Mies petti ja ero siitä sitten tuli (ei mun alotteesta). No nythän sit pitää muuttaa yhteisestä vuokra-asunnosta (oon maksanu kaikki vuokrat yksin) ja mies ei eti ollenkaan asuntoo, joten mun täytyy ja nyt rupesin miettimään et miks se oon mä jonka täytyy muuttaa (ex joutuu muuttaa kans ku ei sillä oo varaa asua tossa), no asiaan eli mä nyt todennäkösesti muutan ennen sitä ja mua vaivaa hirveesti se, et ku lähen ni samantien se toinen nainen tulee sinne MUN kotiin, sänkyyn missä mä nukuin, keittiöön. Oonko mä nyt ihan tyhmä ku se on mulle jotenki "iso" asia. Ku mä en halu et se menee mun kotiin, eikö mikään riitä sehän sai jo mun avomiehen miks mun pitää antaa sille mun koti??
tyhmä??
naurettava
292956
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Jos mies petti, teki aloitteen eroon, ja sinä olet maksanut kaikki vuokrat, niin minun maalaisjärkeni sanoisi, että se on mies joka sieltä lähtee. Vai onko teillä jotain muita raskauttavia perusteita tähän ratkaisuun?
Ja jos sinä muutat, niin eikö sinullekin kuulu jotain huonekaluja? Otat vaikka sen sängyn mukaasi, niin ei tunnu niin hirveän pahalta...
No mä hölmö rakastan sitä vieläkin niin paljon ja en pysty heittään sitä kadulle, ei sillä oo paikkaa mihin mennä. Enkai mä sitä voi uloskaan jättää, ettis edes asuntoo, mut ei oo kuulemma rahaa vielä muuttaa. Ja se et se pitää yhteyttä siihen naiseen, voi että mua sattuu ja se vaan sanoo et eikai nyt sähköpostin lähettäminen nii hirveetä oo. Kyl se vaan mulle on!
Ollan nuoria (mä 21v ja ex 22v) eli ei ollu paljon varaa ostella huonekaluja. Exän vanhemmat kuitenkin sai niitä hankittua halvalla tutuiltaan, joten mulla ei ilmeisesti oo oikeutta mihinkään meijän tavaroista.
No onhan sillä se nainen, sinne vaan. Jos sä sen pihalle pistät, niin tuskin sen tarvii mihinkään ulos jäädä. Jos mun mies tekisi mulle noin, kun sun miehesi on sulle tehnyt, niin en antaisi armoa. Pihalle vaan.
Kun nyt jo miehesi on tuolla tavalla "kävellyt ylitsesi", niin ei sinun itsesi tarvitse sitä enää tehdä. Jos pidät itseäsi arvossa ja haluat säilyttää arvokkuuden muidenkin silmissä, niin mies pihalle.
Ymmärrän, että tunteita tuossa vaiheessa on vielä, mutta ne pitää nyt osata olla näyttämättä sille miehelle, joka sinua noin on kohdellut. Pysyt kovana vaan, siitä se mieskin ehkä saa opetuksen, ettei naisia voi ihan miten vaan kohdella. Ainakaan sinua.
Nii no mäki ajattelin ensin et helvetti menköön sen naisen luo, mut se asuukin ihan eri kaupungissa. Melkein parin sadan kilometrin päässä ja miehen työ on täällä, ja kavereillensa ei pääse kysytty on (niillä on oma elämä avopuolisonsa kans eikä sinne paljo mennä)Miks KAIKKI on niin vaikeeta. Ei riitä pelkkä paha olo vaan pitää miettiä et miten sitä asuu ja voiko toista heittää pihalle.
Mies on ratkaisunsa tehnyt pettäessään sua noin törkeällä tavalla. Hän kantakoot seurauksensa tekemisistään. Turha hänen on ruveta sinulle itkemään, ettei ole rahaa tai paikkaa mihin mennä. Olisi miettinyt niitä asioita ennen kuin päätti erosta.
Jos hän haluaa erota, hän lähtee. Älä anna periksi.
Voiku olisin noin vahva, en oo, mä en pysty siihen. Mä yritin ja ku mies oli lähdössä vihasena (johonkiin roskikseen kuulemaa) ja sano et paras vaan tehä itelleen jotain, ni mä pyysin jäämään. Mä vielä kaiken lisäks (tyhmä ku oon) toivon et me voitais joku päivä palata yhteen ja vielä yrittää, mut nyt se haluaa miettiä mitä elämältänsä haluaa. osaanpas olla säälittävä.
