vai jätitkö kertomatta ollenkaan? Mikä sitten on jo pettämistä...pussailu?....jne...
Annoitko anteeksi?
pettämistä...
51155
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suurin petos elämän kumppania kohtaan on mielestäni henkinen yhteenkuuluvaisuuden tunne joka yhdessä kolmannen osapuolen kanssa koetaan. Siihen liittyy valtava vetovoima toista kohtaan, ilo ja nauru, syvälle silmiin katsominen ja toisen hyvänä pitämistä. Yksi pahimmista on myös jakaa ongelmat ja ilon aiheet kolmannen osapuolen kanssa eli tuoda parisuhteeseen kuuluvat asiat toisten ihmisten kuultaviksi. Seksi on seuraus ja ei ollenkaan niin oleellinen pettämisen muoto. Viettien tyydyttämistä. Pettämiseen liittyy salailu, koska ihminen tietää tehneensä väärin.
Jos ihmisen itsetunto on terve niin kyllä pitää ja täytyy kertoa. Mikään tärkeä ei voi perustua valheelle, ei edes itselleen valehtelulle ;)
Jos et koe, että pussailu on pettämistä, voit kai sen kumppanillesi kertoa?!?
Tuo on totta. Noin minulle kävi, huomasin puolisoni käytöksestä mitä hän tunsi työtoveriaan kohtaan ja se ei loppunut siihen, että minä "murruin" ja tulin lähes "hulluksi" vaan senkin jälkeen vielä piti pitää yhteyttä tuohon kolmanteen kertoen kuinka vaikea tapaus tämä vaimo nykyään on.
Soitin itse tälle kolmannelle ja sanoin, että hänen ei ole pakko tyytyä mieheni käytökseen ja se ei ole lainkaan oikein ei häntä eikä minua kohtaan. Nykyään kait osaavat jo olla vain työkavereita.
mitä et voi kertoa puolisolle.
Olen antanut anteeksi puolisoni pettämisen, se ei tapahtunut hetkessä, rukoustakin tarvittiin, tapauksesta on muutama vuosi.Nyt voi täysin suunnitella yhteistä tulevaisuutta ja elämä on aivan harmoonista.En ole katkera ja asia on tuonut tullessaan,myös hyviä asioita.Olo on turvallinen. Ei kannata neuvoa kriisissä olevaa ihmistä, että siitä vaan kantapäät vastakkain, niitäkin oli.
annoin anteeksi. Ymmärränkö täysin ? Tuskin. Unohdanko? En ikinä. Ja meillä menee nykyään jo ihan mukavasti.