Tilanne tämä: suhteessa mennyt jo pitemmän aikaa heikosti. mies ravaa baarissa, perhe-elämä ei paljoakaan kiinnosta (meillä 2kk vauva). kännissä sanoo rakastavansa ja ettei voisi pettää minua ikinä.
no,tässä eräänä yönä tuli baarista kotiin. menin lämmittämään keittiöön maitoa vauvalle ja huomasin miehen puhelimen pöydällä...piru minussa iski, menin jo takaisin nukkumaan mutta en saanut rauhaa ja menin selailemaan mieheni puhelinta...
saapuneissa viesteissä sitten silmääni pisti kun oli tullut viesti mukamas mieheni johonkin työasiaan liittyvältä (siis mieheni oli tallentanut numeron työhön liittyväksi...)
ihmettelin ja avasin viestin: "no eipä ole sinullakaan kovin jännitystä elämässä. mitäpä jos kesälomareissulla tulen käväsemään kylässä.."
ja toinen viesti: "no, alä pelkää. en ole tulossa."
otin selvää numerosta ja yllätys, kuului jollekin naiselle eikä todellakaan millekään hinauspalvelulle! siitä asti on asia pyörinyt mielessäni eikä jätä minua rauhaan!
tiedän, tein törkeästi kun menin sörkkimään toisen puhelinta! nyt mietinkin, otanko asian puheeksi avokkini kanssa vai otanko suoraan yhteyttä tähän naiseen ja kysyn onko heillä jotain sutinaa...
miten sinä toimisit?!?
jotain minun on tehtävä, asiaa en voi sikseen jättää...
ARGHH!!!
no,tässä eräänä yönä tuli baarista kotiin. menin lämmittämään keittiöön maitoa vauvalle ja huomasin miehen puhelimen pöydällä...piru minussa iski, menin jo takaisin nukkumaan mutta en saanut rauhaa ja menin selailemaan mieheni puhelinta...
saapuneissa viesteissä sitten silmääni pisti kun oli tullut viesti mukamas mieheni johonkin työasiaan liittyvältä (siis mieheni oli tallentanut numeron työhön liittyväksi...)
ihmettelin ja avasin viestin: "no eipä ole sinullakaan kovin jännitystä elämässä. mitäpä jos kesälomareissulla tulen käväsemään kylässä.."
ja toinen viesti: "no, alä pelkää. en ole tulossa."
otin selvää numerosta ja yllätys, kuului jollekin naiselle eikä todellakaan millekään hinauspalvelulle! siitä asti on asia pyörinyt mielessäni eikä jätä minua rauhaan!
tiedän, tein törkeästi kun menin sörkkimään toisen puhelinta! nyt mietinkin, otanko asian puheeksi avokkini kanssa vai otanko suoraan yhteyttä tähän naiseen ja kysyn onko heillä jotain sutinaa...
miten sinä toimisit?!?
jotain minun on tehtävä, asiaa en voi sikseen jättää...
ARGHH!!!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Älä tee mitään, pidä vain nyt tarkemmin silmät ja korvat auki. Jos kerrot avokillesi, on kaikki loppujen lopuksi sinun syytäsi - sinähän tongit toisen puhelinta... (niinkuin moni muukin, mutta tunnustaa ei kannata...) Mieluummin, jos vain mitenkään vauvan hoidolta jaksat, ole erityisen sydämellinen ja huolehtivainen miestäsi kohtaan; kiinnostunut hänen hyvinvoinnistaan - oi sitä huonon omantunnon määrää miehen sisimmässä, jos toteaakin millaista herttaista vaimoketta on syrjinyt... Tässä vain ehdotuksia, itse tietysti tilanteenne parhaiten tunnet ja toimit sen mukaan! Jaksamista sinulle, pidä huolta itsestäsi jotta jaksat maailman tärkeintä työtä; lapsenne hoitamista!
Jos suhde olisi tuossa jamassa, nostaisin kytkintä. Suhteen tärkein asia on luottamus. Jos sitä ei ole, en antaisi suhteelle enää mitään arvoa. Elämäni on niin arvokasta, etten tuhlaa sitä epäilemiseen ja kyttäämiseen.
On aivan inhimillistä, että vakoilit puhelinta, sitä olen tehnyt itsekkin ja monet, monet muut vastaavassa tilanteesa, juttele miehesi kanssa viestistä, älä soita viestin lähettäjälle, koska viesti voi olla viaton ja joutuisit noloon tilanteeseen. Muutenkin kannattaa ottaa tässä vaiheessa asia avoimesti keskusteltavaksi, olet kiinni vauvan hoidossa ja väsymyksessä asiat tahtovat paisua, kun niitä itsekseen miettii ja jos miehellä on jotain pientä vispiläkauppaa, tämä voi saada käyttäytymiseen muutoksen heti alkujaan.
Kotona on 2-kuinen vauva ja mies ravaa baareissa ja kännää?? Lapsellinen äijä, ei siitä asiat parane.
Jos ei lapsestaan edes kanna vastuuta, niin kuinka sitten suhteestaan..
Onkohan kyseessä sama mies, minkä minä dumppasin jo aikaa sitten epäilyttävien hinauspalveluiden takia...? Otan osaa.
Tiedänpä useampilapsisia perheitä, joissa on pieni vauva. Mies menee eikä vain meinaa, siitä huolimatta. Pitäisi sen naisen/äidinkin jotain sentään tajuta... Ei ne menot lopu, jos perheen pääluku kasvaa; päinvastoin. Silloin pitää paiskia enemmän töitä ja mitä raskaammin tekee töitä, sitä raskaammin paiskii myös huveja. Näin se menee (joskus). Typerintä on pistää suhde poikki juuri silloin, kun on pieni vauva talossa. Vaikka sitten väkisin jatkaisi pari-kolme vuotta, jos siihenkin asti on jotenkin pärjätty... Se on myös sitä vastuuta.
No meillä meni ihan hyvin, ja mies osallistui heti sairaalasta lähtien vauvan hoitoon ja perhe-elämään, mutta.. vauvan ollessa 1-2kk, mies laitteli entiselle tyttöystävälleen kännissä viestejä ja soitteli, minäkin selasin mieheni puhelimen läpi pari kertaa enkä kyllä edes kadu sitä. Sanoin ihan suoraan miten pahalta se tuntui, itse vasta synnyttänyt ja mies haikailee exän perään. Mieheni ymmärsi että oli tehnyt väärin, oli pahoillaan ja paransi tapansa. Enää ei ongelmia ole ollut.
Olen kuullut että aika monelle on käynyt noin tai vielä pahemmin (mies ihan pettänyt), miesten voi olla vaikea sopeutua perhe-elämään. Kannatan asiasta puhumista!