Tuolla systeemillä miehesi saattaakin palata luoksesi aina, kun tarvitsee tilapäistä lohdutusta ja helppoa panoa. Mutta riittääkö se sinulle?
Sinä teet omat ratkaisusi, ne mihin olet itse valmis. Mutta tuolla asenteella tulet hyväksikäytetyksi vielä monta kertaa.
Kaikkea hyvää sinulle kuitenkin ja voimia vaikeaan elämäntilanteeseen.
Kai kaikki on vaikeaa, kun mietit ex-miesressusi puolesta hänen asioitaan. Ne ei enää eron jälkeen kuulu sulle hoidettavaksi. Nössykkää pitää vähän potkia, että mitään alkaa tapahtua. Hyviä selityksiä ja verukkeita kyllä aina löytyy, mutta niitä ei välttämättä kannata uskoa.
Kannattaa ensin miettiä, haluaako miehestä eroon, vai jatkaako. Kun olet päättänyt heivata toisen, sitten toimit sen mukaan. Ilmoitat päivämäärän, jonka jälkeen on syytä olla poissa. 2 kk aikana ehtii hyvin etsiä vuokrakämpän tai jonkun tilapäisen luukun. Mistä ja millä rahalla, ei ole sun ongelma. Kannattaa olla tiukka ja johdonmukaisesti antaa ymmärtää, että lukot vaihtuu sinä päivänä (sovi asia vuokranantajan kanssa tarvittaessa hyvissä ajoin). Pidä asiat yksinkertaisina. Te olette eronneet ja kumpikin hoitaa tästedes omat asiansa. Sen asuntoasiat ei kuulu sun järjestettäväksi. Ja jos et pistä painetta, niin ei toinen sieltä lähde jos on noin avuton tapaus kuin mitä kirjoitit.
Olet maksanut vuokrat niin voisi hyvin katsoa että osa tavaroista kuuluu sinulle.
...olla antamatta periks. Ihan selväsi teidän huushollin pitäis jäädä sulle jos oot kaiken hoitanu tähänki asti! Ehkä exäs kuvittelee saavansa nykyisestä naisesta uuden vuokranmaksajan itelleen! Tsemppiä sulle ja koita jaksaa! Tunnen ihan myötävittuuntumista sun puolesta!
Mä aijon irtisanoo sen asunnon ni ei se sielä pysty kauaa asumaan, mut mä en silti halu et mun kotiin menee joku vieras nainen mun paikalle. Mä en vaan yksinkertasesti kestä, mun koti, mun mies (tosin nyt ex), mun unelmat, kaikki se vie, mulle jää vaan paha olo ja yksinäisyys.
Jos se asunto on kerran sun nimissä ei sun tartte sitä sillon kellekkän antaa. Ja jos päätät muuttaa ja irtisanot asunnon ei exäs voi jäädä sinne päiväksikään asumaan jos ei köy tekemässä vuorkasopimusta omistajan kanssa. Soita poliisit haekeen se ulos jos ei kerran itse men. Niin makaa kun on pedannutki. En voi sanoa muutakuin että olet säälittävän tyhmä kun vieläkin hypit sen pillin mukaan. Vai onko sulla jotain läheisriippuvuus ongelmia? Oli miten oli niin ota nyt hyvä ihminen itseäs niskasta kiinni ja ajattele JÄRJELLÄ eikä tunteilla koska tämä ei ole tunteilla. Ei se ole ihme jo exäs sua petti kun olet tommonen että sua näköjään saa pettää ja käyttää hyväksi niin paljo kun haluaa ja sä vaan ruikutat että kuin paljon sulla nyt sattuu kun exällä ei oo kämppää. Olet jopa valmis antamaan sun kämpän sille ihmiselle jonka kanssa exäs sua petti. Ainut keino millä voit saada hieman kunnioitusta taksa exältäsi on heittää se ulos ja pitää itse kämppä. Sitten vasta se rupee miettimään että et sä niin surkea tapaus ehkä ollutkaan.
