Mitä ihmettä tapahtuu vallankäytön kulisseissa?
Toivottavasti tuohon EIT:n osuuteen saadaan lisää ja mahdollisimman maksimaalista julkisuutta….
Suomessa lausuntokierroksella olleissa oikeudenkäyntien julkisutta koskevissa lakiehdotuksissa useissa kohdissa vakuutetaan, että lainmuutoksen tarkoituksena on oikeudenkäyntien julkisuuden ja avoimuuden lisääminen. Käymässä on pikemminkin päinvastoin.
Nythän eduskunnassa on jo käsittelyssä kaksi erillistä lakia, joista toinen on tarkoitettu hallintotuomioistuimiin eli ns. erityistuomioistuimiin (HE 12/2006) ja toinen laajemmin kansalaisten keskuudessa tunnettuihin yleisiin tuomioistuimiin (HE 13/2006).
Lausunnot oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa koskevista työryhmämietinnöistä löytyvät osoitteesta:
http://www.om.fi/tulostus/33853.htm
Huomiota kannattaa kiinnittää ainakin seuraaviin lausunnonantajiin:
OMLS 2005:23, 6. Työtuomioistuin ja Vakuutusoikeus
http://www.om.fi/uploads/sk5kto4.pdf
OMLS 2005:23, 9. Lautakunnat
http://www.om.fi/uploads/eolo230v8kfkh.pdf
Isona ongelmana tulee olemaan se, että hallintolainkäyttö rinnastuisi viranomaistoiminnan jatkeeksi. Hallintotuomioistuimissa julkisuus aiotaan rakentaa pitkälti nykyisen viranomaistoiminnan julkisuutta säätelevän lain hengen mukaisesti. Eli esimerkiksi vakuutusoikeuden lääkärijäsenen lausumat pysyvät edelleenkin piilossa myös asianosaiselta itseltään. Vaikkakin ortopedian erikoislääkäri olisi ollut tekemässä vakuutusoikeuden hylkäävää päätöstä homeesta työpaikalla ammattitautiin sairastuneen henkilön loppuelämän toimeentulosta.
Varsin suuresta osasta oikeusjuttuja aiotaan esimerkiksi salata se, ketä oikeudenkäynti itse asiassa koskee. Käyttöön ollaan ottamassa ensimmäistä kertaa diaaritietojen massasalausta. Erikoista on myös se, että oikeudenkäynti voitaisiin salata jälkikäteen, kun joku pyytää sitä koskevia julkisia asiakirjoja.
Muutos on Suomenkin mittapuussa erittäin merkittävä ja periaatteellinen. Massasalaaminen heikentää entisestään kovan kritiikin kohteena olevan oikeusjärjestelmän luotettavuutta. Enää ei olisi saatavissa avoimesti tietoa siitä, ketä päätös koskee, jos asiassa on kyse esimerkiksi sosiaalihuollosta tai sairaanhoidosta. Oikeudenkäyttö menettää yleistä merkitystään, koska päätökset eivät enää oikeastaan koske ketään "todellista ihmistä". Tuomareiden esteellisyydenkin selvittäminen tulee mahdottomaksi, koska asianosaisesta ei ole saatavissa tietoa. Tähänkö erityistuomioistuimet kulisseissa pyrkivätkin?
Lakiehdotuksesta on pudotettu näköjään pois myös pykälä, joka aiemmissa työryhmäversioissa oli mukana. Aiemman esitetyn pykäläversion mukaan hallintotuomioistuinten on pidettävä luetteloa hallinnollisista vapaudenriistoista. Jos tällaista luetteloa ei pidetä, Suomessa mahdollistuu tilanne, jossa ihmisen vapaus voidaan viranomaisten päätöksellä riistää ilman, että kukaan saa siitä tietää.
Mielisairaalaan sulkemistahan on monissa maissa käytetty poliittisten vankien säilyttämiseen.
Ollaanko Suomessakin siis siirtymässä vaivihkaa tähän hyvin erikoiselta kuulostavaan käytäntöön? EU:n, Venäjän vai Yhdysvaltojen vaatimuksesta???
Toivottavasti tuohon EIT:n osuuteen saadaan lisää ja mahdollisimman maksimaalista julkisuutta….
Suomessa lausuntokierroksella olleissa oikeudenkäyntien julkisutta koskevissa lakiehdotuksissa useissa kohdissa vakuutetaan, että lainmuutoksen tarkoituksena on oikeudenkäyntien julkisuuden ja avoimuuden lisääminen. Käymässä on pikemminkin päinvastoin.
