiton pj
www.yyl.fi
Yhteishuoltajuudella ei mielestäni ole ollut mitään muuta käytännön merkitystä kuin se, että isältä piti saada nimi passihakemukseen, kun kävin lasten kanssa etelän lomalla. Kun alkutaipaleella oli kaikenkarvaista pientä piruilua, niin hieman jännitin, että laittaako tuo nimensä. siitä muistan asian.
Hultajuudella on suurempi merkitys silloin vasta, jos lähihuoltaja kuolee ennenkuin lapset täysi-ikäisiä. Huoltajuuden saaminen ei ole itsestään selvyys, jos esim. alko-ongelmaa. Toisaalta alko-ongelmaisilta sitä ei tunnuta kovin herkästi poiskaan otettavan.
Ja siihen passijuttuunkin luvan saa ilman toisen huoltajan allekirjoitustakin, mutta tie on silloin mutkaisempi.
maan sisällä ei tosiaankaan kukaan voi estää asuinpaikkaa valitsemasta. Sehän olisikin oiva syy tehdä kiusaakin. Vaikka ymmärrän senkin puolen, että lapsen muutto kauas on kipeä paikka.