Anteeksi, jos tuli vähän tuuletettua mutta kun mua pistelee niin vihaksi moiset tapaukset.
Ja eihän se kämppä ole enää sunkaan, jos sanot sen irti. Se on silloin vapailla markkinoilla.
Naurettava. Miksi säälit exääsi? Vai oletko todella läheisriippuvainen? Olet nuori ihminen, ei elämä tähän kaadu. Nyt on vihdoin ja viimein aika opetella omilleen!
Pistä ukkos vanhemmilleen. Niinhän ne aina tekevät, jos eivät lähde muualle...
Joo laittaisin mut sen vanhemmat asuu 200 km päässä. En mä jaksa alkaa tappeleen, kyllä tää on pystyttävä selvittään jotenki muuten,toivottavasti.
Irtisanomisaika on kuukausi,joten kyl se tänne voi jäädä ja mielestäni sanoin alussa että asunto on yhteinen, eli ei pelkästään mun, vaikka nyt vuokrat oonki maksanu. Ja toinen korjaus ei mua satu se ettei sillä oo kämppää vaan se, et mun pitää nähä se joka päivä ja olla samassa talossa, vaikkei olla yhdessä ja ei en anna sitä kämppää sille kenen kans petti sen oon tehny selväks.
Jokseenkin tuttu tuo tilanne. Poikaystäväni halusi huhtikuussa erota 5 vuoden jälkeen. Itse olisin vielä halunnut yrittää. Olen ollut aika hemmetin rikki viime kuukaudet. Poikaystävän rahatilanteen vuoksi sovimme, että asutaan yhdessä vielä syksyyn saakka, kunnes opinnot molemmilla alkaa. Tuntui hyvältä idealta silloin..kun olin vielä niin kiinni hänessä ja ikävä oli kamala. Minä olisin voinut muuttaa heti pois, mutta kilttinä ihmisenä en halunnut jättää itselleni yhä rakasta ihmistä pulaan. Hänellä ei mielestään ollut paikkaa mihin mennä, ei varaa vakuusmaksuun, eikä varaa maksaa nykyisen asuntomme vuokraa yksin. Kummallakaan ei ollut mitn suunnitelmia alkaa heti etsiä uutta seuraa.
Kuluneet kuukaudet eron jälkeen ovat olleet vaikeat. Riidat ovat muutaman kerran menneet todella likaisiksi...on sanottu niin paljon pahoja juttuja..tehty pahoja juttuja. Sellaisetkin olisi jäänyt tekemättä, jos olisimme muuttaneet heti erillemme.
Exäni löysi kuukauden jälkeen uuden. Tai hän tajusi, että eräs hänen tuttunsa olikin se jonka hän haluaa..että eipä se uusi tullut missään täysin uutena tuttavuutena vastaan vaan uusi nainen oli juuri se, jonka puoleen oletinkin exäni eron jälkeen kääntyvän. Aiemmin olin vain toivonut että olisin väärässä.
Huusin ja raivosin. Itkin silmät päästäni. Pyysin exää painumaan helvettiin. Anelin häntä menemään jonkun kaverin luo. Tuntui niin pahalta herätä yöllä ja kuunnella kun exä puhuu uuden kultansa kanssa puhelimessa..tai katsella ikkunasta kun hän sanoi menevänsä ulos, eikä tullut enää yöksi kotiin.
Exäni ei tajunnut, että mielestäni hän yritti tehdä eron helpoksi vain itselleen. Tuntui niin epäreilulta. Exäni oli se, joka halusi erota ja joka löysi hetimiten uuden. Mielestäni hänen olisi ollut reilua järjestää itsensä muualle kun näki miten pahalta kaikki minusta tuntuu.
Kaverini sanoivat minulle suoraan, että exäni hyväksikäyttää minua. Exäni vollasi, että miksi haluan heittää hänet pihalle. Mies, jolla oli hirveästi kavereita ja uusi nainenkin vielä ei muka löytänyt itselleen mitään yömajapaikkaa. Taisi se koti sittenkin olla vielä minun luonani...jollei edes uuden naisen luo voinut mennä. Vaikka ovat jo kuulemma pitkään olleet hyviä ystäviä. Outoa, kyllä minun ystäväni olisivat minua auttaneet jos olisin pyytänyt. Ei tainnut exä vaan haluta pyytää sellaista uudeltaan...