Nythän eduskunnassa on jo käsittelyssä kaksi erillistä lakia, joista toinen on tarkoitettu hallintotuomioistuimiin eli ns. erityistuomioistuimiin (HE 12/2006) ja toinen laajemmin kansalaisten keskuudessa tunnettuihin yleisiin tuomioistuimiin (HE 13/2006).
Lausunnot oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa koskevista työryhmämietinnöistä löytyvät osoitteesta:
http://www.om.fi/tulostus/33853.htm
Huomiota kannattaa kiinnittää ainakin seuraaviin lausunnonantajiin:
OMLS 2005:23, 6. Työtuomioistuin ja Vakuutusoikeus
http://www.om.fi/uploads/sk5kto4.pdf
OMLS 2005:23, 9. Lautakunnat
http://www.om.fi/uploads/eolo230v8kfkh.pdf
Isona ongelmana tulee olemaan se, että hallintolainkäyttö rinnastuisi viranomaistoiminnan jatkeeksi. Hallintotuomioistuimissa julkisuus aiotaan rakentaa pitkälti nykyisen viranomaistoiminnan julkisuutta säätelevän lain hengen mukaisesti. Eli esimerkiksi vakuutusoikeuden lääkärijäsenen lausumat pysyvät edelleenkin piilossa myös asianosaiselta itseltään. Vaikkakin ortopedian erikoislääkäri olisi ollut tekemässä vakuutusoikeuden hylkäävää päätöstä homeesta työpaikalla ammattitautiin sairastuneen henkilön loppuelämän toimeentulosta.
Varsin suuresta osasta oikeusjuttuja aiotaan esimerkiksi salata se, ketä oikeudenkäynti itse asiassa koskee. Käyttöön ollaan ottamassa ensimmäistä kertaa diaaritietojen massasalausta. Erikoista on myös se, että oikeudenkäynti voitaisiin salata jälkikäteen, kun joku pyytää sitä koskevia julkisia asiakirjoja.
Muutos on Suomenkin mittapuussa erittäin merkittävä ja periaatteellinen. Massasalaaminen heikentää entisestään kovan kritiikin kohteena olevan oikeusjärjestelmän luotettavuutta. Enää ei olisi saatavissa avoimesti tietoa siitä, ketä päätös koskee, jos asiassa on kyse esimerkiksi sosiaalihuollosta tai sairaanhoidosta. Oikeudenkäyttö menettää yleistä merkitystään, koska päätökset eivät enää oikeastaan koske ketään "todellista ihmistä". Tuomareiden esteellisyydenkin selvittäminen tulee mahdottomaksi, koska asianosaisesta ei ole saatavissa tietoa. Tähänkö erityistuomioistuimet kulisseissa pyrkivätkin?
Lakiehdotuksesta on pudotettu näköjään pois myös pykälä, joka aiemmissa työryhmäversioissa oli mukana. Aiemman esitetyn pykäläversion mukaan hallintotuomioistuinten on pidettävä luetteloa hallinnollisista vapaudenriistoista. Jos tällaista luetteloa ei pidetä, Suomessa mahdollistuu tilanne, jossa ihmisen vapaus voidaan viranomaisten päätöksellä riistää ilman, että kukaan saa siitä tietää.
Mielisairaalaan sulkemistahan on monissa maissa käytetty poliittisten vankien säilyttämiseen.
Ollaanko Suomessakin siis siirtymässä vaivihkaa tähän hyvin erikoiselta kuulostavaan käytäntöön? EU:n, Venäjän vai Yhdysvaltojen vaatimuksesta???
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyseessähän on N-liiton kaltaiset
'toverioikeudet'.
Kotimaiset kommunistit SAK-SDP (näitähän ei voi käytännössä erottaa toisistaan SDP on SAK:n poliittinen siipi tai toiste päin) jatkavat katkerana sosialismin perustamista Suomeen vaikka aate on kokenut teoreettisen ja käytännöllisen konkurssin.
Ongelmana käytännön sosialismissa on se, että sitä ei voi olla ilman fasismia. Oikeusvaltio taas seisoo fasismin tiellä. (tai seisoi ehkä joskus 60-luvulla; enpä toisaalta usko, että Suomessa on koskaan mitään oikeusvaltiota ollutkaan)
-R-
johon kansaliset uskovat kuin pukki suuriin sarviin. Meno on pahempaa kuin entisessä N-liitossa tai ja Venäjällä. Siellä tiedetään,mitä korruptio on, mutta meillä se on vielä pahempaa ja venäläiset nauravat meille, oikeusvaltiolle, niin se vaan on.