On varsin paradoksaalista joutua toisinaan todistamaan että jollekin musiikillisilta kvaliteeteiltaan onnettomalle musiikille on uhrattu loistelias ja huolitellun viimeistelty tulinta ja äänitys kun paljon musiikillisilta ambitioiltaan merkittävää, esim. Schubertin ja deliusin mm. ooppramusiikkia on kokonaan levyttämättä ja siksi on suorastaa järkyttävää kuulla ala-arvoista musiikkia jolle on uhrattu kuuloaistia muttei sielua hivelevä äänitys niin kin se jotenki nostaisi kyseisen musiikin arvoa arvaamattomaan. Esimerkejä levyttämätömistä surteoksista on mm. Schubertin Adrast, Spiegelritter, 2 licenzaa Das Zauberglöckheniin, sisältäen mm. kenties laajimman ja intohimoisimma tenoriaarian, jonka hän koskaan sävelsi, Sakuntalan Bürgschaftin kuoronumeroineen koknaisuudessaan, ja saatavina levytyksinä ilman kaukomatkailua Paholaisen huvilinna ja Salamanka, joita olen metsästänyt n. 20 vuotta.
Deliusilla on monia hienoja teoksia myös joita jaksaa kuunnella wagneria enemmän
Deliusilla on monia hienoja teoksia myös joita jaksaa kuunnella wagneria enemmän
Vastaukset 2
Vanhimmat
Taitaa kaveri olla taas nousuhumalassa kun meillä se vain lasketteleepi
--mentaali-instituutista.