Nyt minä olen vihdoin muuttamassa pois asunnostamme. Olen päässyt jo jokseenkin selville vesille sydänsuruissani. Exä jää vielä asuntoomme, on saanut säästettyä rahaa. Inhottaa kyllä ajatella, että nyt kun olen poissa, tulee uusi nainen varmasti kyläilemään. Nukkuu yhteisessä sängyssämme jne. Hullua ja turhaa mutta eihän näille tuntemuksille mitään voi. Olisin halunnut, että olisimme muuttaneet yhtä aikaa pois...jotta yhteisestä asunnostamme ei olisi enää tullut hänen lemmenpesäänsä.
Äsken näin exän viimeistä kertaa ennen poismuuttoani. Sain halauksen ja kiitoksen. En ole vähän aikaa itkenyt, mutta nyt pääsi itku kun ovi sulkeutui viimeisen kerran.
Nyt asia on kuitenkin saatu päätökseen. Nyt ero on vihdoin totta, vaikka se tapahtuikin jo huhtikuussa. Sinne meni se 5 vuotta.
Suosittelen, että heittäydyt kylmäksi. Vaikka kuinka pahalta tuntuu. Älä anna exäsi hyötyä heikkoudestasi. Omaa parastaan hän ajattelee. Jos tilanne olisi toisin päin, hän tuskin olisi jelppinyt sinua samalla tavalla. Ei minunkaan olisi auttanut minua. Nyt sen huomaan. Olin jo taakaksi kun näissä muuttopuuhissani pyysin, että voisinko hakea muutaman tavaran vasta huomenna kun en tänään enää ehdi. Aika hanakasti löytyi joustoa siihen suuntaan.
Jos meinaat, että voisitte ehkä palata vielä yhteen, on erilleen muuttaminen mahd. pian siinäkin tapauksessa eduksi. Asiat eivät ehdi mennä likaiseksi. Tunnekuohuissa tulee sanottua ja tehtyä sellaista, joka sulkee yhteenpalaamisen mahdollisuuden pois. Ottakaa etäisyyttä toisiinne.
Kyllä niin helpotti kuulla, et jollain muullakin on samanlaisia ongelmia ollut. Se on vaan niin vaikeeta ku rakastaa niin paljon. Mä en kestä, et joku muu on meijän sängyssä mun miehen kans (tai siis entisen miehen). Antaisin mitä vaan että tää olis helppoo eikä sattuis niin paljon
Meni väärin päin nimimerkki ja otsikko
Kämppiä tulee ja menee, olet ilmeisesti ensimmäisessä asunnossasi? kun se tuntuu olevan noin tärkeä? Itse en olisi edes halunnut jäädä asuntoon, jossa muistot ja kaikki kummittelee. Olenkin sen jälkeen muuttanut vielä muutamia kertoja, ja jo kuukaudessa uusi asunto on tuntunut todella kodilta!
Lähde vain ja jätä mies ja muistot sinne. Se sattuu perkeleesti jonkunaikaa, mutta kyllä se lopulta helpottaa ja löydät jonkun uuden, joka taas muutta luoksesi tai sinä hänen. Nuorien tulisi EHDOTTOMASTI asua ensin jonkunaikaa yksin, ennen kuin muuttavat yhteen, tällöin on realiteetit kohdallaan paremmin siitä, mitä asuminen omillaan vaatii molemminpuolin.
Älä nyt ihmeessä ainakaan elättele toivoa enää teidän suhteen, pääset nopeammin tekemään OIKEAA surutyötä ja sitten se nopeammin helpottaakin. Roikkumalla vain pitkittää tuskaa.
Ei oo meijän ensimmäinen asunto. Ja vaikka ehkä viisasta olis ni kyl mä kuitenkin vielä toivon et me palattais yhteen (tiedän voi olla et ite siitä kärsin vielä paljo enemmän ku et antaisin nyt vaan olla), mut mä todella rakastan sitä enemmän ku mitään. Ja en mä mitään ihmeitä odottele ja oon varautunu jo siihen et ei palata yhteen, mut mä en halua luovuttaa ihan vielä. Kiitos kuitenkin mielipiteestä ja varmasti oikeessa ootki suurimmaks osaks
Hieman naurattaa tämä tilanne :). Jos exäsi kulkee töissä, hänellä on myös varaa vuokrata kämppä. Jos hän ei ole ostanut huonekaluja, miksi ajattelet että uusi muija nukkuu samassa sängyssä? (sängynhän voi ottaa mukaan uuteen kämppään)
Taidat olla kostomielellä, kun et ota ja lähde. Sehän pettää sua koko ajan - henkisesti - ja haluaa vain sulta yhtä - helppoa panoa. On muuten laitonta tutkia toisen sähköpostia, sähköpostilla on samanlainen suoja kuin esim. kirjeillä.
