Näin kävi

Näin kävi, että jäin kiinni pettämisestä, puolen vuoden suhteesta työkaveriini. Minä olin häneen jopa rakastunut, olen vieläkin. Hänestä en ole ihan varma, kyllä hän ainakin paljon minusta piti. Molemmat olemme naimisissa ja meillä on lapsia.

Se toinen kieltäytyy nyt puhumasta mulle. Puolisko käräytti myös hänet soittamalla tämän puoliskolle ja kertomalla koko stoorin.

Jos lapsia ei olisi, olisin jo lähtenyt. Mutta niitä mukeloita rakastan yli kaiken. En puoliskoakaan inhoa, mutta tunteita ei oikein ainakaan juuri nyt hirveästi ole. Puolisko haluaa jatkaa, mutta minä en kyllä tiedä miten.

Järki olisi tietysti pitänyt olla mukana jo aiemmin, mutta minkäs teet. Huoh.
61133
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Sä voisit ihan hyvin olla mies jonka kanssa minulla oli suhde (et varmasti kyllä ole)mutta kuitenkin..

"Näin kävi, että jäin kiinni pettämisestä, puolen vuoden suhteesta työkaveriini. Minä olin häneen jopa rakastunut, olen vieläkin. Hänestä en ole ihan varma, kyllä hän ainakin paljon minusta piti. Molemmat olemme naimisissa ja meillä on lapsia.

Se toinen kieltäytyy nyt puhumasta mulle. Puolisko käräytti myös hänet soittamalla tämän puoliskolle ja kertomalla koko stoorin."

Mä olen kieltäytynyt puhumasta miehelle, jonka kanssa petin puolisoani...olen itse asiassa tyytyväinen, että kaikki paljastui. Nyt voimme mieheni kanssa aloittaa puhtaalta pöydältä.

Me jakamme avioliittoamme mieheni kanssa huolimatta että petin. En puhu miehelle jonka kanssa petin, koska en halua jatkaa sitä. Se suhde oli loppunut jo ennen kuin jäimme kiinni ja niin on hyvä. Takaisin ei ole paluuta.Minä haluan korjata mieheni ja minun avioliiton kaikkien kriisiemme jälkeen, koska meidät on tarkoitettu toisillemme.Meillä on ollut paljon erilaisia vaikeuksia, mutta minun pettämiseni pakotti meidät alkamaan pitää parempaa huolta avioliitostamme...joten jotakin hyvää siitäkin seurasi. Olen silti pahoillani mieheni puolesta, koska hän ansaitsee vain pelkkää hyvää. Me kuitenkin rakastamme toisiamme ja meillä on hyvä elämä. Siitä ei voi luopua minkään pikku suhteen takia...

Äänestä
  • kaikki lopettaa! Senkin pettäjä nartut!
    En koskaan koskisi tikullakaan keneenkään ihmiseen joka olis pettänyt puolisoaan, vaikka aikaisemminkin. Huora olet!

    Äänestä

  • pitää kirjoitti:

    kaikki lopettaa! Senkin pettäjä nartut!
    En koskaan koskisi tikullakaan keneenkään ihmiseen joka olis pettänyt puolisoaan, vaikka aikaisemminkin. Huora olet!

    Kerran pettää,aina pettää! Saastaisia ämmiä!

    Äänestä

  • Hmm... Vaikka en ehkä (ja todennäköisesti en) olekaan se mies, jonka kanssa juuri sinulla oli suhde, niin silti tuo herätti ajatuksia.

    Välitän tuosta toisesta, jonka kanssa petin, niin paljon, että olen ihan aidosti tyytyväinen, jos hän löytää tämän kriisin kautta elämäänsä uuden onnen. Toivon, että hänellä on mennyt ajatukset ja parisuhde samaa latua kuin sinulla.

    Silti toivoisin, että hän jossain vaiheessa suostuisi puhumaan mun kanssa sen verran, että saataisiin pöytä putsattua työntekoa varten. Mitä tapahtui ja miksi, mitä me tunsimme ja miten jatkamme eteenpäin työkavereina. Ehkä se tapahtuu, ehkä ei.

    Oman parisuhteen kohtalo onkin toinen juttu. Välitän puoliskostakin hyvin paljon, mutta rakastanko (enää), se on kysymys johon en osaa vastata - mikä ehkä kertoo liikaakin. Minä haluaisin elää yhdessä juuri lasten takia, mutta puoliskon mielestä tunteet häntä kohtaan olisi löydettävä ja pikaisesti, jotta meillä voisi olla jatkoa.

    Äänestä

Miettikää mitä raunioilla on jäljellä.
Kun pettymys ja ärtymys lauhtuu tulee peliin enemmän järkeä. Jos yrittäisitte pitää lasten tarpeet ykkösenä.

Äänestä

Tunteitaan voi ohjailla. Ellei niin tee, kaikki suhteet päättyvät eroon ennemmin tai hieman myöhemmin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


unknown kirjoitti:

Näin kävi, että jäin kiinni pettämisestä, puolen vuoden suhteesta työkaveriini. Minä olin häneen jopa rakastunut, olen vieläkin. Hänestä en ole ihan varma, kyllä hän ainakin paljon minusta piti. Molemmat olemme naimisissa ja meillä on lapsia.

Se toinen kieltäytyy nyt puhumasta mulle. Puolisko käräytti myös hänet soittamalla tämän puoliskolle ja kertomalla koko stoorin.

Jos lapsia ei olisi, olisin jo lähtenyt. Mutta niitä mukeloita rakastan yli kaiken. En puoliskoakaan inhoa, mutta tunteita ei oikein ainakaan juuri nyt hirveästi ole. Puolisko haluaa jatkaa, mutta minä en kyllä tiedä miten.

Järki olisi tietysti pitänyt olla mukana jo aiemmin, mutta minkäs teet. Huoh.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu