Mitä tekisin kun lapseni, jotka ovat 13- ja 15-vuotiaat eivät viihdy isänsä luona. Yön yli käyvät harvakseltaan nukkumassa isänsä luona, mutta jo aamusta kiirehtivät kotiinsa eli minun luo. Ketään muuta tämä asia ei tunnu häiritsevän kuin minua. Olen huolissani että lapset vieraantuvat isästään. Onkohan tällaisesta haittaa lapselle.. että suhe isään ei suju. Isä itse ei tunnu kärsivän asiasta lainkaan.. päinvastoin on oikein tyytyväinen tilanteeseen kun saa nyt rauhassa keskittyä omiin asioihinsa ilman että lapset häiritsee.
En ymmärrä isäänsä, että hän voi elää ilman lapsiaan kaikessa rauhassa.. hymyhuulin.
Muut eronneet isät kyllä haluavat olla lastensa kanssa ja viettää aikaa.. mutta ei minun lasten isä.
Olisikohan hän katkera erosta ja tällä tavalla purkaa katkeruuttaan, on muka ettei omat lapset merkitse millin vertaa.. vaikka aiemmin ne on olleet hänelle kaikki kaikessa.
En ymmärrä isäänsä, että hän voi elää ilman lapsiaan kaikessa rauhassa.. hymyhuulin.
Muut eronneet isät kyllä haluavat olla lastensa kanssa ja viettää aikaa.. mutta ei minun lasten isä.
Olisikohan hän katkera erosta ja tällä tavalla purkaa katkeruuttaan, on muka ettei omat lapset merkitse millin vertaa.. vaikka aiemmin ne on olleet hänelle kaikki kaikessa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
ovat jo sen ikäisiä,että itse saavat päättää kumman luona haluavat asua,sinulla nyt itselläsi on erosta jonkinlainen paha oma tunto, kun ajattelet, että pitäisi enemmän olla isän kanssa.
Ei minun puolesta tarvi olla yhtään enempää isän kanssa kuin ovat.. ajattelin vaan että miten käy isä- lapsi suhteen kun ei olla tekemisissä.. tästä olen huolissani.
Mulla ja lapsilla menn tosi hyvin ja me ollaan tosi onnellisia kun isä on pois, mutta ajattelin vain isää.. eikö hän kaipaa lapsiaan.. ilmeisesti ei.
Mies on sanonut että uusi vaimo, jolla ei ole lapsia niin kuulemma häiriintyy jos meidän lapset ovat siellä. Suunnittelevat tekevän yhteistä ja siihen kuvioon ei vanhat lapset sovi. Uskomatonta että vanhat lapset voi unohtaa tuosta noin vain.. no se on hänen asiansa..
Onneksi erosin tuollaisesta tunnevammaisesta ihmisestä..luulin tietenkin erotessamme että hän haluaa olla lastensa kanssa muttei halua. Mutta se on hänen häpeänsa ei minun..
Lapsilleko on ihan se ja sama tapaavatko isäänsä? Mitä lapset ajattelevat ja tuntevat?
Jos kerran se ei sinua sitten haittakaan, eikä lapsia (kun eivät kerran halua olla isällä), eikä miestä, niin mitä sitten huolehdit.
Huolehdin sitä miten käy isä-lapsi suhteelle.. Vastuuntuntoinen ihminen.. aikuinenihminen on huolissaan muistakin kuin itsestään.. se kuuluu osana vastuulliseen aikuisuuteen.. ehkä kysyjäkin jonain päivänä kasvaa aikuiseksi.. odotellaan..
Oletko kysynyt isältä, miksi häntä ei haittaa tai onko hän kertonut sinulle näin vai onko tämä sinun omaa olettamustasi?
Miksi lapset eivät halua viettää aikaansa isällään, oletteko keskustelleet lasten kanssa perusteellisesti asiasta?
Jos nämä olivat vain sinun omaa olettamustasi, kehoittaisin vakavasti keskustelemaan lasten ja isän kanssa, jotta oikeasti tiedät missä mennään.
