onko muita?

Jonain päivänä kun sinulla on oma lapsi ymmärrät, että pieni lapsi vaatii paljon huomiota ja läsnäoloa. Minusta miesystäväsi vaikuttaa hyvältä ihmiseltä, koska hän selvästi välittää lapsestaan. Yritä olla aikuinen ja osallistua lapsen kanssa puuhailuun miesystäväsi kanssa. Se on sitä arjen jakamista. Mikäli et siihen kykene, sinun on varmaan parempi etsiä kumppaniksesi lapseton mies.

että minkä ikäinen lapsi on?
Jos ihan pikkuinen vielä, on ihan luonnollista
äidin menettely. Siihen sinun pitää vain sopeutua.
Jos lapsi jo hiukan isompi, ehkä äiti ylireakoi,
mutta siihenkin sinun pitää sopeutua.

tilanne on minulla.

Kumppanilla edellisestä liitosta 16 vuotias lapsi.
Minulle ei juurikaan aikaa kumppanilta jää ja
tunnen itseni yksinäiseksi tässä suhteessa.
Arjessa asiat menee niin, että lapsi sanelee
vanhemmalleen mitä tehdään ja tietoisesti haluaa
pitää minut syrjässä yhteisistä hetkistä.

Lapsen toinen biologinen vanhempi on myös kuvioissa mukana, mutta ei onneksi kovinkaan
voimakkaasti.
Olenpa monesti toivonut, että minullakin olisi
vielä murrosikäinen lapsi, olisi samassa "keitoksessa" mukana mutta minun lapset
ovat jo nuoria aikuisia, ja alkavat elää omaa elämäänsä.

Jaksamista ja voimia sinulle toivon.

Tuohon mitä sanoit siitä, että susta tulee vain ilmaa kun lapsi on teidän luona. Itselläni oli sama tilanne, naiseni koki ihan samoin. Meillä tilanteen aiheutti osin se, että tilanne oli uusi ja outo minullekin. Ei ollut aiempaa kokemusta enkä siis aluksi osannut huomioida toista riittävästi. Lapseni hyväksyi uuden paremmin kuin hyvin alusta asti.

Otimme asian puheeksi ja tilanne helpottui. Nyt olemme kuitenkin eronnut. Eräs syy oli, että lapseni menee aina naiseni edelle. Näin naiseni ainakin koki asian. Pari huomioo tein asiasta, joista voit ottaa vinkkiä jos miestäsi rakastat. 1. Hyväksy aidosti se tosiasia, että miehelläsi on menneisyys ja että hänellä on lapsi. On hienoa, että vanhemmat pitävät lapsiinsa kiinteät suhteet myös eron jälkeen.
2. Meillä miehillä on taipumus touhuta paljon lastemme kanssa, erityisesti eron jälkeen. On näet niin, että vanhemmat erityisesti eron jälkeen haluavat varmistaa että lapsi ei koe tulleensa hylätyksi. Ja usein tämä tehdään niin, että vähäinen aika lapsen kanssa vietetään aiempaa tiiviimmin. Siis se vinkki: Mene mukaan näihin arjen touhuihin, leikkeihin jne. Älä jättäydy taka-alalle!
3. Se että vanhemmat pitävät yhteyttä päivittäin eronkin jälkeen on ainakin meillä vain sitä, että haluamme molemmat yhdessä varmistaa lapsellemme parasta kasvualustaa ja turvallista lapsuutta. Tähän liittyy myös, että yhdessä sovitaan esim. yhteisistä pelisäännöistä tietyissä asioissa, joita noudatetaan molemmissa kodeissa. Joskus ne asiat nyt vaan sattuu olemaan aika simppeleitä, ns. tikusta asiaa. Arki lasten kanssa on loppujen lopuksi aika yksinkertaista touhua.

Voit aktiivisesti keskustella lasten asioista miehesi kanssa ja jos miehesi on fiksu, hän ottaa rakentavasti esitetyt mielipiteet varmasti huomioon. Mutta älä hyökkää missään lapseen liittyvässä asiassa, äläkä esitä asioita lapsen äidille, vaan miehellesi.
4. Älä lähde kilpailemaan lapsen kanssa miehesi huomiosta, tulet sen peli häviämään. Kysymys ei ole joko-tai vaan sekä-että. Olet valinnut koko paketin!

saa kuvan, että olet "varamies". Ajattele nyt itsekin, miehesi oli valmis jättämään sut ja palaamaan exänsä luo kun luuli tämän haluavan samaa, mutta kun kävi ilmi, ettei haluakaan niin rukoili sut takas. Itse en suostuisi varamieheksi (oonkin niin yksoikonen ja äkkipikainen).

Siltä tosiaan vaikuttaa, että teidän suhteenne kannalta ongelma ei ole lapsi ja häneen liittyvä yhteydenpito, vaan se, että mies ei ole sitoutunut sinuun. Oli syy mikä vain, kannattaisi varmaan selvittää asia ja pahimmassa (parhaassa?) tapauksessa erota, vaikka ajatus ei olekaan mukava.