Turhaanpa märiset, itteppä siellä olet. Fiksumpi ois jo lähtenyt. Ei se sua oikeasti rakasta, on vain tottunut hyvälle.
Hei... Niitä panopaikkoja löytyy myös muualta ja helpostihan se muija voi tulla jopa 200 km:n päästä. Elä sääli miestäsi, teet muuten ittesi melko naurettavaksi. Ja kasva aikuiseksi.
Joo on "töissä" eli siis opiskelee kelan kautta (saa siis työttömyyskorvausta sen ajan ku opiskelee ja on nyt "töissä", eli työharjottelussa, en nyt vaan jaksanu aikasemmassa viestissä takertua yksityiskohtiin). Ja huonekaluista, joo ei oo ostanu vaan ne on edelleenkin saatu exän vanhemmilta (niinku jo aikasemmin kirjotinkin), eli perjaatteessa sillä on enemmän oikeutta niihin ku mulla, et ei sitä sänkyä voi tässä tapauksessa mukaan ottaa. Ja ei en kosta, miten mä voisin kostaa olemalla omassa kotonani, jonka vuokran ite kokonaan maksan? Pitäis maksaa sen asumiset vai?Ei ei halua panoa, ei olla eron jälkeen pantu eikä panna. En muistaakseni oo puhunu sähköpostien lukemisesta mitään? en niitä edes pääsis lukemaan, koska en tiedä mitään salasanoja, että mistäs tuon keksit.
Joo helposti se sieltä tulee tänne en oo sitä epäilly, kirjotin aikasemmin, et ei mies voi sinne muuttaa ku on työHARJOTTELUPAIKKA täälä ja se asuu niin kaukana. Kannattais varmaan lukee viestit ensin ennenku mitään vastaa, hyvä mielikuvitus sulla ainaki on.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000001528&posting=22000000018242162
Miks meet mariseen tommosia ja murehdit asiaa ja takerrut joka kohtaan. Jos et ole sattunut huomaamaan,niin paistaa se aurinkoki eron jälkeen (jopa 30-vuoden yhdessä-olon jälkeen). Uus ukko kehiin ja menoksi.Sinkkuna on mukavempaa =D
Eihän Kelan kautta olla töissä, vaan työkkärin (harjoittelu). Aika monta asiaa menee ristiin ja välillä et tiedä, mistä puhut.
Ihmetyttää vain. Millä mielellä todella liikut. Kostolta kuulostaa. Todella epätoivoiselta. Ei muuta kuin muuttomiehet ja hakevat sun kamat. Jätä miehen kamat. Anna asunto heille. Perkele, ei se sun sänky ole, anna sen muijan tulla. Osta uus, luxussänky. Helvettiäkö siellä mariset.
Lue sinä ajatuksella.
Hän haluaa helppoa panoa. Oletko noin sinisilmäinen, naiivi. Ei ihme, että ukkos on kiinnostunut muista naisista, semmoisista joissa on haastetta.
Kannattaa muuten mainita TYÖHARJOITTELU, ettei sitä sekoiteta sanaan TYÖ. Ettei tulisi lisää väärin ymmärryksiä.
En oo sama henkilö, yhtäläisyyksiä kyllä löytyy, tosin exä nyt ei oo vielä lähellekkään 30v.
Jos kerran petti ja jätti,niin käske painua hevon vittuun!Tässä maassa on kuule aika vähän kodittomia,että eiköhän se exäs jonkun paikan löydä.Menkööt vaikka vanhemmilleen ruikuttamaan,jos ne on kerran huonekalu hankinnoissaki auttanu!Kuinka sä sitte pystyt exääs katteleen kun se on lääppiny toista naista??Hyi,mä en ainaka pystyis :x