Et ole yksin ongelmasi kanssa. Ei kaikki muutkaan isukit halua olla lastensa kanssa. Tosin minun lapseni ovat jo 20 ja 16 v. mutta kumpikin asuu vielä kanssani. Erosimme 2 vuotta sitten, kumpikaan lapsista ei ole yhtään yötä vielä isänsä kanssa! Eikä myöskään lomillaan ole ollut lastensa kanssa, tämänkin kesän kokonaan ovat kanssani ja kaikki muutkin lomat koulusta tähän mennessä.Ent.miehelläni on uusi naisystävä ja tämä on hänelle kaikki kaikessa ja tämän naisen lasten kanssa hän on matkustellut mm.lomillaan eli hänellä on nyt uusi "perhe" ja omat lapset eivät ole enää mitään. Myös meillä oli niin että hän ei olisi halunnut millään avioeroa! Ehkä näin saa minulle kostettua mutta katkera olen ja tätä asiaa en ymmärrä enkä tule koskaan hyväkysymään! Yhdessä lapset ollaan tehty ja hänen kuuluisi myös olla lastensa kanssa edes joskus, senkin takia että saisin itse joskus vähän enemmän hengähtää. Vaikka ovatkin isoja, on vastuu kokonaan heistä yksin minun! Ja totta kai toivoisin että esim.nyt kesälomalla oma isä olisi vienyt heitä jonnekin sukulaisiin tai ihan minne vaan reissuun mutta ei, ei päivääkään ole ollut lastensa kanssa. Tämä on minulle todella kova pala mutta eroa en ole koskaan katunut, päinvastoin, olisi pitänyt tehdä jo paljon aiemmin, tyhjää kuollutta liittoa elettiin yli 20 vuotta!
Niin itsekin oletan että ex juonittelee ja kiukuttelee kun ero tuli ja hän käyttää armottomasti lapsia lyömäaseena. Onneksi erosin tuolleisesta ääliöstä.. ei kaduta yhtään.. tällainen käytös vain osoittaa että hänellä on tosiaankin niin erilaiset arvot ja arvomaailma kuin minulla.
Yleensä isät haluaisivat olla lastensa kanssa, mutta liian useasti katkeroituneet exät manipuloivat lapset isävastaisiksi. Nykyisessä suhteessani vaimoke kertoi kuinka helppoa hänelle olisi ollut saada lapsi vihaamaan isäänsä, mutta ei tehnyt sitä kun on viksu ihminen. Tätä palstaa lukiessa tulee kovasti esille kuinka tärkeää naisille on saada miehistä rosvon kuvia. Katkeroituneita sanon ma.
Olen syvästi pettynyt, kun lapsiani en ole nähnyt 5 vuoteen, ja samaan pannaan on pantu mummokin. Näin nämä 4o-villityksen vaihdevuosivammaiset naiset käyttäytyvät. JA pyrkivät kehumaan kuinka pirun hyvin heillä nyt menee. Sitten vaan on erilaista tarinaa kun ovat hakemassa uutta siippaa. Deittailuaikana tapasin muutamia ja melkein kaikilla oli elämä mennyt eron jälkeen todellakin huonompaan suuntaan vaikka muuta puhuivatkin.
Johan nyt hyvän herjan heitit :))).
Kuka 20-vuotias lomailee vanhempiensa kanssa?
Peräkammarin Einari?
Olen monen kuullut valittavan juuri tuota, että ex-vaimo vieroittaa lapsia parhaan kykynsä mukaan.
Eka päivät menevät lasten rauhoittamiseen ja sunnuntaina kun pitäisi lähteä takaisin, alkaa kauhea poru, kun ei haluttaisi äidille.
Tuollainen kostamismenttaliteetti kolahtaa omaan ja lapsen nilkkaan.
Minkäs teet, kun neuvoja haetaan ennustajilta, ja muukin järjenkäyttö on samaa tasoa.
Uudet suhteet kyllä onnistuvat. Jopa 12/vuosi. Moni lapsi saa olla illat yksin, tai mummin hoidossa. Mutta "kivaa" on kun ei tarvitse katsella hirviö-isää!
Minusta tässä avainasemassa ovat lapset.
Sanoit lasten haluavan heti pois ja syytät siitä isää.
Puhupa niiden lapsukaisten kanssa perusteellisesti mistä kenkä puristaa kun eivät halua isällään olla.
