Ero

Minullekin se on myös aina ollut hyvinkin vaikeaa..olen pyrkinyt tietoisesti ns. siirtämään exälle tarkoitetut viestit uudelle ihmiselle, esimerkiksi jollekin hyvälle ystävälle. Ystävän kanssa voi jopa sopia, että aina kun mieli tekee soittaa tai kirjoittaa exälle, soittaakin hänelle.. tosin tämäkin vaatii itsekuria melkoisesti.

Illanistujaisten ajaksi olen itse poistanut exäni numeron ja laittanut sen lapulle muistiin... näin ollen ei ole tarvinnut pelätä, että muutaman lasillisen jälkeen tulee lähetettyä harkitsemattomia viestejä..

Kaikkein radikaaleinta tietysti olisi vain poistaa exän numero kokonaan.. kuten tein viimeksi kun suhde oli ollut minulle suorastaan vahingollinen.

Et ole heikko... rakastamastaan ihmisestä on kamalan vaikea luopua.. toiseksi tottumuskin vaikeuttaa irtaantumista.. niin kuin sanoit, kun on aina tottunut jakamaan asioita toisen kanssa. Itse olen eron jälkeen sortunut myös tavallaan siirtämään exään kohdistetut tunteet ns. laastarisuhteeseen tai voisiko sanoa "laastariyhteydenpitoon", jossa olen ollut yhteydessä miehen kanssa, joka on tavallaan joutunut suoralta kädeltä exäni rooliin.. mutta tämäpähän keino on usein kyllä kostautunut tavalla tai toisella...

Noi on pahoja. _Todella_ pahoja. Nyt on hetki jolloin luotat ystäviisi,joten lähetä heille viestiä asiasta. Pidä pintasi:ei viestejä entiselle!

Eron tapahduttua ne seuraavat viikot ja kuukaudet on niitä pahimpia. Kokemuksesta tiedän että sinua ei nyt paljoakaan lohduta se tosiasia että aika parantaa haavat. Mutta niin se vain on.

Niinhän se on että eron jälkeen sitä kietoutuu menettämäänsä ihmiseen pääasiassa vain niissä hyvissä ja hienoissa muistoissa. Kun tuntuuu pahalta niin koita muistella enemmänkin niitä yhdessä kokemianne huonoja hetkiä ja aikoja. Myös niitä teillä on varmaan ollut, ettehän muuten olisi eronneetkaan. Huonojen aikojen muisteleminen herättää tajuamaan että eihän se aina niin herkkua ollutkaan.

Juu..kyllä kännykkä polttelee käsissä ja tekis kauheesti mieli avautua exälle.
Itellä on parhaiten toiminut se että uppoutuu johonkin muuhun asiaan. Esim. lukeminen hyvä.
Ja jos on työjuttuja tai opiskelutehtäviä niin aina parempi.
Yrittää vain keskittää kaiken tarmon johonkin muuhun. Ja tosiaan sekin on hyvä jos soittaa/tekstaa jollekkin ystävälle silloin kun tulee avautumistarvetta.

Ei siihen oikeasti auta kuin aika. Lopulta ei enää ole tarvettakaan kun siitä ensimmäisestä kuukaudesta tai parista selviää.

On itsellä käynyt niinkin että on tullut sitten avauduttua exälle ja se lähinnä hävettää jälkeenpäin. Varsinkin jos toista osapuolta ei voisi vähempää kiinnostaa.