Tähän on helppo sanoa ensihätään, että en ole. Mutta jos asiaa miettii hieman tarkemmin, niin emmeköhän me kaikki olla hieman kateellisia jostakin, vai mitä?
Oletko kateellinen puolisollesi
kadeton
6472
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siksi kaikki onkin päin p:tä. Hän on kuvitellut jo pitkään, että mulla on kaikki mitä ihminen voi toivoa; ulkonäköä, suosiota ja ystäviä, älyä, menestystä työssä ja harrastuksissa, eli että mulla on mennyt kaikki "putkeen" ja hänellä kaikki päin ....
Hän ei sitten tajunnut, että olimme samassa veneessä ja mä yritin vain pitää lippua korkealla, asennoitua ja puhua positiivisesti nähdessäni hänen masennuksensa. Kaikkia kääntyikin mua vastaan.
Pettämistä, vihamielisyyttä... Järkyttävää kaikki nyt, mitä olen saanut selville.
Itse olen aina välillä vähän enemmän ja välillä vähemmän kateellinen. Mutta en mielestäni liikaa. Totta kait (sanon minä, mitä voi päätellä?) se harmitti kun toinen valittiin hallitukseen ja sai kutsun seuraan ja tuntui muutenkin menestyvältä..
Sitten päätin minäkin laittaa itseni likoon ja hain myös hallitukseen. Nyt pari vuotta myöhemmin voin todeta, että tekemällä sitä jälkeä syntyy. Jopa sellaiset asiat, joihin ei periaatteessa voi itse vaikuttaa ovat menneet paremmin.
Kateellisuustaso on laskenut roimasti ja itseluottamusta tullut tilalle. Ja siinäpä se tavallisin syykin taisi tulla... ;)
En puolisolleni enkä muillekaan. Jos on sellainen mulle-kaikkea-lisää-koko-ajan kuten suurin osa suomalaisista taitaa olla, niin sitten varmaan pitää muita kadehtia. Mun mielestä se vaan on todella turhaa. Osaan arvostaa sitä mitä minulla on enkä kaipaa edes jotain mitä minulla ei ole ja kaikki perusasiat minulla onkin ja ne riittää :)
En ole kateellinen ulkonäöstä, en luonteenpiirteistä, en palkkatuloista, tyylitajusta tai yleissivistuksestä. En sitten mistään. Ei sillä, etteikö niissä olisi kadehdittavaa, jos olisin sellaista sorttia... mutta en juurikaan jaksa tuhlata energiaani kenenkään kadehtimiseen. Minulla on kaikki hyvin, enempää en uskalla toivoa.
Mutta jos nyt mainitsen jotain, mistä leikillään (!) olen miehelleni kateellinen, niin se on ruoansulatusjärjestelmä. Käsittämätöntä, että sillä ruokavaliolla voi pysyä hoikkana ja kaikki kolesteroliarvot yms. kohdillaan! Oikeasti en kuitenkaan jaksa tätäkään kadehtia, hyödyllisemmin käytän sen ajan kaloreiden laskemiseen =))
Olen kateellinen siitä, että hänellä on parempi aviopuoliso kuin minulla. Mutta kaikkeen tottuu.
No vähän joo, täytyy myöntää.. :/ Minäkin tahtoisin tienata vaikka yhtä paljon rahaa kuin hän tai haluaisin olla edes yhtä huoleton kuin mieheni.. :) (itse olen aikamoinen stressaaja)