Jos kerran heillä aiemmin on ollut hyvät välit isäänsä, jotain on täytynyt tapahtua.
Lapset jotenkin nyt oirehtivat eroa koska noin on.
Eihän tuon ikäisiä väkisinkään voi luonaan pitää, joten siinä mielessä isän syyttäminen ei asiaa auta, vaan se ratkaisu piilee lapsissa.
Kyllä löytyy isiä,jotka eivät halua tavata lapsiaan..
äitejä, jotka eivät halua että lapset tapaavat isäänsä, jotta saavat kostaa.
Tässä aloituksessa kiinnittivät huomioni se että lapset on jotka eivät halua olla isänsä luona.
Lisäksi mainintasi että ennen eroa lapset olivat hänelle kaikki kaikessa.
Tässä on se ydin eli lapset jostain syystä ovat alkaneet hyljeksiä isäänsä.
Villi veikkaukseni on että äidillä on sormensa pelissä.
Miten se äiti nyt niin vaikuttaisi aina. Isä itse vaikuttaa huomattavasti enemmän suhteeseensa lapsiinsa. Isien olisi aika ottaa vastuu ihmissuhteestaan ja kohdistaa huomionsa siihen mikä menee pieleen lasten kanssa. Äidit harvoin haluavat rajoittaa kelpoisän ja lasten tapaamisia. Suurinosa eronneista äideistä olisi iloinen jos tapaamiset hoituisivat sujuvasti, sillä sitä kautta vanhemmuus myös tulisi jaettua ja äideilläkin olisi vähän enemmän liikkumavapautta kun isä osallistuisi luotettavasti lasten kanssa olemiseen.
Äideillä on sitä paitsi yleensä muuta tekemistä ja ajateltavaa kuin lastensa manipulointi. Elämä jatkuu ja kulkee eteenpäin siellä ex-puolison ja lasten perheessäkin.
Teinikäisiä lapsia on sitä paitsi mahdotonta millään manipuloinnilla kääntää ketään vastaan. Jos äidit todella manipuloisivat luulisi lasten rynnistävän isiensä luokse kun tulevat kapinalliseen teini-ikään. Miksiköhän niin käy aika harvoin? Ongelma ei ratkea jos ex-miehet jatkavat ex-puolisoittensa syyttämistä ja sen varjolla jättävät hoitamatta oman osuutensa ihmissuhteesta, jota myös isä-lapsisuhde mitä suurimmassa määrin on.
Sinun pitäisi keskustella asiasta hänen kanssaan. En tiedä millainen ero teillä on ollut, mutta voinee taustalla olla jotain sellaistakin että hän kokee jäävänsä vain "isäksi" varsinkin jos pääasiallisesti huoltajuus on äidillä. Voi olla että hän pelkää että olet mollannut häntä lapsille tms. Tämä vain ajatus, mutta keskustele isän kanssa asiasta jos vain voit. Olen varma että hän ikävöi lapsiaan.
Isällä on uusi nainen kuvioissa ja kun lapset menevät isän luo lähtee isä harrastamaan ja muihin omiin menoihinsa. On sanonutkin että aloitti nyt uuden elämän.. tuntuu vaan ihmeelliseltä että omat lapset voi tosta noin vaan unohtaa. Kyllä ne lapset viihtyisivät jos kokisivat olevansa tervetulleita.. mutta uusi suhde päällä ja lapset tietenkin häiritsevät kuvioita. Kyllä lapset helposti vaistoaa milloin ovat tiellä ja poistuvat hiljaa takavasemmalle..
Itse olen se isän uus, ja lapset on melkein saman ikäisiä kuin teillä. Minua tottavie häiritsee, että mies ei saa tarpeeksi olla lasten kanssa. Mutta minkä teet, kun lapset asuu vielä vanhassa kodissaan ja toki siellä on kivempi olla kuin iskän pienessä vuokrakämpässä. Itse en ole vielä lapsiin tutustunut, enkä siis ole tiellä isän ja lasten välillä vaan kannustan tapaamaan mahdollisimman usein. Voihan sitä harrastaa ja tavata muutenkin kuin käydä yöpymässä.